Bänditoiminta ›

Olette kaikki varmaan törmänneet bändeihin, joilla on vankka paikallinen suosio ja kannatus, sekä myös vankka fanipohja omalla alueellaan. Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan, sanotaan, mutta monen bändin harmiksi ja onneksi asia voi olla toisinkin. Kotikaupungin suosio ja joskus kotiseudun suosio on vankka, mutta muualla Suomessa bändiä ei tunneta. Mistä se johtuu? Mikä tekee bändin suosituksi paikallisesti.
 
Ahkera keikkailu omalla kotiseudulla ja ehkä paikallisradioiden voimasoitto voi olla yksi syy. Samoin se, että kotona kaikilla on niitä kavereita, jotka vetää paikalle omat kaverinsa ja he omansa jne. Jossain vaiheessa kaveritkin kyllästyvät ja tilalle pitää saada uutta porukkaa, joka jaksaa kulkea keikoilla ihmettelemässä.
 
Näitä bändejä on kaikilla varmaan tiedossa useita. Niitä kotiseudulla pyöriviä bändejä, jotka ovat hyviä ja vetävät baarin täyteen kotikaupungissa keikkaillessaan.
 
Mitä sitten tarvitaan valtakunnallisen suosion saavuttamiseen? Jos bändi vetoaa tietyllä alueella ihmisiin niin eikö se voi silloin vedota myös muualla. Ja tästä pitää tietysti laskea ulos bändit, joilla on voimakas paikallisuusaste, esim murteen tms johdosta (tosin Rehupiikleskin möi hyvin valtakunnallisesti, vaikka Pohojammaan murteella vetävätkin) Ihmiset ovat samanlaisia joka paikassa, vaikka muuta väittävätkin. Ehkä se on kumminkin monta kertaa siitä kiinni miten asia saadaan ihmisille esitettyä ja mainostettua. Eipä kukaan ostaisi Mersujakaan jos ei niistä tietäisi mitään. Eli hommassa onkyse siitä,että ihmiset ehkä pitäisivät jos pääsisivät kuulemaan ja näkemään.
 
Tässä kun on tuota livepuolta pärvöttänyt, niin monella keikalla/festarilla/jossain on tullut vastaan bändejä, joista ei ole koskaan kuullutkaan, mutta jotka ovat ihan tajuttoman hyviä. Silloin pukkaa ihmetyttämään, että miksen ole kuullut tästä? Pitäskö tää tietää. Ja miksen minä tiedä. Ja joista en kuule sen koommin. Sitten radioistatulee sellaisia biisejä, että meinaa itkettää. Että miksi tämä soi, eikä se bändi minkä siellä näin. Makuja on onneksi monenlaisia. Muutenolis tylsää.
 
Oman bändini kanssa tilanne on edennyt siihen, että ne omat kaverit eivät juurikaan keikoilla enää käy kuin sattumalta ja tilalle on saatu ihan uusia naamoja, tavallaan toisen polven kuulijakunta. Yleisöä. Faneja. Miksi niitä haluaakaan kutsua. Samanlaisia ihmisiä kuin minä, eri näköisiä ja ikäisiä. Alunpitäen bändi oli vahvasti "kekkeribändi", omia hyväntuulisia laulujaan soittava ja porukan mukaansa tempaava retkue. Sinkkuja ja levyä ulos. Biisejä soi paikallisradioissa ja vähän valtakunnallisestikin. Videoita pyörähti Maikkarilla. Sittemmin siirryimme vähän "vakavammankin" musiikin pariin, skaalan laajentuessa rokpuolelle asti. Sinkkua, levyä, videota.
 
Nyt julkaisimme juuri ennen kesää kolmen biisin akkarisinkun (biisinäytteitä http://www.jaarlipadington.com/media1.htm ) ja kesällä radioille kesäsinkun(Sininen). Olemme myös yksi niistä paikallisesti suosituista ryhmistä, joka rapsuttaa päätään aiheen parissa. Koskaan emme ole menestystä sillai tosissamme uskaltaneet odottaa, mutta koskaan ei olla myöskään oltu heittämässä hanskoja naulaan jos sitä ei tule. Soittamisen ilo on ainakin henk koht niin iso asia,että sen takia jaksaa vääntää ja säätää. Jos meillä natsaa joskus, niin onpahan treenattu ja ollaanpa silloin bändinä niin kova, ettei tarvi hävetä. :D
 
Paikallissuosiomme voi tsekata vaikka tästä jos ei paikan päälle pääse. :D Puoli tuntia ennen keikkaa,kun tsekit oli tehty kenttä oli tyhjä ja ihmettelimme bäkkärillä, että tuleeko tästä nyt yhtään mitään. Clippi on Välipuistorockista 2002 ja kuvattu Canonin G2:lla. Uusia videoita yritetään taas saada sivuille jossain vaiheessa.
 
http://www.jaarlipadington.com/videot/valipuisto02_MVI.AVI
 
Mutta sellaista. Tsemppiä kaikille musiikkinsa kanssa puuhaaville. Koittakaa jaksaa tehdä musaa ja keikkoja vaikkei heti tärppäisikään. Ainoastaan siten voi tulla uusia hyviä bändejä ja hyvää musaa. Pop! :D