Kitarat: kitarakamat ›

Itse soitan enimmäkseen bluesia ja funkkia, mutta ei tulisi mieleenkään käyttää mitään muuta kuin Jazz III:sia. Se on vaan _täydellinen_ plektra.

Kaikillahan on omat mieltymyksensä erinlaisia plektroja kohtaan. Itse käytin aikoinani jazz III:sia,mut ne tuntuivat liian pieniltä. Aina tippuivat sormien välistä ja pyörivät miten sattuu kädessä. Vaihdoin sitten 0.88 paksuiseen tortexiin. Se alkoi jo tuntua hyvältä,mutta jonkin aikaa soiteltua huomasin,että tämä plektra oli jotenkin vain liian ohut ja liukas. Vaihdoin nyt jokunen aika sitten ibanezin H16H sarjaan,jos oikein muistan tunnuksen. Ovat hyvän kokoisia ja pysyvät hyvin kädessä,koska niissä on sand grip pinta.
Yksi asia mihin myös olen kiinittänyt huomiota plektroissa on saundi. Oletteko sitä koskaan ajatelleet??

Oletteko sitä koskaan ajatelleet??
 
Kyllä, siksi valitsinkin Gator Gripin.
 
Gatoria voisi oikeastaan suositella kokeiltavaksi kaikille niille, jotka ovat mieltyneet Standard/Tortex/Delrin- muotoisiin plektroihin. Gatorissa on ulottuvuutta. Kannattaa ainakin testata.

Yksi asia mihin myös olen kiinittänyt huomiota plektroissa on saundi. Oletteko sitä koskaan ajatelleet??
 
Kyllä. Aikoinaan vanhalla vakioplekulla se soundi ja tatsi oli juuri kohdallaan...mutta sitten kun piti uutta plektraa alkaa metsästämään, kiinnitti oikein erityisesti huomiota kuinka jotkut plekut eivät vain jostain syystä soundanneet hyvältä... tai olleet soundaamatta miltään, silloin kun sitä perkussiivista läpsettä ei kaivannut.

Gator gripit ovat muuten parhaita, mutta kuluvat liian nopeaan. Dunlopin tortexit tuntuvat kestävän vähän paremmin. Kitaraa soitan yleensä vähintään 1,0 mm ja bassoa 1,5 mm plektralla.

Meikäläinen soittaa Jazz II:silla, eli vähän ohuempia kun nuo kolmoset.

Meikäläinen soittaa Jazz II:silla, eli vähän ohuempia kun nuo kolmoset.
 
Ei se taida ohuempi olla (tai ainakaan paljoa) mutta pehmeämpi ja kärki ei oo niin terävä.

JazzIII tuntuu jotenkin luonnolliselta jatkeelta sormiin. Rankempaa vääntöä kun ei viitsi soitella pelkästään sormilla, kuten jazz puristit varmasti tekisivät. JazzIII:n avulla saavuttaa mielestäni lähemmän kosketuksen kieliin johtuen sen pienestä koosta ja loistavasta muotoilusta. Totta on myös se, että JazzIII:a käytettäessä joutuu tinkimään pehmeydestä, mutta tilalle saa todella hyvän otteen soittamiseen.
 
Jos soittaisin esim. herkkää poppia tai pitkälti sointurämpyttelyyn perustuvaa musiikkia en luultavasti käyttäisi siinä JazzIII:sta vaan palaisin takaisin vihreisiin Dunlopin 0.88 tortexeihin tai muihin isompiin ja pehmeämpiin läpysköihin. Nyt kuitenkin JazzIII on se oikea. Ei viitsi pelata pöytätennistä tavallisella tennismailalla.

Soittelin joskus taannoin tiluvuosinani noilla Jazzeilla, mutta vaihdoin sitten Fenderin Extra Heavyyn, sellaisiin perinteisen muotoisiin, kun tuntui, että esim. funkahtavampaa komppia ei oikein irronnut Jazzilla. Tiluun ja powerchordtykitykseen se oli oiva pleku, mutta isommalla ja hieman pyöreämpikärkisellä olen saanut lisää väriä soitoon. Myös yleissoundi on hieman pehmeämpi, sopivasti tuhnu. Jazzilla soundi on jotenkin liian kirkas (=makuasia). Ohuemmilla plektroilla taas ei saa oikein samanlaista "junttaa" aikaiseksi (minulla kun ei ole kovin suuritehoiset mikit, eikä sikana gainia).

Eikö kukaan ole kokeillut Dunlopin nylon-plektroja? Niissä on myös grippi valmiina. Itse soitan niillä mustilla, paksuus about 1 mm.
 
Kerran kokeilin, jäin koukkuun heti, ja nykyään ei muuta plektroja käytetä/osteta :)

Eikö kukaan ole kokeillut Dunlopin nylon-plektroja? Niissä on myös grippi valmiina. Itse soitan niillä mustilla, paksuus about 1 mm.
 
Mulla on yksi tollainen. Sain sen Kai Hansenilta :)

Itse käytän punaista Jazz 3 XL:ää.
Se on vähän isompi kuin normaali Jazz 3. Sen parempaa plektraa en ole vielä löytänyt.