Etno, proge, latin ›

Olen saanut sellaisen kuvan että 70-luvulla suomessa soitettiin vain progea, rokkia ja humppaa. Yritin etsiä netistä suomalaisia Funk/soul-yhtyeitä 60-70-luvulta, mutta yhtään ei tullut vastaan. Jos voisitte paikata minulta tämän aukon sivistyksessäni, olisin kovin kiitollinen.

mao tietäis. kait..
 
edit: siis nimim. "mao" ..kattoo nyt näkiskö threadin

Olen saanut sellaisen kuvan että 70-luvulla suomessa soitettiin vain progea, rokkia ja humppaa. Yritin etsiä netistä suomalaisia Funk/soul-yhtyeitä 60-70-luvulta, mutta yhtään ei tullut vastaan. Jos voisitte paikata minulta tämän aukon sivistyksessäni, olisin kovin kiitollinen.
 
Suomalaisessa musassa oli usein kyllä elementtejä funkista yms. mustasta musasta mutta ihan suoraa jyystöä ei hirveämmin ole ollut.
 
Seuraavien artistien tuotannosta voi löytää jotain: Soulset, Frank Robsonin soololätyt, Rotox, Eero Koivistoinen (Wahoo!), Olli Ahvenlahti (The Poet), Maarit (Viis pientä) jne..
 
Tekipä emäprogeyhtye Finnforestkin jonkin funkintapaisen. Hirmuharvinainen "Tekee Meisseliä" biisi on kyllä kuulemisen arvoinen.
 
Joillakin muuten ihan iskelmäbändeillä oli myös coverina sitten jotain tyyliin Wonderin Superstition. En nyt saa millään päähän mikä yhyte esmes tuota soitti (ei siis rehupiikles..), mutta suomeksi falsetissa laulettuna kyseessä on aikas härskin kuuloista meininkiä.
 
Eli ihan puhdasta funkbändiä ei käsittääkseni ollut, mutta etsivä löytää kyllä aimo satsin biisejä, jotka tipahtavat ainakin sinnepäin.

Olisi ihan mielenkiintoista tietää, että kuunneltiinko suomessa yleensäkään funkkia 70-luvulla.

Olisi ihan mielenkiintoista tietää, että kuunneltiinko suomessa yleensäkään funkkia 70-luvulla.
 
Varmaan jokunen diggari on ollut. Ja jotakin kautta tänne on rantautunut hirveä määrä esmes Jimmy Castorin levyjä. Fasun musakerho?

Ja jotakin kautta tänne on rantautunut hirveä määrä esmes Jimmy Castorin levyjä. Fasun musakerho?
 
Tai isot kasat cut-outteja tavarataloihin kolmella markalla myytäväksi... Ja stereolaitteistojen ostajille kaupanpäällisiksi.

Tekipä emäprogeyhtye Finnforestkin jonkin funkintapaisen. Hirmuharvinainen "Tekee Meisseliä" biisi on kyllä kuulemisen arvoinen.
 
Joillakin muuten ihan iskelmäbändeillä oli myös coverina sitten jotain tyyliin Wonderin Superstition. En nyt saa millään päähän mikä yhyte esmes tuota soitti (ei siis rehupiikles..), mutta suomeksi falsetissa laulettuna kyseessä on aikas härskin kuuloista meininkiä.
 
Tekee meisseliä b/w Ketto oli sinkku ja molemmat biisit pitäisi löytyä Love Proge 2:selta.
 
Siirtyivätpä myös progeyhtyeet Elonkorjuu ja Haikarakin alkuaikojen kiemuroitten jälkeen funkympään/soulimpaan ilmaisuun 70-luvun puolessa välissä.
 
Ja Kirkan jollain vanhalla levyllä on suomennos Wonderin Living For The Citystä.

Tai isot kasat cut-outteja tavarataloihin kolmella markalla myytäväksi...
 
Jep. Tätä cut/holed-out tavaraa tuotiin laivalasteittain Suomeen 70-luvun lopussa/80-alussa ja myytiin pilkkahinnalla ja suurin osa divareissa pyörivistä 70-luvun funk/soul-levyistä on edelleen peräisin niistä kasoista. Jopa maitokaupoissa saattoi silloin olla laatikollinen parin markan hintaisia funk- ja soul levyjä jossain nurkassa. Näen vieläkin unta niistä Valintalon cut-out läjistä... aah. :-)

Olisi ihan mielenkiintoista tietää, että kuunneltiinko suomessa yleensäkään funkkia 70-luvulla.
 
Jonkun verran vaikka "(disco)paskaksihan" Suomessa on aina kulloinkin pinnalla oleva musta rytmimusiikki leimattu. Koska se ei oo rokkia (tai aiemmin humppaa).

Siirtyivätpä myös progeyhtyeet Elonkorjuu ja Haikarakin alkuaikojen kiemuroitten jälkeen funkympään/soulimpaan ilmaisuun 70-luvun puolessa välissä.
 
Elonkorjuuhan vaihtoi sitten nimensä Harvestiksi, kun funk tuli mukaan. Harvest nimen alla julkaisivat ainakin yhden levyn (Flyin' high, Runnin' fast).

70-luvun lopuillahan alkoi sitten tulla näitä "discofunk"-juttuja. mutta nekin oli sitten tätä Frederik-osastoo :D

Ja Kirkan jollain vanhalla levyllä on suomennos Wonderin Living For The Citystä.
 
Kyllä, liikaa stadiin! Toi on mahtava

telepaattinen viesti tuli vasta nyt perille, kiitos henga :)
 
paljon on tehty covereita funk-biibeistä, erityisesti kirka ja danny. kirkalla on joku ihan suomalaisvoimin tehty funk-biisi, jossa tosin lupaava alku muuttuu kertsissä vähän humpahtavaan suuntaan. en nyt muista biisin nimeä, mutta tarkistan sen huomiseksi.
 
kirkan levyjähän saa aika usein anttilasta 3 eurolla, niistä saattaa aina silloin tällöin löytyä helmiä.

Ja olihan Jukka Gustavsonillakin pari funk-teosta: Yksin yhdessä -levyn päättöraita "Kolme evankeliumia" sekä Toden toiston niin ikään päättävä "Oikean elämän ekstasiasta".
 
Ensinmainittu on instrumentaalirevittely, jonkin sortin jazz-funkia kohtalaisen kovalla kokoonpanolla: Gutsi, Esa Kotilainen, Juha Björninen, Pekka Pöyry, Häkä Virtanen ja Tomi Parkkonen. Jälkimmäinen taas laulettu biisi - ei tosiaankaan sisällä mitään tyypillistä funk-lyriikkaa ja muut soittajat eivät ole ehkä ihan yhtä tasokkaita, mutta lienee silti vähän tiukempi veto näistä kahdesta.
 
Kannattaa tsekata kyllä, jos suomifunk kiinnostaa, vaikka lainata levyt kirjastosta.
 
EDIT: lisätään vielä Wigwamin Wardance, Tramdriver-sinkun B-puoli. Huomattavasti edellisiä "kaupallisempaa", löytyy Rarities-kokoelmalta.

eli kirkan biisi on "new york, rakkaimpain". tai jotain sinne päin.

eli kirkan biisi on "new york, rakkaimpain". tai jotain sinne päin.
 
Ehdottomasti suosittelen myös kappaletta "Igor" Kirkalta. Jumitussäröbassoineen ja sitareineen aika ns. kova veto suomalaiseksi.
 
Dannylta ehdoton suosikki on levy "Käärme", jolta löytyy vaikka mitä hulvatonta.

Vaikka puhuttiin vanhasta suomalaisesta funkista, nii kuunnelkaa ihmeessä mielestäni suomen kovinta funkpoppoota Calypso king & the Soul Investigatorsia! Sikarankkaa, taffii ja hevii kruuvii.

Vaikka puhuttiin vanhasta suomalaisesta funkista, nii kuunnelkaa ihmeessä mielestäni suomen kovinta funkpoppoota Calypso king & the Soul Investigatorsia! Sikarankkaa, taffii ja hevii kruuvii.
 
ÖÖh, kuitenkin 2000-luvulla tehtyä tämä, vaikkakin 60-luvun vaikuttteet on tietty pinnassa...

Eilen illalla osui silmään Kaija Koon haastattelu, jossa hän sanoi 80-luvun alunsa bändinsä Steel Cityn olleen "kunnon funkya". Tiedä sitten...
 
http://members.fortunecity.com/kaijakoo/steelcity.html