Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Joo, kummasta tuo ohje kannattaa ottaa: www.generalguitargadgets.com vai www.tonepad.com? Olivat vähän nimittäin eri näköisiä kummassakin. Niin ja mitä tarkoittaa Clipping diodes, Asymetrical ja Symetrical? Ohjeissa vaaditaan IC:tä 4558; käykö 4558B? Ja mistä osat kannattaa tilata? Bebek, partco vai kouluelektroniikka?
Teen piirilevyn itse tonepadin menetelmällä: eli laserilla kalvolle, kalvo kuparille ja silitysraudalla kiinni. Kuinka tuo syövytys sitten tapahtuu? Ferrikloridit ammeeseen levy perään? Tarvitsenko UV-lamppua?
 
EDIT: nii ja mitä tarkottaa 1uF/NP kondensaattorissa

Mun skemat on muistaakseni generalguitarista. Op-ampinhan pitää olla JRC4558D, ja alkuperäinen. Muut ei tietenkään käy.
 
Leikki sikseen. Älä kolvaa op-amppia piirilevyyn vaan kolvaa piirilevyyn 8-jalkainen kanta missä voit sitten helposti kokeilla erillaisten piirien vaikutusta. Uusista mun mielestä hyväsoundinen on vaikka BA4558, MC4558M on kyllä mun suosikki tällä hetkellä, ehkä. Ei noissa ole isoja eroja, osa ei tosin toimi ollenkaan tossa klippauksessa vaan tulee rahinoita ja pörinöitä. Googlella varmasti löydät varmasti muita hyväsoundisiksi todettuja. Clipping diodithan määrittelee(2tai3) onko särö symmetristä(tubescreamer) vai ei(vaikka sd-1).
 
Mä tein piirilevyn valoherkästä levystä. Muotti kalvolle ja kasvilampun(mustavalolamppu pitäis kai olla hip ja pop) alle, sitten ferrokloridi kylpyyn. Jos noin teet et tarvitse varsinaista UV-lamppua (kallis) vaan katot jonkun valon mistä tulee myös uv-taajuuksia.

MItes noi 1N914 diodit? Ei tunnu löytyvän mistään. Voiko korvata? Esim. 1N4148?

1N4148 toimii hyvin. Jos saat jostain germaniumdiodeja, niitäkin voi kokeilla. Tai kahta erilaista diodia, niin saat epäsymmetristä säröä. (:

EDIT: nii ja mitä tarkottaa 1uF/NP kondensaattorissa
 
"1uf" on arvo ja NP tarkoittaa "non polarized", eli "navaton", eli ei plussaa ja miinusta... NOrmaalistihan tuon kokoiset konka ovat polarisoituja.

Diodien tilalla voi kokeilla vaikka LED:ejä.

ainiin joo

Elektroniikan harrastaminen on mukavaa... ei sitä käy kieltäminen, ja niinpä itsekin olen harrastanut sitä lähes 30 vuotta. Mutta joskus homman kannattavuus pistää miettimään, olisiko parempi "tinkiä laadusta, ja ostaa valmis laite kaupasta".
 
Tässä tapauksessa kannattaisi harkita Bossin SD-1 Super Overdriven ostamista vaikkapa käytettynä, ja tehdä siihen tarvittava määrä muutoksia - ja katso - käytössä on kuin aito Tubescreamer!
Koska SD-1 on jo valmiiksi erittäin lähellä TS-sarjan pedaaleita, tarvittavat muutoset eivät vaadi insinööritaitoja tms. voodoota. Kokonaan omatekoiselle pedaalille kun tahtoo tulla hintaa enemmän kuin uudelle SD-1:lle, varsinkin jos sen tekee laadukkaista osista, kestävästä metallikotelosta ja mekaniikasta. Ja hinta vain nousee, jos kotelon pintakäsittelyyn ja ulkonäköön kiinnittää huomiota.
 
Tuohon Bossin SD-1:een löytyy netistä kaaviot, kuten Tubescreamereihinkin, joten eriävien komponenttien löytäminen on hyvin helppoa.
 
Jotkuthan tekevät näitä modaamisia bisnesmielessäkin, joten hommassa lienee ajatustakin...

Mitäs jonkun tuommosen säröpedaalin komponenttien hinnaks tulee, ja onko kauheen vaikee kasata? Ajattelin jos koulussa tekisi teknisen työn valinnaisessa.

Esimerkiksi tämä TS:
 
vastuksia 18
potikoita 3
konkkia 11
transistoreita 2
puolijohteita (IC) 1
diodeja 2
 
jalkakytkin 1
jakit 2
patteriklipsi 1
pala piirilevyä
piuhaa
kotelo
(Led, vastus, piirikannat, virtalähdejakki, kumitassut, maalia)
 
Hinta riippuu siitä mistä ostat osat ja millaisia käytät. Karkeana arviona, tuosta listasta jalkakytkin ja kotelo ovat yleensä kalleimmat, kunnolliset maksavat yhteensä n. 20-40 €. Seuraavana ovat potikat, niiden nupit ja jakit sekä mahdollisesti piirilevy, joille voi myös helposti kertyä hintaa 15 € tai yli.
 
Eli tässä vaiheessa ollaan jo hintahaarukassa 35-55€. Loput komponentit tekevät vähintään muutamista euroista aina reiluun kymmeneen tai ylikin. Joten viimeistelemättömälle efektille voi laskea hinnaksi 40€ tai enemmän.
 
Jos saa pikkukomponentteja vanhoista projekteista tms. ja saa värkättyä kotelon itse, hinta laskee tietenkin suhteessa niihin. Ehdotus tehdastekoisen pedaalin ostosta ja vaikkapa sellaisen modauksesta ei ole ollenkaan hullumpi idea.
 
Rakentelu on sinällään hauskaa ja kehittävää puuhaa, mutta rahallisesti hyötysuhde voi kääntyä helposti jopa miinukselle, riippuen mitä on tekemässä. Periaatteessa vain harvinaisia ja kalliita efektejä kannattaa tehdä itse, ja niidenkin kohdalla esim. joidenkin komponenttien saatavuus voi aiheuttaa harmeja. Tavallisten liukuhihna-tavaroiden kohdalla ilo jää yleensä harrastepohjalle.
 
Edistyneet harrastajat voivat toki tehdä projekteistaan mieltymystensä mukaisia...sellaisia mitä ei välttämättä kaupasta saa. Enemmän puuhasteltuaan tulee yleensä myös hankkineeksi sellaisen työkalu- ja osavaraston että pienempiä juttuja kasaa varsin vaivattomasti.

En mä niitä komponentteja välttämättä heti lähtis ite ostamaan... jos vaikka kotelon väsää ite, potikat ostaa ite ja koulun kautta sais loput :)

Itse tekemällä saa omaperäisiä ja hienoja koteloita! Jalkakytkin pitää hankkia ja mahdollisimman laadukas budjetin puitteissa kannattaa tietysti hankkia. Muutamalla kympillä, edullisimmillaan, saa rakennettua jos jonkinlaisen säröttimen. Muutama kymppi lisää niin voi käyttää todella laadukkaita osia. Ja tuloksenahan on boutique pedaali jotka kaupoissa maksavat parhaimmillaan satoja euroja...
 
Jos haluaa halvalla päästä eikä rakentaminen ole tärkeintä on kannattavinta ostaa halpa kiinapedaali ja tarvittaessa modata sitä haluttuun suuntaan. Soundeissa ei välttämättä ole vikaa, kestävyys on sen sijaan usein kyseenalaista.
 
t. Mikko

Minkälainen se jalkakytkin pitää olla? Joku kestävä on/off kytkin?

Rakentelu on sinällään hauskaa ja kehittävää puuhaa, mutta rahallisesti hyötysuhde voi kääntyä helposti jopa miinukselle, riippuen mitä on tekemässä. Periaatteessa vain harvinaisia ja kalliita efektejä kannattaa tehdä itse, ja niidenkin kohdalla esim. joidenkin komponenttien saatavuus voi aiheuttaa harmeja. Tavallisten liukuhihna-tavaroiden kohdalla ilo jää yleensä harrastepohjalle.
 
Allekkirjoitan tämän täysin. Viimeksi puuhastellessa valmistui 3pedaalia. Kunnon alumiinivalukotelot, dpdt-kytkimet yms nostivat hintaa. Per pedaali laskien hinnaksi tuli juuri tuo 50€. Yhden pedaalin tekeminen olisi tullut kovasti tyyriiksi kun tein piirilevyt, kytkentälevyt olisi siinä tapauksessa tulleet halvemmaksi. Kyllä mä mielummin ostan satkulla jonkun käytetyn butiikkipedaalin kun rakennan itse, jos haluan olla järkevä. Mutta puuhastelu on mukavaa ja sen takia saatan vielä joskus jotain rakentaa.

Entä miten se piirilevy syövytetään, jos nyt jaksan tehdä semmosta... Vedetään tussilla ne viivat ja upotetaan happoon? EDIT: Tai tuossahan kyllä luki jo... Tai oliskohan helpompaa tehdä semmoselle kytkentälevylle...

Jatkampa tähän samaan aiheeseen. Olen tässä aatellut rakentaa ensimmäisenä pedaalina tubescreamerin. Aluksi olen lähinnä näitä komponentteja katsellut ja törmännyt seuraavaan ongelmaan: Tiettyjä vastuksia ja kondensaattoreita ei samasta paikasta oikeen meinaa löytyä. Eli haluaisin tietää että kuinka tarkalleen vastuksien ja konkkien pitää olla oikeata lukua, tässä tapauksessa ohmia tai faradeita (tjsp) ettei tarvitsisi ihan jokaisesta kaupasta erikseen tilata. Haulla en asiasta löytänyt, muutakuin vastaavista diodeista ja transistoreista. Kiitoksia jo etukäteen jos jokin kiltti tähän ratkaisun tuo. Niin ja anteeksi epäselvä kirjoitus :D

Yleensä tuollainen 10% tarkkuus on ok. Riippuu tapauksesta.
 
Mikko

Jeps. Ja joitakin arvoja on helpompi "tehdä" itse, kuin yrittää metsästää juuri sopivia. Eli kytkemällä esim. vastuksia tai konkkia sarjaan tai rinnan, saadaan sellaisia arvoja joita ei muuten jostain syystä ole saatavilla.

Ja tyhmät kysymykset senkun jatkuvat. Tuohon laitokseen tarvitsisi 0,047uF konkan. Mikäli tuota MAOLia oikein katoin ni eikös tuo ole nanofaradeina (nF) 4,7?