Bassot ›

Rokkimiehenä on tullut aika vähän soitettua rytmikkäämpää groovea, mutta kovasti huvittaisi oppia. Olettaisin, että sellaista treenaillessa kehittyisi myös soiton tarkkuus ja muut perinteiset basistin hyveet.
 
Voisitteko te Suuret Osaajat suositella hyviä, rytmikkäitä ja groovaavia treenibiisejä?

Vähän nyt hankala sanoa mitään kun aika laaja-alainen määritelmä... Mutta eiköhän ainakin tollanen perus funk toimi. Eli James Brown, Tower Of Power ym... Toisaalta Stevie Wonderillakin on hyvää kamaa...

J. Karjalaisen Sekaisin on kiva soitettava.

Stevie Wonderin For once in my life, bassossa James Jamerson. Kappaleen jokainen tahti voisi toimia koko biisin kestävänä groovena ja homma toimisi. Mutta kappaleessa ei kerrata yhtään mitään ja niitä uniikkeja tahteja sitten riittää. Kerrassaan uskomattoman upea linja.

J. Karjalaisen Sekaisin on kiva soitettava.
 
Sehän taitaa olla kokonaan kahta tai kolmea sointua eikös juu? :)

Sehän taitaa olla kokonaan kahta tai kolmea sointua eikös juu? :)
 
Niin, mähän sanoin että se on _kiva_ soitettava. :)

Niin, mähän sanoin että se on _kiva_ soitettava. :)
 
Ok :)

Eilen illalla soittelin Total Guitar-lehden + CD:n mukana jotain CHIC-yhtyeen bassolinjoja. Hyvää materiaaliaa funk/discon opetteluun: kuudestoistaosia, oktaaveja, dead noteja ja rivakka tempo.

Mitään yksittäisiä biisejä en näin äkkiseltään osaa suositella, mutta sanoisin että parasta tuollaiseen treenaukseen on semmoset biisit, jotka ovat mahdollisimman yksinkertaisia. Silloin voi keskittyä juuri siihen tarkkuuteen ja grooven löytämiseen kunnolla, kun ei mene koko huomio hankalien ja nopeiden kikkailujen soittamiseen. Ja metronomi tietysti taustalle hakkaamaan!

Poppamiehen toisessa threadissa vinkkaaman linkin takaa löytyi tällaisia hyviä, rytmikkäitä ja groovaavia treenibiisejä:
 
http://perso.wanadoo.fr/scott_f/Funk/funk.htm

Suosittelen sitä James Brown funk kirjaa jonka ite omistan ja minkä nimeä en ikuna muista.Hyviä groovavia bassolinjoja mitkä voi sitten cd:n mukana soittaa ja tarkistaa jos ei lappuihin luota.
 
Munsta jos haluu paneutuu funk/groove musaan niin toi opus on aika jees.Löytyy helppoo ja vaiketaa sieltä.

Eilen illalla soittelin Total Guitar-lehden + CD:n mukana jotain CHIC-yhtyeen bassolinjoja. Hyvää materiaaliaa funk/discon opetteluun: kuudestoistaosia, oktaaveja, dead noteja ja rivakka tempo.
 
Bernard Edwards on aika äijä.

Eilen illalla soittelin Total Guitar-lehden + CD:n mukana jotain CHIC-yhtyeen bassolinjoja. Hyvää materiaaliaa funk/discon opetteluun: kuudestoistaosia, oktaaveja, dead noteja ja rivakka tempo.
 
Eli juuri ne kaikki elementit, josta EI tulisi aloittaa groovemusiikin harjoittelua. Hommaa Paul Westwoodin kirja Bass Bible. Siinä on hyviä parin tahdin mittaisia grooveja harjoiteltavaksi viideksi seuraavaksi vuodeksi! On nimittäin yli tuhat harjoitusta ja kauan menee, ennekö ne on hyvin hallussa!

Bernard Edwards on aika äijä.
 
Oli... ikävä kyllä. Ties mitä äijä olisi saanut vielä aikaiseksi, kuoli muist. vuonna 1997.

kuoli muist. vuonna 1997.
 
Katos perhanaa. Rauha hänen muistolleen.
 
Jotenkin iskee paremmin meikäläisen groovesuoneen tällainen tavara kuin joku mitjatuurala.

Jotenkin iskee paremmin meikäläisen groovesuoneen tällainen tavara kuin joku mitjatuurala.
 
Onko suonet kalkkeutunu? Kun tavallaanhan saman koulukunnan miehistä puhutaan. Kannattaa tsekata J.Karjalainen&E.S.:n uus live-DVD, kyllähän se nimittäin svengaa kuin kolme hirveä, eikä Mitja siihen svengiin nyt täysin osaton ole.

Sehän taitaa olla kokonaan kahta tai kolmea sointua eikös juu? :)
 
Jep, jolloin joutuu jauhamaan sitä samaa ja samaa kiertoa uudestaan ja uudestaan, mutta kuitenkin koittaen saada se kuulostamaan mielenkiintoiselta ja svengaavalta, =groove (josta kaikki unelmoi, ainakin minä...niinkuin lottovoitostakin).
 
Taisi muuten olla Ed Friedland joka kirjoitti Bass Playerissa ei-yhtään-niin-paskan kolumnin aiheeesta "simple bass line", jonka sisältö oli suurinpiirtein se, että jokaisen hittibiisin taustalla on yksinkertainen ja groovaava bassolinja. Mitenkään tietysti kikkailua väheksymättä.

Vaikka Niko Ahvonen muuten ärsyttäisikin, niin basisti Eeva Koivusalo vetää mielikuvituksella ja hyvällä groovella.
 
Jamiroquai?

Onko suonet kalkkeutunu?
 
Hyvin paljon mahdollista. En ole kyllä kuullut herran tekosia juuri väinöväinö-osastoa enempää, jotta voi mennä haukku väärälle puulle.