Studiotyöskentely ›

Aion laajentaa kotistudiota ja tutustuin netin kautta Behringerin V-Amp Prohon ja Bass V-Amp Prohon. Jälkimmäinenhän soveltuu myös kitaralle ja koskettimille. Mitä muita eroja laitteista löytyy? Kannattaako kumpaakaan ostaa? Plussia/miinuksia? Olisiko samalla rahalla saatavissa parempaa?
 
Pientä mikseriä etsin myös ja Behringeriltä olen katsellut UB1002:a ja UB802:a. Löytyykö näistä kommentoitavaa? Entä vaihtoehtoja näille?
 
Olen lukenut Behringerin tuotteisiin kohdistunutta kritiikkiä, joten sen takia näitä kyselen. Isolla rahalla saisi tietenkin laatua, mutta nyt tahtoisinkin tietää saako pienemmällä budjetilla kotikäyttöön soveltuvia laitteita.
 
Kiitos jo etukäteen.

Mullon V-amp2 (ei Pro) ja UB2442FX. Tyytyväinen olen molempiin todella ollut, ei tietenkään mitään kunnon pro-tasoa, mut hintalaatusuhde todellakin kohdallaan. V-Ampin säröt on ihan hyviä, sopii metalli jne. juttuihin mut cleansoundit (kitara siis) vois olla parempiakin, samoin efektit vois olla vähän vintagesoundisempia. Studiokäyttöön ehkä ottais mieluummin Line6 POD, mut noi mikserit on kyl ihan päteviä.

Pientä mikseriä etsin myös ja Behringeriltä olen katsellut UB1002:a ja UB802:a. Löytyykö näistä kommentoitavaa? Entä vaihtoehtoja näille?
 
Mulla on toi UB1002, ja ihan hyvin pelittää omiin tarpeisiin. Suhinaa saa toki aikaan, kun vääntää gainit kaakkoon, mutta eipä mikseri kallis ollutkaan. Ja jos gain on asennossa normaali, niin lisäskrödyä ei ainakaan omilla korvilla kuultavaksi aiheudu. Tiedä sitten näistä kultakorvista, jotka kuulevat suhinaa ja pauketta kaikista Behringerin vehkeistä vaikka ne eivät olisi edes päällä... :)
 
Kannattaa muistaa myös, että pohjimmiltaan V-Amp 2 ja V-Amp Pro ovat sama laite, eli jos räkkiasennettavuus ei ole välttämättömyys, niin pääset halvemmalla ostamalla sen perushämähäkkimallin.

Olen lukenut Behringerin tuotteisiin kohdistunutta kritiikkiä, joten sen takia näitä kyselen. Isolla rahalla saisi tietenkin laatua, mutta nyt tahtoisinkin tietää saako pienemmällä budjetilla kotikäyttöön soveltuvia laitteita.
 
- riippuu tietysti siitäkin, että mitä kotistudiossa meinaa tehdä - jos tarkoituksena on harrastusluonteinen omaksi iloksi tekeminen riittäävät harrastajatason laitteetkin
 
- omaan filosofiaani on mahtunut Behringerin "Mackie-kopio" Eurorack MX2642 - on toiminut muutaman vuoden ilman häiriöitä jne. - - tärkeintä on ollut saada riittävästi linjatason signaaleja sisään - mikrofonietuasteiden laadusta en osaa sanoa kun en niitä ole sillä tavalla tutkinut. Jos kotipajalla on tarkoitus äänitellä mikrofonilla esim. 1-2 kanavaa kerrallaan on turha satsata riviin mackien hyviä/kalliita mikrofonietusia - kun rahnat riittää on mielestäni ko. käyttöön järkevämpää hankkia "channel-strip" tyyppinen mikkietuaste-kompressori -laite (esim. TL-audio, focusrite tms.), jolla sitten saa tarpeen mukaan laadukkaampaa jälkeä
 
- poikani V-ampia olen käyttänyt kosketinsoittimien kanssa & kaverit soittaneet kitaraa sen läpi - A/B/C -vertailuja (V-amp, Pod, "originaalistäkki) tekemättä soundillisesti ollut uskottava. Muovinen toteutus voisi olla vakuuttavampikin (vs. POD) - pidemmän päälle voi tuntua jälleenmyyntiarvossakin (joskin virtuaalilaitteiden hinnat romahtavat säännöllisesti liki vuosittain eikä Behringerissä paljoa voi hävitä) - yhdessä säätimessä on ollut toiminnassa epätäsmällisyyttä - silti ehkä B-Vampin räkkiin jossain välissä laitan - - käyttömäärä kun on niin vähäinen, että Podiin ei tainne kannattaa revetä
 
Ammattilaiset ja paljon keikkailevat arvostavat äänenlaadun lisäksi kestävyyttä ja toimintavarmuutta - niin pitääkin. Harrastajalaitteilla on toisenlaiset käyttötilanteet ja -vaatimukset. Behringerin perustavarakin, joka on koululaisten jne. ulottuvilla hakkaa mennen tullen parinkymmenen vuoden takaiset studiolaitteet. Muusikoiden olisi syytä olla iloisia edullisista harrataja-välineistä, joiden ansiosta monipuolinen harrastaminen on mahdollista ilman lottovoittojakin. 70-luvulla musiikintekemisen aloittaneena en kaipaa niitä aikoja - mielummin monipuolinen käyttövalmis studiolaitteisto kuin hampaat irvessä ja kaurapuuroa syöden säästetty yksi state-of-the-art -mikseri odottamassa sitä hetkeä, että on varaa hankkia tallennuslaite.

Aion laajentaa kotistudiota ja tutustuin netin kautta Behringerin V-Amp Prohon ja Bass V-Amp Prohon. Jälkimmäinenhän soveltuu myös kitaralle ja koskettimille. Mitä muita eroja laitteista löytyy? Kannattaako kumpaakaan ostaa? Plussia/miinuksia? Olisiko samalla rahalla saatavissa parempaa?
 
Joo. Ilmaiseksi. www.simulanalog.org.
 
V-ampin saundit ei oikein ole käyttökelpoisia, paitsi käytettäessä vermettä kotona vahvarinkorvikkeena (tähän tarkoitukseen ne onkin erinomaisia). Niiden saundi on jotenkin muovinen ollakseen käyttökelpoinen äänityskäytössä. Särähtää korvaan heti.

Kiitokset kaikille vastauksista. Leikari kiteytti oivallisesti viimeisessä lauseessaan tämänhetkisen näkemykseni. Laitteita voi sitten myöhemmin päivitellä laadukkaampiin tarpeen mukaan.

Eilen kannoin kotiin V-Amp Pron ja muutaman tovin ehdin sitä testaillakin. Omaan käyttööni laite tuntuisi soveltuvan vallan mainiosti. Hieman täytyy kitistä manuaalin sekavuudesta, mutta pitääpä lueskella sitä ihan ajan ja ajatuksen kanssa. Uskon tästä vekottimesta olevan huvia ja hyötyä pitkäksi aikaa.

Hieman täytyy kitistä manuaalin sekavuudesta, mutta pitääpä lueskella sitä ihan ajan ja ajatuksen kanssa.
 
Ainakin tavallisessa Vampissa suomenkielinen manuska oli paljon köyhempi kuin englanninkielinen. Käännöstyössä ei muistaakseni suuremmin vikaa ollut, mutta suomeksi esiteltiin vain perusominaisuuksia, englanninkielisessä kerrottiin asioita, jotka olisivat muuten jääneet totaalisen hämäriksi.

Omassa paketissani ei ollut suomenkielisiä ohjeita laisinkaan eikä löytynyt mitään liitteitäkään vaikka enkkumanuaalissa sellaisiin viitattiin, ainakin sellaisen käsityksen sain. Behringerin sivuilta sitten tulostelin preset-listan, joka onkin perin kätevä.
 
EDIT: Löytyihän se suomenkielinen ohjekirja. Jonkun mielestä on ilmeisesti hyvinkin mielekästä niputtaa useampi manuaali yhteen ja kirjoittaa kanteen Francais. Hyvä hyvä.

http://www.v-amp.com/2_download/tonelibrary.cfm
 
Tuolta löytyy sitten valmiita presettejä lisää.
Eli tarttee midi piuhan välille jotta saa ne ladattua purkkiin.
Ja lisäksi siellä ohjelma myös sitä hommaa varten.
Ohjelman kautta PC.llä on helppo poistaa ja lisätä presettejä ja editoida niitä.
 
Oon ollut ihan tyytyväinen tohon V-amp Prohon kotistudio hommissa.

Ainakin tavallisessa Vampissa suomenkielinen manuska oli paljon köyhempi kuin englanninkielinen. Käännöstyössä ei muistaakseni suuremmin vikaa ollut, mutta suomeksi esiteltiin vain perusominaisuuksia, englanninkielisessä kerrottiin asioita, jotka olisivat muuten jääneet totaalisen hämäriksi.
 
Repeilin vähän tolle UB-sarjan mikserin manuskalle. Tai siis, miks ihmeessä pitää joka ikinen alan sana vääntää väkisin suomen kielelle? Ne englanninkieliset sanat ois paljon selvempiä. Mä en vieläkään ymmärrä mitä hienoa on vaikkapa sanassa "kaistapäästösuodin". No, tää on kai ihan yleisessä käytössä.
 
Mutta kun behkussa mainitaan mm. "ylipuhumisvaimennus", "8-kaista-Recorder", "limityskohdat", "monitoriäänenvahvistinjärjestelmä" tai "AUX-keräyskisko"... ja kaikki ohjeet on monikon 2. persoonassa. Eikun ei, osa onkin yksikön 2. persoonassa. Ja samassa lauseessa esiintyy välillä molemia! Kyllä ne Saksassa osaa.
 
Lisää behkusanastoa:
LoCut 75hz = jäykkäsivuinen taajuuksien erilleensuodatin 75hz:n alapuolella.
Pan-potikka = panoramakäyttöelementti
 
Kyllä ne V-ampin manuaalissakin osaa:
"V-AMP 2:n absoluuttinen Highlight on sen Amp-/Speaker-simulaatio."
Ultra-Room Reverb = Erikoisefekti, joka tekee kitarasignaalista suoranaisen pallomaisen soinnun.
"Pidä EDIT-moduksessa MIDI-painketta niin kauan alas painettuna, kunnes displaylle ilmaantuu 'd'."

Lisää behkusanastoa:
LoCut 75hz = jäykkäsivuinen taajuuksien erilleensuodatin 75hz:n alapuolella.
Pan-potikka = panoramakäyttöelementti
 
Tämähän kuulostaa jo ihan viralliselta huumorilta. Yksinkertaisien ilmaisujen käyttäminen on tuhlausta.

Behringerin suomenkieliset manualit varsinkin on semmoisia, että sekoittavat enemmän kuin auttavat - lähtökohtaisesti ei kannata avata lainkaan
- eikä paljon voi kehua englantilaisiakaan - jos saksa ei taivu ja johonkin hommaan tarvitsee apua yrittämisen jälkeen niin jotenkin kriittisesti englantilaisen manualin kanssa sitten... musiikkitekniikan käsitteiden ja sanaston olisi hyvä olla hallussa ennen tuollaiseen uhkarohkeiluun ryhtymistä. ... ei kait niihin montaa euroa tarvitsisi laittaa lisähintaa, että joku "luottomies" vääntäisi suomennokset kohdalleen.

Behringerin suomenkieliset manualit varsinkin on semmoisia, että sekoittavat enemmän kuin auttavat - lähtökohtaisesti ei kannata avata lainkaan
 
---
 
... ei kait niihin montaa euroa tarvitsisi laittaa lisähintaa, että joku "luottomies" vääntäisi suomennokset kohdalleen.
 
Kustannuskysymys se kait sitten on. Eiköhän nuo käännökset tehdä jollain käännösohjelmalla ilman ihmisjärjen valoa.

Kustannuskysymys se kait sitten on. Eiköhän nuo käännökset tehdä jollain käännösohjelmalla ilman ihmisjärjen valoa.
 
No on ne kuitenkin ihan ok, ei hirveitä kielioppivirheitä sinänsä. Enemmän veikkaisin et joku saksalainen suomea opiskellut vääntäisi sanakirjan kanssa noita termejä suomeksi.
 
Tosiaan, toi kummallinen monikon 2. persoonahan taitaa tulla suoraan saksalaisesta teitittelystä.

Menee ehkä offtopikiksi, mutta pakko on laittaa yksi todellinen käännöskukkanen UBxxxxFX-PRO -miksereiden manuaalista:
 
"Please do not connect microphones to the mixer while the phantom power supply is switched on." --> "Phantomsyötön ollessa päällä ei pöytään saa olla kytkettynä mikrofoneja."
 
... no ei kai sitten =D
 
- Pete

Lisää behkusanastoa:
LoCut 75hz = jäykkäsivuinen taajuuksien erilleensuodatin 75hz:n alapuolella.
Pan-potikka = panoramakäyttöelementti
 
GM110 -kitaravahvikkeesta vapaasti muisteltuna:
 
California -setting is good for those singing lead sounds.
= California -asetus on hyvä musiikille jossa lauletaan.
 
Kone ei tuollaista tee. Kyseessä on pakko olla asiantuntematon kääntäjä.

Kone ei tuollaista tee. Kyseessä on pakko olla asiantuntematon kääntäjä.
 
En tiedä Behringeristä, miten he toimivat, mutta yleensä noi "hintaansa nähden halvat" toimivat niin, että manuaali käännetään koneella kysytylle kielelle ja sen jälkeen joku veljenpoika "korjaa" kieliasun tupuhupujalupu -pohjalta. Eihän myynnissä ole kysymys "asiantuntemuksesta".
 
Vahinko vain, että ko. manuaalit ovat usein suorastaan vaarallisia. Miettikääpä työkaluja tai ilotulitteita. Jos taas tehtäisiin niinkuin pitäisi, että onnettomilla manuaaleilla varustetut tavarat jäisivät rajalle, tulisi tavaralle niin paljon lisää hintaa, että ero muutenkin kunnolliseen olisi sen verran mitätön, että hankittu kilpailuetu jäisi saavuttamatta.
 
Tietysti myös mä olen sitä mieltä, että esimerkiksi ääni-, valo- ja esimerkiksi tietokonetyökaluilla ei tarvitse ylipäätänsä olla suomenkielisiä manuaaleja. Tekninen työkieli kun ko. tapauksissa on pääsääntöisesti englanti.
 
Kodinelektroniikka on eri asia.

Vahinko vain, että ko. manuaalit ovat usein suorastaan vaarallisia. Miettikääpä työkaluja tai ilotulitteita. Jos taas tehtäisiin niinkuin pitäisi, että onnettomilla manuaaleilla varustetut tavarat jäisivät rajalle, tulisi tavaralle niin paljon lisää hintaa, että ero muutenkin kunnolliseen olisi sen verran mitätön, että hankittu kilpailuetu jäisi saavuttamatta.
 
Tietysti myös mä olen sitä mieltä, että esimerkiksi ääni-, valo- ja esimerkiksi tietokonetyökaluilla ei tarvitse ylipäätänsä olla suomenkielisiä manuaaleja. Tekninen työkieli kun ko. tapauksissa on pääsääntöisesti englanti.
 
Kuluttajansuojanäkökulmasta:
 
Suomessa myytävissä laitteissa tulee olla riittävät käyttöohjeet laitteen turvalliseksi ja asianmukaiseksi käyttämiseksi. Käyttöohjeiden tulee olla myös sellaiset, että niiden avulla laitetta voidaan käyttää siihen tarkoitukseen kuin ko. laite on tarkoitettu.
 
Esim. Behringerit yms. ovat vähittäiskaupassa kuluttajille myytäviä tuotteita - niin myös Mackiet yms. Ammattikäytön lisäksi ne ovat nykyään myös kodinelektroniikkaan verrattavia tuotteita silloin kun ne myydään yksityisille kuluttajille. Yritysmyynnissä on eri pelisäännöt. - - - pitäsiköhän johinkin laitteisiin pistää tarra "vain Proille"? Mackie kauppias voisi käytännössä sanoa, että älä sitten osta ;-)
 
Mikäli jonkin laitteen luvattuja ominaisuuksia ei kykene käyttämään käyttöohjeen puutteellisuuden (esim. virheellinen tai muuten ei-ymmärrättävä kieliasu) vuoksi on mahdollista perua kauppa tai vaatia hyvitystä - uskoisin näin. Eli: siitäpä sitten Soundataan reklamoimaan (tämä ei sitten koske Thomannilta ostettuja B-merkkisiä vermeitä).
 
Muusikoiden.netin keskusteluissa on riittävästi esimerkkejä, että kaikilla ei kielipää riitä teknisesti monimutkaisten laitteiden vieraskielisten ohjeiden ymmärtämiseen vaikka halua ja tarvetta laitteiden toiminnan tuntemiseen onkin.
 
Ammattilaisilla vaatimukset ovat toiset (omassa ei-musiikkiin liittyvässä teknisen alan ammatissani käytän työkielenä viikottain sekä englantia että saksaa kirjallisesti ja usein myös suullisesti . . .ja joskus on pakko taipua ruotsiinkin)- - harrastajakuluttajat ovat kuitenkin niin merkittävä asiakasryhmä suurella osalla tuotteista, että suomenkielinen käyttöohje on perusteltu (toinen asia sitten on, että kun kääntäminen maksaa kuitenkin aika paljon, nousee suomeen virallisesti maahantuotu laite epäedulliseen kilpailutilanteeseen postimyyntithomannillta tms. ostettujen kanssa).
 
Mitä opimme? markkinataloudessa EU-alueella on realismia, että kitaransoittoon suuntautuneiden poikienkin on syytä aktivoitua peruskoulun kielitunneilla.
 
edit: en minäkään johonkin kalavaleen levyiseen midas -tiskiin pidä tarpeellisena kotimaiselle kielelle käännettyä opasta.