Kitarat: kitarakamat ›

Mitä mieltä moisesta kapistuksesta? Minkähän maalaisia noi viime vuoden mallit mahtaa olla? Ja niistä mikeistä (PAF-vintage MK4). Onko niistä mihinkään vai meneekö heti vaihtoon..? Kun näköjään aika moni heti lyö ne EMG:t noihin Tokai-Lespoihin. Toki musiikki tyyli on aika heviä..

No ne on edelleen Koreasta ne mallit. Japanilaisissa isoveljissä on siis vain kaksi aakkosta siinä numeroiden edessä. Tiedätkös.
 
EMG:t laitat, jos huvittaa. Ei se mikrofonien vaihto siitä kuitenkaan mitään huippukitaraa tee. Hintalaatu-suhde voi olla OK, mutta kuten on miljoona kertaa sanottu, niin LP:n kanssa siinä on samaa vain varjo.

Jos jätetään ainainen murjominen, niin voin suositella sellaiseen raskaampaan menoon tallamikiksi Seymour Duncanin Distortionin. Toimii kuin junan vessa.

laita dimarzion super distortion tallamikiksi... torilla on vissiin myytävänä semmonen 70e... alkuperäset vinkuu helevetisti..

Ei mulla vaan vinkunut. Vakiomikeillä soitin tyytyväisenä neljä vuotta.

Itseasiassa saan luutun vasta tänään, mut näin vähän etukäteen kyselen... Kunhan pääsee reenikämpälle kokeilemaan niin sithän se selvii. Ainakin kaverin Love Rock-malli tuppas vinkumaan aika helvetisti.

Itseasiassa saan luutun vasta tänään, mut näin vähän etukäteen kyselen... Kunhan pääsee reenikämpälle kokeilemaan niin sithän se selvii. Ainakin kaverin Love Rock-malli tuppas vinkumaan aika helvetisti.
 
Taisi tulla pitkät treenit. Kerro vinkuiko kun lopetatte.

Ei mulla vaan vinkunut. Vakiomikeillä soitin tyytyväisenä neljä vuotta.
 

 
Mitäs sitten tapahtui?

Mitäs sitten tapahtui?
 
Se räjähti

Jos jätetään ainainen murjominen, niin voin suositella sellaiseen raskaampaan menoon tallamikiksi Seymour Duncanin Distortionin. Toimii kuin junan vessa.
 
laita dimarzion super distortion tallamikiksi... torilla on vissiin myytävänä semmonen 70e... alkuperäset vinkuu helevetisti..
 
Kuvailkaa soundimaailmaa.

laita dimarzion super distortion tallamikiksi... torilla on vissiin myytävänä semmonen 70e... alkuperäset vinkuu helevetisti..
 
70e on aika paljon kyllä. 40-50 e on aika kohtuuhintainen.

Kuvailkaa soundimaailmaa.
 
Distortion on sellainen terävämpi ja selkeämpi. Super Distortion sitten murisee ja on muutenkin tummempi soundinen. Ite pidän enemmän Distortionista, koska sen saa silti kätevästi tonella tummemmaksi, jos tarttee. Erittäin pätevä rockiin ja raskaampaan menoon, suosittelen.

Eipä mun loverockin mikit ainakaan oo vinkunu tippaakaan.

Enpä viitsi uutta aihetta tätä kysymystä varten aloittaa, mutta toivottavasti joku asiantunteva huomaa tämän täältä.
 
Olen tässä jonkun aikaa miettinyt, että olisiko mikkien vaihto järkevää tehdä kitaralleni. Kitarani on Epiphone G-310 eli SG-malli ja sen body on alderia elikkäs leppää, jos en nyt väärin muista. Epiphonen kotisivuilla on merkitty, että alkuperäiset mikit ovat open coil humbuckers, eli luultavasti huonoimmat mahdolliset.
Haluaisin saada kitarasta irti semmoisen nohevan, munakkaan ja erottelevan särön. Kuitenkaan mitään über alapäätä en kaipaa.
Kuuntelin tuolla Duncanin sivuilla ääninäytteitä ja parhaimmalta kuulosti juuri tuo Härskin mainitsema Duncan Distortion. Miltäköhän mahtaa kyseinen mikki kuulostaa minun kitarassani, kun vahvarina toimii Laneyn TF200.
Ja ehdotelkaa jotain muitakin hyviä tuollaisia mikkejä, että voisi käydä kuuntelemassa niitä, jos sellainen mahdollisuus on.
 
Käsittääkseni kummassakin mikissä tulisi olla sama impedanssi, joten vain toisen vaihtaminen ei onnistu, eikö?
 
Tärkein kaikista kysymyksistä on se, että meneekö rahat hukkaan, jos tuohon kitaraan vaihtaa mikit, vai pitäisikö kituuttaa ja ostaa ajan päästä kokonaan parempi kitara.
Tykkään tuosta kitarasta omalla tavalla, vaikka siinä ei mikään maailma mainio akustinen sustaini olekaan.

...Käsittääkseni kummassakin mikissä tulisi olla sama impedanssi, joten vain toisen vaihtaminen ei onnistu, eikö?
 
Eipä tarvitse olla sama impedanssi, eikä sama resistanssikaan.
 
Tärkein kaikista kysymyksistä on se, että meneekö rahat hukkaan, jos tuohon kitaraan vaihtaa mikit, vai pitäisikö kituuttaa ja ostaa ajan päästä kokonaan parempi kitara.
Tykkään tuosta kitarasta omalla tavalla, vaikka siinä ei mikään maailma mainio akustinen sustaini olekaan.
 
Jos kitara on muutoin OK, niin voihan mikkien vaihdolla jotakin eroa saada aikaan. Se mitä, on sitten eri asia. Itselläni oli aiemmin leppä&vaahterarunkoinen Tokai LP ja siitä ei saanut Les Paul soundia vaikka mitkä mikit laittoi. Muunlaisia hyviä soundeja siitä kyllä lähti hyvillä mikeillä.
 
Jos haet parempia soundeja, mutta haussa ei ole perinteinen SG soundi, onnistumisen mahdollisuus on olemassa tuolla operaatiolla. Jos SG soundi pitää saada, niin ei haittaisi vaikka olisi silloin mahonkirunkokin.
 
Hyvät mikit voi käyttää myös siinä seuraavassa kitarassa ja vanhat kannattaa pistää talteen. Ne kannattaa pistää takaisin kun vaihtaa/myy tuota Epiphonea.

Mutta eikös silloin, kun mikit kytketään samaan aikaan päälle(rinnan?) eli mikinvalitsin on keksiasennossa, tule virtapiikki siihen mikkiin, jossa on pienempi impeadanssi.
 
Ei ole haussa perinteinen SG soundi. Itse asiassa en edes pahemmin pidä Anguksen tai Iommin soundista.
 
Jos sitä vaihtaisi tallamikin, niin voisihan sitä vaihtaa samalla myös kaulamikin. Kertokaa jotain kaulamikkejä, joista saa pehmeät kliinit ja joitan Duncan Distortionin kaltaisia mikkejä tallaa varten.

Kertokaa jotain kaulamikkejä, joista saa pehmeät kliinit ja joitan Duncan Distortionin kaltaisia mikkejä tallaa varten.
 
Kaulamikeistä nyt ekana mieleen tulee (joista kokemusta):
 
Duncanin 59' ( todella pehmeä ja täyteläs soundi, joka ei lisäksi ole moksiskaan suurista gaineista. Soundi perinteinen) Tallamikiksi tämän kanssa suosittelen 59' tai jos tehoa tarvitaan niin Duncan Custom.
 
Duncan Jazz ( soundi kirkas. Itse en tykännyt, jotenkin siitä uupui se pehmeys rock. Todella suosittu Duncanin JB:n ollessa tallassa etenkin mahonki kitaroissa.)
 
Alnico II pro (Hieman kirkkaampi kuin 59' mutta sama vivahde soundissa. Omia lempimikkejäni on juuri tämä kaulassa ja tallassa tai sitten 59':t kaulassa ja tallassa.)
 
Tallamikeistä:
 
Duncanin JB on se perinteinen jossa on vähän kaikkea. Itse en pitänyt tolkuttomasta treblestä, mutta muuten todella hyvä. Tehoa löytyy yllinkyllin...
 
Dimarziolta suosittelen Frediä, joka oli todella mukavan kuuloinen mikki. Perinteinen PAF soundi, mutta hieman enempi hönkää. Joe Satriani suosii mm. näitä.
 
Duncanin Custom ja Custom Custom on tullut myöskin omistettua, kummastakin jäi positiivinen vaikutelma. Etenkin Custom soi hyvin 59' kanssa. Custom Customissa oli melkoisesti Middleä.
 
Sekavaa tekstiä näin illasta... :(

DiMarzion Air norttoni kaulaan ja Steve's spesiaali tallaan...
Näiden "välisoundi" on todella kuulas. Siis mikinvalitsin keskiasennossa puolittaen molemmat mikit.

Noissa A-alkuisissa on edullisimmat komponentit eli esim volapotikat ovat lineaariset. Ne kannattaa vaihtaa samaan aikaan kun vaihdat mikit.