Musiikkibisnes ›

Auttaako esim. jos hommaa itselleen ammattitasoisen tuottajan levylle ja sitten lähettelee sitä yhtiöille? Mitä muita keinoja olisi laskea "rimaa"sopparin saamiselle? Onko oikoteitä?

Yks hyvä "oikotie" on tehdä helvetisti töitä.Se on hauskaakin.Tai jos ei oo niin sitten kannattaa miettiä että mihin sitä levy-yhtiötä oikeen tarvitsee.
 
Kuuluisa ja maineikas tuottaja maksaa rahaa.Saman rahan voisitte käyttää siihen että julkaisette itse tekeleenne oman levy-yhtiön kautta.
 
Olkaa ystävällisiä tapaamillenne ihmisille.Varsinkin niille joiden tiedätte olevan tekemisissä musabisneksen kanssa.Tuntemattomista ihmisistä ette voi tietää em. asianlaitaa joten kannattaa olla ystävällinen kaikille.Muille bändeille,mum(m)oille,baarimikoille,miksaajille jne.Ja kaikille jotka potentiaalisesti edustavat em. ryhmiä.
 
Olkaa hitusen parempia,taitavampia ja kiinnostavampia kuin ne bändit/artistit jotka juuri pohtivat samoja kysymyksiä.Omatkaa myös parempaa biisimateriaalia sekä suurempaa (epä)valovoimaa.Olettehan myös aktiivisempia ja mukavempia?
 
Jos tunnet jonkun ison kihon jolla on tytär niin....
 
Oikoteitä ei ole.

Auttaako esim. jos hommaa itselleen ammattitasoisen tuottajan levylle ja sitten lähettelee sitä yhtiöille? Mitä muita keinoja olisi laskea "rimaa"sopparin saamiselle? Onko oikoteitä?
Jossain oli juttua että levyyhtiöt eivät juurikaan tarjoile sopimuksia bändeille joilla ei jo ole runsaan keikkailun ohella saavutettua yleisöä jotka sitten levyn ostaisivat. Mene ja tiedä.

Entä artisti, joka tekee itse musiikin alusta loppuun eikä halua olla bändi?

Entä artisti, joka tekee itse musiikin alusta loppuun eikä halua olla bändi?
 
Käytännössä ei mitään eroa. Jos se kama on myytäväksi sopivaa, varmasti kelpaa. Huom. avainsanat: myytäväksi sopivaa.

Jossain oli juttua että levyyhtiöt eivät juurikaan tarjoile sopimuksia bändeille joilla ei jo ole runsaan keikkailun ohella saavutettua yleisöä jotka sitten levyn ostaisivat. Mene ja tiedä.
 
Tuo onpi varmasti aivan totta, ainakin mitä nyt levy-yhtiöiden palautteesta ja lehtien palstoilta on lukenut.
 
Nykyään vain tuntuu, että kaikki ketkä metsästävät kunnolla sitä sopparia hommaavat jonkun tuottajan levylleen, eivätkä ne läheskään aina mitään kalliita ole. Siis onko kenelläkään käynyt flaksi tällaisen toiminnan kautta oikeasti?
 
Vielä kerran: Onko siitä tuottajasta hyötyä kun lähestytään yhtiöitä?

Onko siitä tuottajasta hyötyä kun lähestytään yhtiöitä?
 
Siis että onko tuottajan työpanoksesta hyötyä, vai onko hänen nimestään demon kannessa hyötyä? Tai, no, molempiin kysymyksiin voinee sanoa että riippuu tapauksesta, mutta voi ollakin. Eiks nää ympäripyöreät vastaukset oo kivoja... :-|
 
Siitä olen ihan samaa mieltä, että hankkimalla mainetta kovana livebändinä, ja saamalla valmiiksi omaa kannattajajoukkoa, olette kiinnostavia yhtiöiden mielestä. Tuollaisesta se useinkin lähtee liikkeelle.

Vielä kerran: Onko siitä tuottajasta hyötyä kun lähestytään yhtiöitä?

Simppeli kyssäri, simppeli vastaus: Ei ole!

Se auttaa toki siinä, että levystä tulee "levy" eikä "demo". Tuottajan duuni on mun mielestä saada biisit sellaseen kuosiin, että ne soivat muuallakin kuin netissä, jos tuottaja siis osaa hommansa. Mutta varsinaisesti diilin saamiseen siitä useinkaan ei ole ratkaisevaa hyötyä, ja hyvä niin. Levy-yhtiöissä etsitään kuitenkin lähinnä biisiä, karismaa ja kehityskelpoisuutta ja näihin juttuihin tuottaja ei useinkaan voi vaikuttaa.

Hyvälläkään tuotannolla ei voida peittää bändin puutteita. Ja rock-bändejä ei muutenkaan voi _tuottaa_ niin vahvasti kuin artisteja.

Viidakkorumpu on paras ase. Kun henkilö A kertoo henkilö B:lle, että näki keikalla tälläisen hyvän bändin tai että oli saanut bändi X.ltä hyvänkuuloisen demon, joka oli asiallisesti pakattu ja jossa oli hyvä esittelykirje, saattaa olla, että henkilö B kiinnostuu ja tsekkaa bändin. Sitten tämä henkilö B saattaa mainita asiasta henkilöille C, D, E, F, G ja H, joista joku mainitsee asiasta henkilölle I, joka sattuu olemaan levy-yhtiön leivissä.
 
Suomessa levymarkkinat ovat niin pienet, että käytännössä edes omiaan yhtiön on vaikea saada takaisin, jollei bändi osaltaan hoida markkinointia. Siis tee keikkoja.
 
Vaikka yhtiö voi hoitaa esim. haastattelun Rumbaan tai Soundiin ja jonkun keikan, bändin tehtäväksi jää promotoida levyään itse eli tehdä keikkoja.
 
Vielä tärkein: jos bändi kuulostaa samanlaiselta kuin viisi muuta bändiä, henkilö A ei välttämättä muista siitä kuuntelun jälkeen yhtään mitään. Ellei siinä demossa tai keikassa ole sitten aivan helvetin hienoja biisejä.

Levy-yhtiöissä etsitään kuitenkin lähinnä biisiä, karismaa ja kehityskelpoisuutta ja näihin juttuihin tuottaja ei useinkaan voi vaikuttaa.
 
Ihan totta on tuo, juu. Mä olen kerran ollut neuvottelemassa yhden esituotantoyhtiön (formaatti jenkkien malliin - en tiedä yhtiön nykytilaa tai onko bisnekseen ilmestynyt muita vastaavia) kanssa, jonka toiminta-ajatuksena oli muokata demobändeistä kiinnostavampia paketteja.
 
Ideana oli juurikin tuottaa aika rankasti - esim. vahvasti kajota biisien sovituksiin. Lisätäkynä oli se, että puuhamiehellä oli suhteita erääseen isoista yhtiöistä, joten demo olisi hänen sanojensa päässyt kuunteluun "takaoven kautta". Toi olisi ollut vähän pitempi prosessi, eikä yksittäinen äänityskeikka. Jätimme väliin kovan hinnan takia.
 
En mä tiedä - eihän laulajan ääni tuollaisella parane, eivätkä biisitkään, mutta jotain ongelmia sillä kyllä saa pois, ja vahvuuksia korostettua. Toisaalta tuohan on ihan sitä samaa kehittämiskelpoisen kehittämistä.

Ideana oli juurikin tuottaa aika rankasti - esim. vahvasti kajota biisien sovituksiin. Lisätäkynä oli se, että puuhamiehellä oli suhteita erääseen isoista yhtiöistä, joten demo olisi hänen sanojensa päässyt kuunteluun "takaoven kautta". Toi olisi ollut vähän pitempi prosessi, eikä yksittäinen äänityskeikka. Jätimme väliin kovan hinnan takia.
 
Kuulostaa erittäin epäilyttävältä. Varmaan tyyppi olisi muokannut bändi kuulostamaan siltä, ettei se itse edes tunnistaisi sitä tyyliin "tää soundi oli listoilla viime vuonna" ja suhteetkin ovat "oltiin kerran Tavalla samassa pöydässä"-luokkaa.

...ja pitää muistaa, että Suomessahan ei levynmyynnillä rahaa tehdä vaan keikoilla (jos niilläkään) ;).