Musiikkibisnes ›

Maailman yhteenlasketun äänitemyynnin arvo laski edelleen vuonna 2003. Nyt pudotusta tuli 7,6 prosenttia. Vuoteen 2000 verrattuna kansainväliset äänitemarkkinat ovat pienentyneet yhteensä n. 20 prosenttia, ilmenee Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien keräämistä tiedoista
 
Äänitemyynnin kokonaisarvo vuonna 2003 oli noin 32 miljardia dollaria.
 
ÄKT:n mukaan musiikin kulutus on edelleen vahvassa kasvussa, mutta valitettavasti se ei näy laillisilla äänitemarkkinoilla.
 
Järjestö korostaa, että musiikin yleisimmät vaihtoehtoiset hankintatavat Suomessa ovat piraattiostot naapurimaista, äänitteiden kopiointi cd-r–levyille, sekä internetin laittomien musiikkipalvelujen käyttäminen, joka näyttäisi huomattavasti lisääntyneen nopeiden internetyhteyksien yleistymisen myötä.
 
Näiden lisäksi äänitemarkkinoita syö radioiden jatkuvasti lisääntynyt musiikkitarjonta, joka korvaa yhä enenevässä määrin musiikin äänitekuuntelun. Äänitemusiikki hankitaan myös yhä useammin kirjastoista lainaamalla. Kirjastolainauksista onkin muodostunut CD-levyjen myötä merkittävä uusi musiikin kopiointilähde.
 
Tänäkin vuonna Suomessa laskua
 
Vuoden 2004 ensimmäiset viisi kuukautta osoittavat Suomen äänitemarkkinoiden olevan voimakkaassa laskussa. Äänitemyynnin kokonaisarvo laski tammi-toukokuun välisenä aikana 11 prosenttia kappalemääräisen myynnin laskun ollessa 10 prosenttia.
 
Ulkomaisten äänitteiden myynti laski samanaikaisesti peräti 21 prosenttia. Pääsyynä tähän on ulkomaisten äänitteiden helpompi saatavuus internetin luvattomien musiikkipalveluiden kautta.
 
Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajien jäsenyhtiöiden osuus äänitemyynnin kokonaismarkkinoista kasvoi edelleen. ÄKT:n jäsenyhtiöiden yhteenlasketun myynnin arvo muodosti jo n. 90 prosenttia vuoden 2003 kokonaismarkkinoiden arvosta.
 
Lainsäädäntö keskeisessä asemassa
 
Kotimaisen musiikkiteollisuuden toimintaedellytysten kannalta keskeistä myös vuonna 2004 tulee olemaan lainsäädännön kehittäminen. Eduskunnalle annettu hallituksen esitys piraattiäänitteiden yksityisen maahantuonnin sanktioimiseksi pitäisi saattaa voimaan mahdollisimman pian. Tällä olisi välitön äänitekauppaa kasvattava vaikutus lisääntyvien laillisten ostojen muodossa.
 
EU:n tekijänoikeusdirektiivin pikainen implementointi puolestaan turvaisi osaltaan musiikkialan toimintaedellytyksiä ja loisi samalla mahdollisuuden jo nyt muualla Euroopassa nopeasti kasvavalle musiikin lailliselle verkkokaupalle.
 
ÄKT:n mukaan kotimaisten äänitemarkkinoiden tilaa parantaisi merkittävästi äänitteiden verotuksellisen diskriminoinnin lopettaminen niin, että äänitteet siirrettäisiin nykyisestä 22 prosentin verokannasta muiden kulttuurituotteiden (mm. kirjat, elokuvat) kanssa samaan alennettuun 8 prosentin arvonlisäverokantaan. Kuluttajille tästä koituva hinnanalennus piristäisi äänitekauppaa ja äänitetuotantoa huomattavasti.

Ärrrhhh. Alkaa ihan tosissaan kiukuttamaan, kun joutuu tällaista lukemaan. Toisaalta, kuulostaisi ihan kivalta tuo alv-alennus, tosin en usko, että se näitä pahimpia piraattipallopäitä saa järkiinsä.

En ole aikaisemmin tullut ajatelleeksi, kuinka paljon kirjaston maksuton äänitteiden lainaaminen aiheuttaa levyjen kopiointia. Äänitteiden kirjastolainoihin kasettimaksut!?!

Näiden lisäksi äänitemarkkinoita syö radioiden jatkuvasti lisääntynyt musiikkitarjonta, joka korvaa yhä enenevässä määrin musiikin äänitekuuntelun.
 
Tämä onkin vaihtoehtoinen tapa kuluttaa kuluttaa musiikkia, josta tekijät saavat kyllä korvauksen. Musiikista on tullut myös enemmän kertakäyttöhyödyke, jolloin tarve ostaa levy itselle vähenee. Toisaalta radio on promootiokeino, jonka kautta artistit saavat aiempaa enemmän julkisuutta.

Pääsyynä tähän on ulkomaisten äänitteiden helpompi saatavuus internetin luvattomien musiikkipalveluiden kautta.
 
En sinällään kiistä piratismiin liittyviä ongelmia, mutta olisi kiinnostavaa tietää kuinka paljon äänitemyynnin lasku todellisuudessa johtuu piratismin yleistymisestä.
 
Kotimaisen musiikkiteollisuuden toimintaedellytysten kannalta keskeistä myös vuonna 2004 tulee olemaan lainsäädännön kehittäminen. Eduskunnalle annettu hallituksen esitys piraattiäänitteiden yksityisen maahantuonnin sanktioimiseksi pitäisi saattaa voimaan mahdollisimman pian. Tällä olisi välitön äänitekauppaa kasvattava vaikutus lisääntyvien laillisten ostojen muodossa.
 
Suhtautuisin pidättyvästi yksityisen, vähäisen tuonnin sanktiointiin. Mihin perustuu oletus lain välittömästi äänitekauppaa kasvattavasta vaikutuksesta?

Säätäjä: En ole aikaisemmin tullut ajatelleeksi, kuinka paljon kirjaston maksuton äänitteiden lainaaminen aiheuttaa levyjen kopiointia. Äänitteiden kirjastolainoihin kasettimaksut!?!
 
Kasettimaksu, nykyiseltä nimeltään (yksityisen kopioinnin) hyvitysmaksu, on tarkoitettu kattamaan nimenomaan _laillisesta_ kopioinnista, johon kirjasto-cd:ltä kopiointikin lukeutuu, seuraavat tulonmenetykset oikeudenhaltijoille. Eli kun ostat kaupasta tyhjän cd-r:n, maksat hinnassa kasettimaksua, jonka ansiosta saat kopioida kirjaston (tai kaverin, kunhan pysytään lähipiirissä) cd:n kyseiselle cd-r:llesi. Tarkemmin http://www.hyvitysmaksu.fi/
 
Lisäksi Kirjastojen tapauksessa sieltä lainattavien teoksien, niin kirjojen kuin äänitteidenkin (korjatkaa, jos olen väärässä), tekijät voivat anoa ns. kirjastokorvauksia. Googlettamalla löytyy näistä tarkempia tietoja.
 
Shaft: En sinällään kiistä piratismiin liittyviä ongelmia, mutta olisi kiinnostavaa tietää kuinka paljon äänitemyynnin lasku todellisuudessa johtuu piratismin yleistymisestä
 
Kiinnostaisi toki, tuota vain on mahdotonta mitata. Arvioita voidaan esittää, mutta levy-yhtiöiden arviot tuppaavat liioitella ja vastapuolen vähätellä asiaa. Alkuperäisessä, ilmeisesti ÄKT:lta lainatulta (?) artikkelissa ei sentään syytetty yksinomaan nettikopiointia, kuten aiemmin miltei tuntui olevan, mutta toisaalta ei edelleenkään huomioitu esimerkiksi sitä, että markkinavoimaisimman ostajaryhmän eli nuorison rahoista kilpailevat dvd:t, pelit, puhelut yms. isommalla panoksella kuin ehkä 5, 10 tai 20 vuotta sitten. Onneksi myös vastapuoli on tullut maltillisemmaksi (tai kyllästynyt aina samaan aiheeseen) eikä tämäkään threadi täyttynyt heti "levy yhtiöt on perseestä warettakaa minkä kerkiätte" -tyylisistä viesteistä.

Kiinnostaisi toki, tuota vain on mahdotonta mitata. Arvioita voidaan esittää, mutta levy-yhtiöiden arviot tuppaavat liioitella ja vastapuolen vähätellä asiaa.
 
Näinhän se on. Totuutta voidaan vain arvailla.
 
Äänitetuottajilla on ollut vähän ikävä tapa syyllistää musiikin kuluttajia ja laittaa myynnin lasku pelkästään kopioinnin ja piratismin piikkiin. Samaan aikaan on otettu käyttöön kopiosuojausten kaltaisia kyseenalaisia keinoja. Kuinkahan paljon kopiosuojausten nopea yleistyminen on muuten vaikuttanut levymyyntiin? Olen kuullut monenkin aktiivisen musiikinharrastajan boikotoivan kopiosuojattuja äänitteitä.
 
Musiikkibisnes on tullut eräänlaiseen risteyskohtaan, eikä kukaan tunnu oikein tietävän mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Suurten levy-yhtiöiden valta tulee luultavasti heikkenemään, kun Internetin rooli (laillisena) jakelukanavana vahvistuu. Ylimenokauteen liittyy tietysti monia ongelmia. Aiheesta näyttää muuten olevan juttu uusimmassa Talouselämässä.

En sinällään kiistä piratismiin liittyviä ongelmia, mutta olisi kiinnostavaa tietää kuinka paljon äänitemyynnin lasku todellisuudessa johtuu piratismin yleistymisestä.?
 
Asiaa. Voisiko olla niin että suuri osa tämän päivän musiikkia on valtaosin niin yhdentekevää ettei monikaan musiikkia kuunteleva viitsi satsata levyn ostoon valuuttaa.

Asiaa. Voisiko olla niin että suuri osa tämän päivän musiikkia on valtaosin niin yhdentekevää ettei monikaan musiikkia kuunteleva viitsi satsata levyn ostoon valuuttaa.
 
Tai sitten rahakirstua vartioivilla ei ole mitään syytä investoida marginaalisempaan ja ehkä tulevaisuudessa kiinnostavampaan musiikkiin, kun ainoa, mistä saa edes omansa takaisin, on perusvarma tusinahuttu. Koskapa tusinahutun tuottama rahamäärä on kokonaisuudessaan niin suuri, että siitä jää rikollisuuden ja idioottien syömän osuuden jälkeenkin jotakin, marginaalikamassa ei käytännössä mitään.
 
Kiitos P2P ja piratismi! Oujee. Saatana.

Kuinkahan paljon kopiosuojausten nopea yleistyminen on muuten vaikuttanut levymyyntiin? Olen kuullut monenkin aktiivisen musiikinharrastajan boikotoivan kopiosuojattuja äänitteitä.
 
Menee sitten uuden musiikin kuuntelu aika vaikeaksi tai täytyy suosia vain pienten levy-yhtiöiden levyjä.

Asiaa. Voisiko olla niin että suuri osa tämän päivän musiikkia on valtaosin niin yhdentekevää ettei monikaan musiikkia kuunteleva viitsi satsata levyn ostoon valuuttaa.
 
Pöh. Yhdentekevyys on itsestä kiinni.
 
Tai sitten rahakirstua vartioivilla ei ole mitään syytä investoida marginaalisempaan ja ehkä tulevaisuudessa kiinnostavampaan musiikkiin, kun ainoa, mistä saa edes omansa takaisin, on perusvarma tusinahuttu. Koskapa tusinahutun tuottama rahamäärä on kokonaisuudessaan niin suuri, että siitä jää rikollisuuden ja idioottien syömän osuuden jälkeenkin jotakin, marginaalikamassa ei käytännössä mitään.
 
Maailmassa on miljoona pienempi levy-yhtiö, joka julkaisee marginaalisempaa musiikkia. Ei pidä luottaa Top40-katsaukseen kun etsii uutta musiikkia.

Menee sitten uuden musiikin kuuntelu aika vaikeaksi tai täytyy suosia vain pienten levy-yhtiöiden levyjä.
 
Jos bändit ymmärtäisivät, että kopiosuojaus on vitsi (eihän se estä kopiointia mitenkään, hankaloittaa vain normaalia kuuntelua esimerkiksi autosoittimilla, onko se kuluttajan kiusaaminen nyt sitten se mitä halutaan?), niin pienellä suoraselkäisyydellä tuokin saataisiin kitkettyä pois. CMX:n uudella ei ole kopiosuojausta, koska he eivät sitä sille halunneet. Ei liene vaikeaa pistää kova kovaa vastaan, jos levy-yhtiö haluaa levyn julkaista, kopiosuojauksen poisjättäminen ja standardinmukaisen cd:n painattaminen ei ole mahdotonta. Todennäköisesti moinen on halvempaakin.
 
En ymmärrä, miksi pitäisi tehdä "kopiosuojattuja" levyjä, luulisi että levy-yhtiökin haluaa asiakkaidensa olevan tyytyväisiä tuotteisiin. Mitään kopiosuojausfunktiotahan järjestelmillä ei ole, kun alkeellisimmatkin cd-rippausohjelmat osaavat ne kiertää (tai eivät niitä huomaa :). Mitenköhän lienee laita ammattirikollisten systeemien, hirveästi mahtaa hidastaa :)

Maailmassa on miljoona pienempi levy-yhtiö, joka julkaisee marginaalisempaa musiikkia. Ei pidä luottaa Top40-katsaukseen kun etsii uutta musiikkia.
 
Niin? Liittyy mihin?
 
Mutta noita marginaalisempiakin yhtiöitä on koko ajan vähemmän, kun ei niiden kannata pyhällä hengellä elämistä yrittää. Piratismi syö niiden resursseja vielä pahemmin, kun niillä ei ole mitään, minkä volyymi riittäisi edes jonkinlaiseen piratismivahinkojen kompensointiin.
 
Kyllähän ruokakauppiaskin joutuu laskemaan joka vuosi tietyn summan varastettua kamaa kompensoimaan, mutta äänitealalla vallitsee tuon suhteen ihan kaamea epäsuhta.

ÄKT se jaksaa propagandaansa tuottaa ... taaskin sotketaan asioita keskenään sekaisin so. piratismi ja luvallinen kopiointi. Olisivat tyytyväisiä kun tallennemaksusta kertyy rahaa "tyhjästä" - samoin radiot maksavat suolaiset korvaukset soitoistaan.
 
Toki on totta, että jokapaikassa soivat rokki vähentää tarvetta omien äänitteiden hankkimiseen - levy-yhtiöt kuitenkin innolla tyrkyttävät levyjään voimasoittoon ... mitäs valittavat.

Tai sitten rahakirstua vartioivilla ei ole mitään syytä investoida marginaalisempaan ja ehkä tulevaisuudessa kiinnostavampaan musiikkiin, kun ainoa, mistä saa edes omansa takaisin, on perusvarma tusinahuttu. Koskapa tusinahutun tuottama rahamäärä on kokonaisuudessaan niin suuri, että siitä jää rikollisuuden ja idioottien syömän osuuden jälkeenkin jotakin, marginaalikamassa ei käytännössä mitään.
 
Pääsääntöisesti tehdään sitä musiikkia, jolla saavutetaan paras taloudellinen tulos. Hyvin menestyvällä yhtiöllä on tietysti varaa ottaa suurempia taloudellisia riskejä.
 
Mutta noita marginaalisempiakin yhtiöitä on koko ajan vähemmän, kun ei niiden kannata pyhällä hengellä elämistä yrittää. Piratismi syö niiden resursseja vielä pahemmin, kun niillä ei ole mitään, minkä volyymi riittäisi edes jonkinlaiseen piratismivahinkojen kompensointiin.
 
Onko sinulla näyttöä, että pienten levy-yhtiöiden ongelmat johtuisivat piratismista? Mielipiteesi tuntuu vaan olevan niin vahva. Uskoisin piratismin olevan huomattavasti enemmän suurten levy-yhtiöiden (ja hittimusan) ongelma.

Onko sinulla näyttöä, että pienten levy-yhtiöiden ongelmat johtuisivat piratismista? Mielipiteesi tuntuu vaan olevan niin vahva. Uskoisin piratismin olevan huomattavasti enemmän suurten levy-yhtiöiden (ja hittimusan) ongelma.
 
noin uskoisin myös - - piratismi suunnataan suurimpiin suosikkeihin, joilla on suurin kysyntä. Marginaaliartisteihin sijoittaminen ei kannata piraattituottajallakaan.... hei! tuossahan voisi olla markkinarakoa ;-P

Mutta noita marginaalisempiakin yhtiöitä on koko ajan vähemmän, kun ei niiden kannata pyhällä hengellä elämistä yrittää. Piratismi syö niiden resursseja vielä pahemmin, kun niillä ei ole mitään, minkä volyymi riittäisi edes jonkinlaiseen piratismivahinkojen kompensointiin.
 
Marginaalimusaan waretus iskee vähemmän pahasti, kun jokapoika tai -tyttö ei ole kiinnostunut. Diggarit ostavat useimmiten aitoa tavaraa.

ÄKT:n propagandaan kannattaa suhtautua hyvin kriittisesti. ÄKT ei pysty ottamaan huomioon ulkomailta tilattujen äänitteiden myyntiä. Halvempien hintojen takia uskon myyntimäärän olevan huomattavan suuri.
 
Lisäksi medioiden hyvitysmaksu vähentää suomalaisten liikkeiden/yritysten kilpailukykyä. Ei ole järkeä maksaa mitään ylimääräisiä "aneita" tuotteista joita saa helposti tilattua netin kautta esim. cd-r ja muut vastaavat mediat. Sivistysvaltioiden hintoja voi katsella vaikka www.nierle.de
 
Antaa nyt korporaatioiden hoitaa hommansa jos osaavat... Bisnestä se vaan on. Jos ei tulos miellytä niin saa etsiä syyllisiä jostain muualta kuin maksavien asiakkaiden suunnalta.

Kuinkahan moni Tauno Tavallinen ja Kati keskivertokuluttaja tilaa levynsä ulkomailta. Eiköhän lähimarketti, musiikkikerho tai levykauppa ole se todennäköisempi vaihtoehto.
 
Itse en tunne ketään joka ostaisi levynsä marketista, musiikkikerhosta tai huoltoasemalta. cdonista ja playsta kyllä tuntuu tavaraa tulevan monelle aika usein.

Itse en tunne ketään joka ostaisi levynsä marketista, musiikkikerhosta tai huoltoasemalta. cdonista ja playsta kyllä tuntuu tavaraa tulevan monelle aika usein.
 
Niin. Sinä en ole keskivertokuluttaja. Sellainen ei pyöri mnetissä.