Kilpailut ›

Ok, here we go again.
 
Ensiksi onnittelut taustan laatijalle - osoittautui aika haastavaksi taustaksi ja erotteli aika hyvin jyvät akanoista. Tällä kertaa ei pelkkä tekniikka riittänyt, vaan tarvittiin enemmänkin tyylitietoisuutta. Sävelkorvaa vaativa soinnutus + letkeä tempo -> tästä muodostui kompastuskivi monille sinänsä mielenkiintoisille sooloille, jotka eivät oikein päässeet samalle aaltopituudelle vaikean taustan kanssa. Esimerkiksi Bluesin soolo galaksit räjäyttävällä kaikutehosteella olisi istunut paremmin Eruptionin kaveriksi kuin tähän taustaan, joten tippui listalta, vaikka sisälsikin sinänsä mehukasta tiluttelua. Ehkä kaikkein pahiten taustan kanssa riiteli Ripperin soolo, josta voisi sanoa että se sopi taustaan yhtä hyvin kuin kikkeli otsaan.
 
Vaikka omat suosikit (=ne, jotka istuivat parhaiten taustaan) olikin helppo poimia, niitä oli hankala ränkätä keskenään. Yhdelläkään ei tuntunut olevan mitään selvää "upside"-vahvuutta, jolla olisi erottunut selvästi edukseen. Myöskään mistään ei tuntunut löytyvän erityisen mieleenpainuvaa melodiaa, ilmeisesti juuri hankalan taustan takia. Tasainen ja tasokas kärki joka tapauksessa oli:
 
3 p. - Rokkirami. Maistuvaa ja hillittyä. Ehkä loppupuolella vähän menetti intensiteettiä.
2 p. - EQ. Soolosoundi olisi ehkä voinut erota vielä selvemmin taustasoundista, niin sitä ei olisi tarvinnut miksata niin kovalle. Muuten hyvin toimiva juttu.
1 p. - Kuha. Hyvin laskelmoidut ajoitukset, sopivan letkeä meininki. Ehkä hieman ilmeetön.
 
Näiden lisäksi erittäin lähelle pistesijaa pääsi Keppiheikki, jonka kohtaloksi uusintakuuntelussa kuitenkin koitui yksi "hiljainen hetki" n. 32 - 35 sekunnin kohdalla. Tässä muiden soitinten (paitsi lyömäsoitinosaston) kenraalipaussi suorastaan pyysi solistia täyttämään tyhjiön nuot(e)illa, mutta mitään ei tullut. Hyvä tilaisuus jäi käyttämättä, ja kappaleeseen syntyi turha tauko.