Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Ajattelin lämmitellä tunnelmia tämän levyn suhteen vaikka levyn ilmestymiseen onkin vielä vajaa kuukausi aikaa (ilmestymispäivä 13.10.2004).
Onko kukaan muu vielä kuullut tätä levyä kokonaisuudessaan?
 
Odottelin tämän levyn julkaisua 99-biisin ennakkojulkaisun jälkeen kuin kuuta nousevaa, mutta nyt ovat tunnelmat paljon laimeammat.
Nyt levyn ennakkoversiota kuunneltuani voin sanoa, että ainakin minun mielestäni melko tasapaksua tavaraa odotettavissa.
99 jäi mieleen ehdottomasti levyn parhaimpana kappaleena, mutta tiedä sitten johtuuko tämä siitä, että on kyseistä biisiä tullut kuunneltua muita ennemmin ja enemmän.
 
Mukana on biisejä ja kohtia joita en todellakaan odottanut, esim: rauhallisia kitararämpytyksiä, kuiskailu-laulua ja soolofiilistelyjä.
Ehkäpä laulaja Peter Dolvingin paluu bändiin ei ollut niin hyvä juttu mitä ennakkoon odotin, koska tuntuu, että hänen kädenjälkensä näkyy paikoittain biisimateriaalin "pehmoutena". Huutaa äijä osaa kyllä vähintään yhtä hyvin kuin ex-laulaja Marco Aro.
 
Ehkä rEVOLVEr:ia voisi verrata Slipknotin uusimpaan levyyn, mutta ei The Haunted nyt sentään miksikään akustiseksi nyyhkytysmusiikiksi ole muuttunut. (Btw, minulla ei ole mitään akustista nyyhkytysmusiikkia vastaan)

Njoooo, tossahan toi menee.
Heikoin levy omasta mielestäni tähän mennessä.
Pojilta loppuneet riffit kesken :(

Jaa, onkos Aro irtautunut bändistä? No ihan sama oikeastaan, turhan tasapaksua tavaraa ovat kaikki aiemmat levyt mielestäni olleet, ne löytyvät hyllystä, mutta tulevaa levyä en taida kyllä hankkia, sen verran vähän on noita vanhojakin tullut kuunneltua.

Jostain syystä ei The Haunted ole minulle koskaan iskenyt. Vaikka olen yrittänytkin tuosta innostua pariinkin otteeseen niin ei vaan iske.
 
Anteeksi täysin turha kommenttini.

Mun mielestä näiden nyky (murina, örinä) thrash bändien ongelma on tasapaksut kipaleet. Haunted ja Dew Scented ovat hemmetin hyviä bändejä, mutta ei niiden levyjä pysty kerta-annoksena pitkään kuunteleen.
 
Vanhaa pikametallia kuten Testament, Exodus, Death Angel, Flotsan And Jetsam, Destruction, Kreator, Sodom jne. pystyy kuuntelemaan levykaupalla kyllästymättä. Jokin niissä vaan sytyttää kuuntelukerrasta toiseen.
 
Toinen täysin aiheesseen liittymätön kommentti.

Mun mielestä näiden nyky (murina, örinä) thrash bändien ongelma on tasapaksut kipaleet. Haunted ja Dew Scented ovat hemmetin hyviä bändejä, mutta ei niiden levyjä pysty kerta-annoksena pitkään kuunteleen.
 
Olen muutaman kipaleen tuota Dew-scentediä kuullut, ja täytyy kyllä sanoa, ettei ole vakuuttanut tippaakaan. Bändillä ei tunnu olevan mitään omaa, riffitkin keräilty jostain thrash-riffien ylijäämävarastolta.
 
The Hauntedillakin alkaa jo ideavarasto uhkaavasti loppua. Toka levy on edelleen ihan selkeästi paras kokonaisuus noista levyistä. Uusin oli noin pikaisesti kuunneltuna aika skeidaa.

Mun mielestä näiden nyky (murina, örinä) thrash bändien ongelma on tasapaksut kipaleet. Haunted ja Dew Scented ovat hemmetin hyviä bändejä, mutta ei niiden levyjä pysty kerta-annoksena pitkään kuunteleen.
 
Vanhaa pikametallia kuten Testament, Exodus, Death Angel, Flotsan And Jetsam, Destruction, Kreator, Sodom jne. pystyy kuuntelemaan levykaupalla kyllästymättä. Jokin niissä vaan sytyttää kuuntelukerrasta toiseen.
 
Toinen täysin aiheesseen liittymätön kommentti.
 
Ei saatana! Eiköhän tuo jätkän kanta ole tullut selväksi "muutamaan" otteeseen :D
 
Meikäläiselle uppoaa yhtä hyvin niin rankemmat vokaalit(Haunted, Crown, Dew-Scented) kuin nämä perinteisemmätkin vihanpurkaukset.
 
Mut nyt loppuu off-höpinät, kaks biisiä(99 ja levyn avausraita) rEVOLVEria kuulleena tykkäsin kyllä kovasti. Pakko-ostoshan tuo nyt jokatapauksessa on.

Olen muutaman kipaleen tuota Dew-scentediä kuullut, ja täytyy kyllä sanoa, ettei ole vakuuttanut tippaakaan. Bändillä ei tunnu olevan mitään omaa, riffitkin keräilty jostain thrash-riffien ylijäämävarastolta.
 
Uusimman Impact levyn omistajana vannon että puhut paskaa. Levy täynnä hyviä riffejä uskomattoman hyvin soitettuna. Livenä bändi toimii murhaavasti ja vetikin viime Tuskan parhaan keikan keräten samalla yhden parhaista moshpiteistä, missä olen ikinä ollut.
 
The Hauntedillakin alkaa jo ideavarasto uhkaavasti loppua. Toka levy on edelleen ihan selkeästi paras kokonaisuus noista levyistä. Uusin oli noin pikaisesti kuunneltuna aika skeidaa.
 
Kyllä se eka levy on paras ja One Kill Wonderkin(kolmea biisiä lukuunottamatta) on loistava.

Ei saatana! Eiköhän tuo jätkän kanta ole tullut selväksi "muutamaan" otteeseen :D
 
Meikäläiselle uppoaa yhtä hyvin niin rankemmat vokaalit(Haunted, Crown, Dew-Scented) kuin nämä perinteisemmätkin vihanpurkaukset.
 
Mut nyt loppuu off-höpinät, kaks biisiä(99 ja levyn avausraita) rEVOLVEria kuulleena tykkäsin kyllä kovasti. Pakko-ostoshan tuo nyt jokatapauksessa on.
 
Tulkoon kanta selväksi tai ei niin mä huudan tota samaa mielipidettä isoon äänitorveen aina kun mahdollista ja vielä vähän päälle. Kellot perkele takasin vuoteen -89 niinkun Exodus ilmoitti Tempo Of The Damnedin ilmestyessä (on muuten ollut tähän saakka vuoden paras levy).
 
Eiköhän toi Hauntedin uusi tule ostettua jos vinyylinä ilmestyy; pelkkä CD versio saa jäädä kyllä meikäläiseltä hyllyyn ja tyydyn One Kill Wonderiin ja Made Me Do It levyihin, jotka ovat mielestäni nyky thrashin melkeinpä parhaat teokset. Paljon mielenkiintosempia kuin Dew Scentedin Impact ja Inwards, jotka hyllystä myös löytyvät.
 
On tää nyky thrash tällaisenaankin parasta nykyisin tehtävää musiikkia jos ei lasketa näiden vanhojen thrash bändien uutta tulemista.

Mun mielestä näiden nyky (murina, örinä) thrash bändien ongelma on tasapaksut kipaleet. Haunted ja Dew Scented ovat hemmetin hyviä bändejä, mutta ei niiden levyjä pysty kerta-annoksena pitkään kuunteleen.
 
Vanhaa pikametallia kuten Testament, Exodus, Death Angel, Flotsan And Jetsam, Destruction, Kreator, Sodom jne. pystyy kuuntelemaan levykaupalla kyllästymättä. Jokin niissä vaan sytyttää kuuntelukerrasta toiseen.
 
Se on kyllä aivan totta, että jokin ihmeellinen jutska siinä iskee paljon paremmin noissa vanhan ajan "kunnon" bändeissä :) Omistan myös Hauntedin kaikki täyspitkät, mutta suoraan sanottuna niitä ei vaan jaksa kuunnella enää. Ja trendi on vain ollut alaspäin minun mielestä, taitaa uusin lätty jäädä kaupan hyllylle.
Voipi olla että At The Gatesin olemassa olo (tai miten sen nyt sanoisi) myöskin vaikutta, tuntuu siltä ettei Hauntedissä ole oikein sitä karismaa mihin Björlerin veljekset pystyisivät. Mene ja tiedä...kun ideat ovat lopussa pitäisi tehdä jotain muuta, toivoisinkin heidän siirtyvän johonkin muuhun bändiin/tyyliin/genreen/ym ym...
kommenteja?

Menee taas offtopikiksi, mutta tsekatkaa Hauntedin ystävät ihmeessä ruotsalainen Carnal Forge. Uusin plätty Aren't You Death Yet on kyllä kunnon tykitystä ja tätä uudemman tyylisuunnan thrash metallia parhaimmillaan. Näilläkin vaihtui just laulaja(harmi!) nyt on joku musta ukko tulossa huutamaan. Toivottavasti eivät tee tason suhteen Sepulturia ;)

On tää nyky thrash tällaisenaankin parasta nykyisin tehtävää musiikkia jos ei lasketa näiden vanhojen thrash bändien uutta tulemista.
 
Kyllähän vanhat naavaparrat hoitavat edelleen homman parhaiten kotiin. Mieluummin kuuntelen muutenkin niitä klassikoita kuin jotain toisen luokan kierrätystä, jossa ei ole mitään omaa ilmettä. Näillä uusilla bändeillä on aika paljon vielä kirittävää sellaisista kiekoista kuin Extreme Aggression tai South of Heaven. Itsestään selväähän on, että thrashin mestariteokset on jo tehty.
 
Ja pitäydyn edelleen mielipiteessäni Hauntedin tokasta levystä. En käsitä, mikä siinä ekassa levyssä on jengin mielestä niin erikoista.

ja offtopic:
 
Rässin ystävät!
Muistakee tsekata vio-lencen DVD kun se ulostautuu!!!

Kyllähän vanhat naavaparrat hoitavat edelleen homman parhaiten kotiin.
 
Näinhän mä tossa mainitsin. Jos ei lasketa vanhoja staroja ;) Odottelen justiinsa Overkillin ja Destruction DVD:en saapumista.

Itsestään selväähän on, että thrashin mestariteokset on jo tehty.
 
Tuolla asenteella ajateltuna ainakin.

Tuolla asenteella ajateltuna ainakin.
 
Mielipide asia. Toivottavasti saatais vielä thrash klassikoita. Huonolta se vaan tällähetkellä näyttää.

Tuolla asenteella ajateltuna ainakin.
 
Asenteella ei taida olla tän homman kanssa mitään tekemistä. En sitten tiedä, miten suurta roolia asenne pelaa sun musiikinkuuntelutavoissa. Totta kai on luonnollista, että tämäkin genre kuivuu kasaan jossain vaiheessa, eihän hyviä ideoita ikinä riitäkään loputtomiin. On sitten puhtaasti makuasia, miten paljon jaksaa innostua uudelleenlämmittelyistä.

Ostan kyllä heti kun on rahaa. One Kill Wonder vei Hauntedin täysin omaan luokkaansa ja nyt kun Dolving on mukana kuvioissa, niin luulen että homma toimii kyllä. Päättelen, että koska suurin osa ihmisistä haukkuu OKW:tä ja se on mielestäni loistava, niin jos uusinkin saa haukkuja, niin sekin on ihan mahtava. Ainakin toivon näin.
 
Minusta muuten Made me do it on 90% paskaa. Jotenkin At the Gates kaikuu sieltä taustalta liian häiritsevästi, vaikka pari biisiä toimivatkin oikein mainiosti.

Ostan kyllä heti kun on rahaa. One Kill Wonder vei Hauntedin täysin omaan luokkaansa ja nyt kun Dolving on mukana kuvioissa, niin luulen että homma toimii kyllä. Päättelen, että koska suurin osa ihmisistä haukkuu OKW:tä ja se on mielestäni loistava, niin jos uusinkin saa haukkuja, niin sekin on ihan mahtava. Ainakin toivon näin.
 
Minusta muuten Made me do it on 90% paskaa. Jotenkin At the Gates kaikuu sieltä taustalta liian häiritsevästi, vaikka pari biisiä toimivatkin oikein mainiosti.
 
Voin sanoa, että mennään ihan eri ulottuvuuksissa kuin One Kill Wonderilla. Kitaramelodioita löytyy rutkasti mutta aito aggressiivisuus on tipo tiessään.