Yleistä keskustelua musiikista ›

Arja Havakka - Johnny B Goode. Sanoinkuvailematon versio.

V-Chipsin versio Lou Reedin Perfect Daysta. En suostu ymmärtämään. Jumalauta kun tuli paha mieli.

Silloin hirvitti kun kuulin Sisters of mercyn version Rollareitten Gimme shelteristä.

Taisi olla Sonata Arctica joka versioi Metallican Fade to Blackia. Uskomatonta paskaa.
 
Minun mielestäni tuo on jopa parempi kuin alkuperäinen.
 
Todella kauheista covereista ensimmäisenä tuli mieleen New Found Gloryn versio Bryan Adamsin kappaleesta (Everything I do) I do it for you. Ei hienoille slovareille saa noin tehdä!

Apollo 440:n versio Ain't Talkin' 'Bout Lovesta. Eikö ne sen nimenkin muuttanu. Käsittämätöntä paskaa.
 
Toinen on muistaakseni sellaisen yhtyeen ku Pain:in versio Eleanor Rigbysta. Uskomatonta, miten huonon coverin voi tehdä.

No yleensäkin kaikkien *hmm* "hevi"-bändien tupla- nopeutetut ja särötetyt vedot...
(Sonata Arctican Still LovinŽ You... Nightwishin Gary Moorettelut yms... huom. Älä ota henk. koht.!)
 
Aivan hirveetä... Mun mielestä(!) coveroinnin on tarkoitus tuoda ralliin jotain uutta, paitsi jos kyseessä on "pelkkä esitys"...
 
Kenties saattaa piisin mahdollinen kehitys loppuun asti...

Vaikka My Dying Bridesta todella pidänkin niin täytyy sanoa että bändin coverit Some Velvet Morningista ja Roadsista on aika turhia koska niissä bändi ei kuulosta itseltään juuri yhtään vaan biisit on vedetty liian yksyhteen. Harmi sinänsä koska noista olisi varmasti saanut todella hienot versiot jos olisi vain tehnyt hieman omaperäisemmin (esimerkkinä vaikkapa Entombedin versio tuosta Some Velvet Morningista).

Guns & Roses - Knockin' on heaven's door
...ok, ei toi nyt maailman huonoin ole mutta tuli nyt ekana mieleen. Kyllä siinä naama aina irvistykseen vääntyy kun kuulee ne 'ey, ey'-narinat, mitkä ei vois enää huonommin tähän biisiin sopia. Tän biisin pitäis olla niinkun haikea. Semmosta sanaa ei taida Gunnarien sanavarastosta löytyä...
 
Sitte Madonnan American Pie, joka jo mainittiinkin. Ihan hirveä raiskaus ja muutenkin turha cover. Siis tää tyypillinen MTV-idea ratsahtaa jo suht unohtuneella biisillä jota nuori yleisö sit luulee esittäjän omaksi ja esittäjä saa ansaitsematonta mainetta ja kunniaa alkuperäisen esittäjän pysyessä unohduksissa...
 
Sit muistan vieläki kun Timo Kotipelto joskus coveroi jotain rokkibiisiä Hytönen-showssa. En enää muista mikä biisi oli kyseessä, mutta ihan hirveältä se kuulosti. Siinä on yks mies joka ei osaa laulaa.
 
Pitää viel mainita yks älyttömän hyvä cover: Therion - Seawinds, alkuperäinen esittäjä Accept. Itteasiassa coverina kuulin tän ekana mutta piti sitte alkuperänenkin kuunnella ja onhan se ihan jees mutta kalpenee tän coverin rinnalla.

Nyt on haussa maailman huonoin cover-biisi. Eli semmoinen esitys jossa bändi panee parastaan, mutta nolaa itsensä täydellisesti. Löytyykö? Tietysti, sitä parempi mitä kuuluisampi bändi.
 
Ylivoimaisesti huonoin coveri on edelleen Sakari Kuosmasen 'Paratiisi', erityisesti kitara'soolo'-osuus nostaa Jukka Tolosen alkuperäistä yhä ylemmäs.

Sit muistan vieläki kun Timo Kotipelto joskus coveroi jotain rokkibiisiä Hytönen-showssa. En enää muista mikä biisi oli kyseessä, mutta ihan hirveältä se kuulosti.
 
Olikohan I Surrender?

tuo wiitalan mainitsema "we will rock you" saa kyllä sellaset inhonväristykset kulkemaan että ihan puistattaa.
 
allekirjoittaa myös

The Magnificent Bastards - How Do You Sleep At Night. Tämän John Lennon-tribuutilta löytyvän version jälkeen Scott Weilandilta voi kyllä kysyä että miten hän yönsä oikein nukkuu kun tämän raiskasi(Weiland siis laulaa tässä versiossa).
 
Spiderbait - Black Betty. Aivan hirveä raiskaus Ram Jamin vanhasta klassikosta. Toivottavasti Spiderbaitista ei enempää kuulu tuon jälkeen.
 
Will Young - Light My Fire. Ei voi edes sanoin kuvailla.

Tuo Limp Bizkitin versio Behind Blue Eyesistä on kyllä sanoin kuvailemattoman huono.
 
Britneyn versio I Love Rock 'n Rollista on myös kauniisti sanottuna perseestä. Otti oikein jonkun katu-uskottavan jampan siihen heilumaan oikean kitaran kanssa. Jee, rok.
Oikeastaan samaan läjään voisi vetää kaikki popparien tekemät rock-biisien raiskaukset.

Iron Maidenin koveri Anton Maidenin Die with Your Boots onista, Anton hoitaa alkukiekaisun paljon tyylikkäämmin.
 
Kuulin tässä männä viikonloppuna maalaishuoltoasemalla kohtuuhintaista alkoholia litkiessäni jonkun trendikkään pussihousutyylisen MusicTV-RnB-versioinnin Shape of My Heartista, tajusin vasta kertsin kohdalla mistä oli kysymys. Mennee aika helposti kärkirähinöihin tässä lajissa, vaikken nyt jaksa edes panostaa paskuuden muisteluun - sitä kun tuppaa tulemaan vastaan ihan riittävästi ilman omaa avitustakin.

Silloin hirvitti kun kuulin Sisters of mercyn version Rollareitten Gimme shelteristä.
 
Pidän itseäni hyvin onnekkaana kun en ole kyseistä coverointia kuullut.
 
Huonoista covereista tuoreimpana mieleen tulee Scissor Sistersien versio Comfortably Numbista. Ei jumaleissön..

VäHÄnXX mUA vItUTTAa Q joQ vIdUn QUeeN vAAn BAittAA BrITnii PiNKkii jA BiONCCEE!!!!1111 kEKsIs neKI jOTai 0mAA eikÄ vAAn raTsasteliS MUiTTen mAINeeLLA!!!!11!!!111

Voin jo biisiä kuulemattakin sanoa, että Negativen versio Neil Youngin Hey Hey, My My:stä on vahvoilla tässä kisassa.

Ei muuten tasan ole! Itse pidän sitä jopa parempana kuin alkuperäistä...Ja nimihän oli AinŽt talkinŽŽbout dub!
 
No eihän noita juuri voi verrata, toinen on rockia ja toinen elektronista. Mutta ihan hauska coverihan se on. Tosin karvat nousi pystyyn, kun eräs kaveri soitti Van Halenin originaalin version ja sitten sanoi Apollo 440:n version olevan alkuperäinen...

Onhan noita huonoja mut meinasin saada sydärin ku kuulin jonkun helvetin Scissor sisterssin version Pink Floydin Comfortably Numb biisistä.. Argh.