Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Olen jo pitkään suunnitellut pistäväni muutamia bufferoidulla bypassilla varustettuja pedaaleja uusiin kuoriin (esim. Boss). Syyt ovat enimmäkseen kosmeettisia, mutta eipä kunnon DPDT-kytkinkään haittaa tee :)
 
Olen mittaillut useita kertoja esim. Bossien kytkimiä ja todennut että ne ovat momentaryhenkisiä, palautuvia kytkimiä - Ne siis vaihtavat tilaa vain painohetkeksi ja palaavat sitten alkuperäiseen tilaansa. Kytkin itseasiassa vain ohjaa transistoripiiriä (antaa transistorille pulssin) transistoripiirin ollessa siis se, joka pitää ON/OFF tilaa yllä.
 
Ongelman ydin on juuri tuossa - DPDT-kytkimen toimintaperiaate on toisenlainen. DPDT-kytkin on sulkeva kytkin ja pitää tilansa kunnes sitä painetaan uudelleen. Mietinkin tässä, että miten tuo transistoripiiri reagoi DPDT-kytkimeen. Häiriytyykö sen toiminta? Kytkeytyykö efekti edelleen normaaliin tapaan päälle ja pois?
 
Olen kuullut että tuollainen "kytkinmodifikaatio" on mahdollista tehdä. Olen muistaakseni lueskellut että Analog Mikekin on joskus taannoin tehnyt tuollaisia truebypass modauksia Bossin pedaaleihin. En ole itse vielä tohtinut ottaa härkää sarvista, kun on epäilyttänyt tuo kytkinproblematiikka.
 
Onko kokemuksia/ideoita?

Yksi mahdollisuus on katsoa piirikaaviosta, missä kohtaa ne On/Off kytkimen fetit luuraavat signaalitiellä. Esim. Bossin pedaaleissa ne ovat yleensä heti input-bufferin jälkeen (eka transistori) ja juuri ennen output-bufferia (viimeinen transistori). Nuo fetit sitten irti, ja niistä kohtaa DPDT:n sisään ja ulosmenot. Tällä versiolla säilyttää siis vielä nuo input- ja output-bufferit aina signaalitiellä, jos niin haluaa.
 
Tai sitten hieman varioiden, fetit irti ja jumpperoinnit väleihin. Sitten piuhat suoraan input- ja output-jakeilta
DPDT:lle, ja siitä taas piirille niihin paikkoihin minne jakeilta alunperin meni. Tässä versiossa OFF-asento on sitten aidosti true-bypass.
 
Nämä ovat vain enemmän tai vähemmän koulittuja arveluitani, ei käytännössä testattuja! Kuulisin itsekin mielelläni niiltä jotka ovat tällaisia tehneet...

Nuo fetit sitten irti, ja niistä kohtaa DPDT:n sisään ja ulosmenot. Tällä versiolla säilyttää siis vielä nuo input- ja output-bufferit aina signaalitiellä, jos niin haluaa.
 
Tuossa on paljon järkeä. Yksinkertaisesti sanoen: etsii itse "efektin" sisään -ja ulostulon ja kytkee vastaavista kohdista johtimet DPDT-kytkimen efektilähtöön ja efektituloon. Itse asiassa input -ja output-bufferit ovat automaattisesti pois signaalitieltä tässä versiossa, eikös vain? - Sisääntulo kytketään sisäänmeno-bufferin jälkeen ja ulostulo ennen ulostulo-bufferia.
 
Tai sitten hieman varioiden, fetit irti ja jumpperoinnit väleihin. Sitten piuhat suoraan input- ja output-jakeilta
DPDT:lle, ja siitä taas piirille niihin paikkoihin minne jakeilta alunperin meni. Tässä versiossa OFF-asento on sitten aidosti true-bypass.
 
Tuossa on paljon järkeä myöskin. Mielestäni tuossa ensimmäisessä versiossakin OFF-asento on automaattisesti true bypass. Vai mitä tarkoitit sanomalla "niistä kohtaa DPDT:n sisään ja ulosmenot"? Tässä jälkimmäisessä versiossa nuo bufferipiirit tosin vaikuttavat ON-asennossa. Erityisesti output-bufferi.
 
Alapuolella olevan linkin "tutkielman" loppupuolella on hieman juttua bufferin toiminnasta. (Kannattaa lukaista kyseinen artikkeli muutenkin läpi - Siinä on hyvää juttua erilaisista bypasseista ym.)
 
http://members01.chello.se/pastorn/fx/mods/bypass.htm
 
Tuo kaveri muuten saa tuon bufferi-piirin tansistorin toiminnan kuulostamaan aika dramaattiselta: "THE ORIGINAL SIGNAL IS LOST FOREVER - the transistor emits a more sturdy, low impedance copy of it, while it also disconnects the original signal's source from whatever follows the transistor output" Vai mitä sanot :D
 
Tässä on toinen lainaus samalta sivulta: "There is of course always the option of relocating the pcb into a more "DIY-friendly" housing (like a Hammond 1590BB box), but even then you'd have to "hot-wire" the circuit so it's always on, or better still - find the actual effect in/out and omit the buffer/switching network altogether.
 
Sinun ensiksi mainitsemasi tapa on käytännössä hyvin saman tyylinen kuin tuon kaverin " omit the buffer/switching network altogether". Tuo "hot-wire" the circuit viittaa mielestäni tuohon kuvailemaasi toiseen tapaan (?)... Eikös tuo signaalin bypass-kulkureitti (bufferoidussa pedaalissa) ole itseasiassa vain "polku" sisääntulo-fetin yhdestä jalasta ulostulo-fetin toiseen jalkaan... Elikkä efekti olisi kokoajan päällä kun "katkaisisi" tuon reitin (esim. katkaisemalla fetin jalan)???
 
Osaatko muuten sanoa mihin komponenttiin tuolla "mute-lohkolla" viitataan tuossa "FET switching" lohkokaaviossa?
 
Nämä ovat vain enemmän tai vähemmän koulittuja arveluitani, ei käytännössä testattuja! Kuulisin itsekin mielelläni niiltä jotka ovat tällaisia tehneet...
 
Tuo "jumpperointi" FETin yli (tai hot-wiring) kuulostaisi kyllä yksinkertaiselta toteuttaa ainakin näin teoriassa. Se että lähtee tuohon bufferipiirin poistoon, vaatii sen, että ymmärtää kytkentäkaavion toiminnan syvällisesti - Tuohon bufferoinnin toteuttavaan transistoripiiriin kun tahtoo kuulua muutamia vastuksiakin. Olen tosin nähnyt sellaisiakin Bossin schemoja jotka on valmiiksi jaettu toiminnallisiin lohkoihin. (Toisaalta itse efektin inputin ja outputin luulisi olevan fettien läheisyydessä, joten niihin johdottaminen ei ainakaan olisi vaikeaa.)
 
OK - On olemassa vielä kolmaskin tapa toteuttaa tuo uudelleen kotelointi. Tässä tavassa menetetään kylläkin true bypass. Tuollaisia isoja palautuvia jalkakytkimiä pitäisi olla saatavilla, kun vain tietäisi mistä etsiä. Esimerkiksi Line6:sen delaymallintajan tap-tempo kytkin on tuollainen palautuva - Elikkä nyt tarvitsisi vain siirtää piirilevy jakkeineen ja potikkoineen uusiin kuoriin ja johdottaa FETti uuteen samalla toimintaperiaatteella toimivaan kytkimeen.

http://members01.chello.se/pastorn/fx/mods/bypass.htm
Tuo kaveri muuten saa tuon bufferi-piirin tansistorin toiminnan kuulostamaan aika dramaattiselta: Vai mitä sanot :D
 
Hehe, niinpä tekee Andreas pentele. Hänellä on varsin asialliset efekti-sivut kyllä.
 
Osaatko muuten sanoa mihin komponenttiin tuolla "mute-lohkolla" viitataan tuossa "FET switching" lohkokaaviossa?
 
Tuota ihmettelin itsekin, arvelisin että meinaa noita fettejä vaan...
 
Mitä tulee noihin esittämiini versioihin, niin esim. tämän kaavion avulla on helpompi summata...
http://fuzzcentral.tripod.com/ds1/DS1.gif
 
Q1 - input bufferin trankku
Q3 - output bufferin trankku
Q8 ja Q6 - efektin sisäänmenon puoleiset "bypass" fetit
Q7 - efektin ulostulon puoleinen bypass fet
 
Eli ensimmäisessä hahmotelmassani signaali menisi C2:n jälkeen DPDT:lle ja kytkimeltä taas takaisin C3:lle. Ulostulon puolella piuha tulisi DPDT:lle tuolta C14/R23 jälkeen. Näin input- ja output-bufferit olisivat mukana signaalitiessä. Vaan feteillehän täytyisi keksiä jotain, muuten ne olisivat edelleen tuolla signaalitiessä. Ottamalla ne yksinkertaisesti pois ja jumperoimalla välit siitä pääsisi...mutta ainakin tässä pedaalissa nuo 4.5V jännitesyötöt Q8/Q6:lle hämäävät! Eli en tiedä mitä niille tehdä.
 
Toisessa versiossani ottaisin sisäänmenon DPDT:lle ennen R1:stä ja sitten katkaisijan kautta samaan pisteeseen. Eli käytännössä veisin jakilta DPDT:lle ja sitten sieltä tuohon R1:lle. Ulostulo C14/R23 perästä DPDT:lle ja sieltä jakille. Tässä versiossa OFF olisi sitten true-bypass, mutta efekti päällä ovat bufferitkin toiminnassa.
 
Mikäli haluaisi bufferit pois signaalitieltä, niin input piuha katkaisijalta piirille tulisi ennen C2:sta ja output taas C13/R20 jälkeen takaisin katkaisijalle. Jälleen täytyisi tietenkin ihmetellä mitä tekisi noille feteille.
 
Tokihan yksi vaihtoehto olisi jättää fetit paikoilleen ja käyttää esim. järeämpää momentary-katkaisinta niin kuin ajattelit.

http://members01.chello.se/pastorn/fx/mods/bypass.htm
 
Olipa valaisevaa tekstiä. Enpä modaakaan wahiani true bypassiksi, koska pitkän piuhan kanssa kannattaa olla bufferoitu efekti ketjun alussa.
 
Kohta pääsen tekemään ihan kunnon tone suck -testin, kun saan kanava-/efektilooppikytkimen valmiiksi. Laitankin sen ensin kitaran ja vahvarin väliin, efektit sen lenkkiin pois päältä, ja kokeilen onko eroa soundissa bypassilla ja ilman.

Eli ensimmäisessä hahmotelmassani signaali menisi C2:n jälkeen DPDT:lle ja kytkimeltä taas takaisin C3:lle. Ulostulon puolella piuha tulisi DPDT:lle tuolta C14/R23 jälkeen. Näin input- ja output-bufferit olisivat mukana signaalitiessä. Vaan feteillehän täytyisi keksiä jotain, muuten ne olisivat edelleen tuolla signaalitiessä. Ottamalla ne yksinkertaisesti pois ja jumperoimalla välit siitä pääsisi...mutta ainakin tässä pedaalissa nuo 4.5V jännitesyötöt Q8/Q6:lle hämäävät! Eli en tiedä mitä niille tehdä.
 
Muuten ihan hyvä versio, mutta tuossa ei tosiaan päästä eroon fettipiirin toiminnasta... Selitän tästä tarkemmin tuonnempana.
 
Toisessa versiossani ottaisin sisäänmenon DPDT:lle ennen R1:stä ja sitten katkaisijan kautta samaan pisteeseen. Eli käytännössä veisin jakilta DPDT:lle ja sitten sieltä tuohon R1:lle. Ulostulo C14/R23 perästä DPDT:lle ja sieltä jakille. Tässä versiossa OFF olisi sitten true-bypass, mutta efekti päällä ovat bufferitkin toiminnassa.
 
Tuossakin versiossa fettipiiri jää signaalin kulkutielle. Muistaisin joskus lukeneeni DIY-stompbox foorumilta jonkun suunnitelleen tuon tapaista toteutusta. Ongelma on se, että sitä ei voi tietää varmasti, missä tilassa fetti on/mihin tilaan se on jäänyt. Se voi ohjata (ja se hyvin todennäköisesti ohjaakin) signaalin bypasskulkureittiä ulos, efektin ollessa päällä.
 
Mikäli haluaisi bufferit pois signaalitieltä, niin input piuha katkaisijalta piirille tulisi ennen C2:sta ja output taas C13/R20 jälkeen takaisin katkaisijalle. Jälleen täytyisi tietenkin ihmetellä mitä tekisi noille feteille.
 
"Petasit niin hyvin, että minulla loksahti palaset kohdalleen viime yönä, kun näin tuon hahmotelmasi. (Tuo C2 on muuten bufferipiirin lähdön DC-plokki.)
 
Itse efekti alkaa C3:sta ja loppuu level-potikkaan. Nuo 4,5 voltin käyttöjännitteet (R4, R5 ja R19 yläpuolella) "ohjaavat" vain fettipiirin toimintaa. Kurkkaapa tuota Ibanezin TS-5:sen schemaa. Siitä on vielä helpompi hahmottaa että nuo kyseiset 4,5 voltin käyttöjännitteet kuuluvat fettipiirille:
 
http://www.diystompboxes.com/pedals/TS5.jpg
 
Eli - Bossin pedaalin true bypass kytkentä menee näin -> INPUT-jakilta viedään DPDT:lle ja DPDT:ltä vastaavasti OUTPUT-jakille. Efektilähtö (kytkimeltä) viedään C3:sen kannalle ja efektitulo otetaan level-potikan kakkosnastasta. Ykkösnasta maadoitetaan. C3:sen edestä täytyy katkaista yhteys muuhun piiriin. Myös level-potikan yhteys muuhun piiriin täytyy katkaista (jottei signaali nää turhia impedansseja efektin ollessa päällä). D1:sen ja C15:sta väliin jäävä alue täytyy säilyttää - Siinä tehdään jännitteen jaolla 4,5 voltin käyttöjännite (R10 ja D4:seen kuuluva osa piiristä tarvitsevat sitä yhä).
 
C3:sen eteen voidaan lisätä 1 M:n vastus ja vetää se maihin, ettei konkka "poksahtele" - Niinkuin yhdessä ketjussa neuvoit :)
 
Oletko muuten pannut merkille, että useissa Bossin pedaaleissa on nuo bufferipiirit ja fettipiiri toteutettu samalla tavalla? Kurkkaapa alla olevaa Bossin SD-1:sen schemaa. Siinä lukee, että se on DS-1:n schema, mutta Scheman laatijalla on käynyt vain kirjoitusvirhe:
 
http://europa.spaceports.com/~fishbake/fishbox/boss_ds-1.gif
 
Täysin identtiset lohkot!
 
Tuossa allaolevassa linkissä kaveri on rakentanut SD-1 kloonin kyseisen sceman pohjalta:
 
http://europa.spaceports.com/~fishbake/fishbox/fishbox.htm
 
Pieni ote tuolta sivulta: I cloned a Boss SD1. I omitted the electronic switching circuit and used a simple DPDT switch for true bypass switching.
 
8)
 
EDIT: Tarkennus -> R19:n yläpuolella oleva 4,5 voltin käyttöjännite kuuluu output-bufferipiirin transistorille, sekä Q4:lle.

Tuo C2 on muuten bufferipiirin lähdön DC-plokki.
 
No niin, jotain tuollaista epäilinkin.
 
Nuo 4,5 voltin käyttöjännitteet (R4, R5 ja R19 yläpuolella) "ohjaavat" vain fettipiirin toimintaa. Kurkkaapa tuota Ibanezin TS-5:sen schemaa. Siitä on vielä helpompi hahmottaa että nuo kyseiset 4,5 voltin käyttöjännitteet kuuluvat fettipiirille:
 
Ja sieltähän se tuli, tätäkin ounastelin, mutta varmistit epäilyni...mainiota, kiitos.
 
Eli - Bossin pedaalin true bypass kytkentä menee näin -> ...
 
Ja talteen menee tämä, vastaisen varalle, kiitos jälleen.
 
Oletko muuten pannut merkille, että useissa Bossin pedaaleissa on nuo bufferipiirit ja fettipiiri toteutettu samalla tavalla?
 
Hieman ohimennen olen vilkaissut muutamasta kaaviosta, mutta "sillä silmällä" en ole katsonut tähän mennessä. Samankaltaisuus on toki kiinnittänyt huomiota aiemminkin, mutta vasta tämän ketjun myötä aloin oikein miettimään asiaa. Nyt selvisi mukavasti taas pari uutta asiaa...valitettavasti näiden oivallusten seurauksena on yleensä lisää kolvin käryä... ;)

Kiitos itsellesi! Teit niin hyvän pohjatyön, että siitä oli helppo jatkaa ja “loksauttaa puuttuvat palaset paikoilleen”. Tässä on itsellekin auennut yksi jos toinenkin asia ihan uudella tavalla. Nyt kun kerran aloitettiin, niin olisi varmasti myöskin ihan opettavaista yrittää analysoida tuon DS-1:sen lohkojen toimintaa tarkemmin. Minun tulkinnoissani on todennäköisesti virheitä ja aivan varmasti aukkoja, joten virheet saa korjata aukot täyttää. :) Tekstissä olevat siteeraukset ovat Andreasin sivuilta.
 
(Tein muuten pienen editin tuohon edellisen kirjoitukseni loppuun).
 
---------------
 
DS-1:nen voidaan jakaa viiteen lohkoon: input-bufferiin, output-bufferiin, kytkentä-piiriin, käyttöjännite-piiriin ja itse efektiin.
 
- Input-bufferi alkaa R1:sestä ja päättyy C2:seen.
 
“In a buffer application (with equal gain in and out), the output signal is kept at the same level as the original signal. In either case, the original signal is lost forever - the transistor emits a more sturdy, low impedance copy of it, while it also disconnects the original signal's source from whatever follows the transistor output.”
 
Minun käsittääkseni R1:sellä tehdään tulosignaalin impedanssin muunnos – Signaali on 1k ohmin systeemissä transistorin kannalle tullessaan. C1:nen on DC-plokki. Se katkaisee mahdollisten DC-jännitteiden pääsyn eteenpäin. R2:sen ja R3:sen avulla määritellään transistorille toimintapiste (biasointi). Tässä tapauksessa tarkoitus ei ole vahvistaa signaalia vaan “kopioida” se sellaisenaan emitterille. Alkuperäinen kitarasignaali ei siis vaikuta enää emitteristä eteenpäin. Vähän Andreaksesta miedompaa ilmausta käyttäen – Emitteristä eteenpäin siirtyy “käsitelty” signaali (a more sturdy, low impedance copy). C2 on jälleen DC-plokki. Se suojaa seuraavia “lohkoja” mahdollisilta DC-jännitteiltä.
 
- Output-bufferi on C13:sta ja R20:sta oikealle jäävä osa. C13 ja C14 ovat DC-plokkeja. R20, R21 ja R22 liittyvät transistorin biasointiin.
 
Output-bufferissa efektoitu signaali “kopioidaan” jälleen emitterille ja R23:lla määritellään lähtevä signaali 100k ohmin impedanssiin. Muistaakseni muutkin efektivalmistajat suosivat 100k ohmia pedaalin lähtöimpedanssina. Ainakin Digitechin pedaalien spekseissä olen vastaavan arvon nähnyt. Tästä herääkin kysymys – Miksei pedaalista lähtevää signaalia muunneta 250k ohmin systeemiin? Miksi bufferoidun efektilähdön impedanssin halutaan olevan 100k eikä esimerkiksi 250k? Luulenpa ettei kitaran volume-potikankaan arvoksi ole sattumalta valittu 250k. Tämä asia on minulle pienoinen mysteeri...
 
-Kytkentä-piiri (FET (electronic) switching) on Q8:n, Q7:n ja Q6:n väliin jäävä alue R4 ja R5 mukaanlukien. Kyseisen “flip-flop”-piirin toiminnan analysoimiseen ei minun tietämykseni riitä. Lähtökohta on kuitenkin se että C2:selle saapuessaan signaalilla on kaksi mahdollista kulkureittiä – Joko C2:selta C3:selle tai C2:selta bypass-kulkureittiä output-bufferille. Palautuvan ON/OFF kytkimen painalluksesta fettipiiri (“flip-flop” piiri) vaihtaa tilaansa, valiten halutun kulkureitin signaalille.
 
Bypass-kulkureitti on tosiaankin vain polku fetiltä fetille – Q8:lta ja Q6:lta on suora yhteys Q7:lle. Tuosta näkee helposti myös sen että signaali kulkee bufferipiirien kautta, oli efekti sitten päällä tai ei. Kun efekti on päällä signaali kulkee ensin input-bufferiin, siitä C3:selle itse efektin sisääntuloon ja efektin lähdöstä (volume potikka) output-bufferiin. Kun efekti ei ole päällä signaali kulkee ensin input-bufferiin, siitä Q8:nja Q6:n n kautta Q7:lle ja Q7:ltä output-bufferille.
 
Tähän väliin on sopiva heittää FETti kytkennän edut pähkinänkuoressa:
 
“First of all, the switching is completely silent, without any clicks or pops. Second, both input and output is buffered, to keep the impedances constant - the signal "looks" the same to the amp, regardless of if the pedal is bypassed or active.”
 
Luulenpa keksineeni selityksen, miksi elektroninen kytkentä, tosiaankin, on hiljainen – Ensinnäkin, signaalilla ovat kummatkin kulkureitit kokoajan “päällä” ja ON/OFF-kytkimeltä tuleva “hiljainen” ohjauspulssi valitsee halutun reitin. Toiseksi, “alkuperäinen” signaali on kytkentäoperaation “ulottumattomissa”. Ero on suuri verrattuna siihen, kun ajattelee että DPDT kytkimellä “runnotaan” alkuperäinen” signaali mekaanisesti halutulle reitilleen. Tuon Andreaksen sivuilla olevan lohkokaavion MUTE-lohko ei siltikään ole ainakaan minulle yksiselitteinen. Minun tulkintani mukaan sillä saatetaan viitata bufferipiirin “vaimentavaan” ominaisuuteen tai sitten fettipiirin toimintaan. Tai sitten noihin molempiin...
 
- Käyttöjännite-piiri on D1:sen ja C15:toista väliin jäävä alue. Tuon lohkon voisi siirtää sellaisenaan johonkin omaan projektiin. Minun tulkintani mukaan samalla kytkennällä voitaisiin jakaa suurempiakin käyttiksiä, esim. 18V -> 9V. En tosin ole varma tuosta...
 
Onko sinulla tietoa, minkä vuoksi noista jänniteistä on vedetty polaarinen konkka maihin? Tuon diodin tarkoitus on myöskin epäselvä minulle...
 
-Efekti, “äänensärkijä”
 
Mainitsit yhdessä toisessa ketjussa modanneesi DS-1:sen. Kuulisin mielelläni juttua tuosta projektista!
 
---------------
 
Yhteenveto:
 
Mikäli laskin oikein niin itse “äänensärkijän” toteutukseen on käytetty 30 komponenttia, käyttöjännite-lohkoon 4 komponenttia ja bufferointiin sekä kytkentä-piiriin 42 komponenttia.
 
FET (electronic) switching:in ja bufferoinnin toteutus vievät siis yhteensä 42 komponenttia! Luvut puhukoot puolestaan.
 
Tähän loppuun on hyvä siteerata Andreasta:
 
“For a big-time manufacturer it is much cheaper to include the extra components in the pcb design, and control the switching via a dead-cheap tactile switch, than to install a big mechanical switch that needs to be hand-soldered.”
 
Tuo pitää varmasti paikkansa kun pedaaleja lähdetään massatuottamaan ja komponenttivalmistalta tilatut erät ovat tähtitieteellisen suuruisia. Näin tee-se-itse miehen näkökulmasta sitä maksaa mielellään hieman enemmän kytkimestä. ;)

Tyhjä viesti.

Tyhjä viesti.

http://www.geofex.com/fxtech.htm
 
Tuolla on analysointia ja asiaa reilusti.

onko kovinkaan säätöä jos vaihtaa tunamelt tremolon koteloa ja laittaa samanlaisen switsin ku esimerkiksimarshall jackhammerissa

onko kovinkaan säätöä jos vaihtaa tunamelt tremolon koteloa ja laittaa samanlaisen switsin ku esimerkiksimarshall jackhammerissa
 
Vastaus: on ja ei :)
 
Marshallin Jackhammer ei käytä true bypass kytkentää. Siinä on ihan tavallinen SPST-kytkin, samanlainen kuin perus Crybabyssäkin. Niin ainakin olen ymmärtänyt...Jackhammerin true bypassittaminen vaatiisi siis sen että vaihtaa siihen DPDT-kytkimen. Efektin sisääntulon puolelta täytyy sitten ohittaa vain input-bufferi. Samantyylinen modaus kuin tuo Crybabyn true bypassittaminen. Oletan että tarkoitit, että Tunameltiin laitettaisiin DPDT-kytkin (joka on kyllä samannäköinen kuin Jackhammerissa oleva SPST-kytkin).
 
Tunamelt tremolo käyttää fettikytkentää. Tunameltin momentary-tyylinen kytkin ohjaa siis vain fettejä, jotka hoitavat itse ON/OFF kytkennän (kuten aiemmin oli puhetta). Jaaritteluksi näyttää menevän taas...
 
Lyhyesti -> Sinun täytyy löytää piirilevyltä itse tremolo-efektin sisään -ja ulostulo ja kytkeä DPDT-kytkin vastaaviin paikkoihin. Bufferointi -ja fettikytkentä täytyy siis ohittaa. Se että tiedät, missä efektin sisään -ja ulostulot on, vaatii melkein sen, että piirrät käsin Tunameltin kytkentäkaavion ja katsot siitä mikä osa osa kuuluu mihinkin lohkoon (luulenpa että Tunameltin schemaa ei löydy mistään valmiiksi piirrettynä).
 
Toki voit hommata jostain tuollaisen ison momentarytyylisen jalkakytkimen (samanlainen kuin esim. Line6:sen taptempo-kytkin) ja johdottaa sen piirilevylle vastaavan kohtaan kuin Tunameltin alkuperäisen kytkimen. Tässä versiossa pedaali ei siis ole true bypass, mutta kosmeettinen ilme kylläkin muuttuu :) Onko kenelläkään muuten tietoa mistä tuollaisia palautuvia Line6:sen taptempo-kytkimen näköisiä jalkakytkimiä saa?
 
Kyllä uudelleen koteloinnissakin omat "säätönsä" on, mutta sanoisin silti, että enemmän aikaa saattaa tuhrautua tuon itse efektin sisään -ja ulostulon löytämiseen.

Marshallin Jackhammer ei käytä true bypass kytkentää. Siinä on ihan tavallinen SPST-kytkin, samanlainen kuin perus Crybabyssäkin..
 
Jackhammeria en ole tutkaillut, mutta muita saman sarjan pedaaleja kyllä (Guv'nor, Supervibe, Vibratrem). Niistä ainakin menee signaali läpi ilman virtalähdettäkin, mikä voisi olla merkkinä ns.true-by-pass-kytkennästä.

Jackhammeria en ole tutkaillut, mutta muita saman sarjan pedaaleja kyllä (Guv'nor, Supervibe, Vibratrem). Niistä ainakin menee signaali läpi ilman virtalähdettäkin, mikä voisi olla merkkinä ns.true-by-pass-kytkennästä.
 
Alla on lainaus Andreasin sivulta:
 
Mechanical output switching: ........In this system, the guitar input is hardwired to the effect input, and only the output signal is switched. The presence of the electronics will affect the guitar signal, something you won't hear when the effect is active but will definitely notice when it's not (especially if this bypass arrangement is the first thing the guitar meets, with no other pedals in front)........ About the only perk to this switching system is that the bypass signal will pass through even if power is lost (which is not an indication of true bypass - more about that later).
 
-> Signaali voi siis mennä läpi ilman virtalähdettättäkin, vaikka pedaalissa ei olisikaan true bypass kytkentää - Näinhän on esimerkiksi perus Crybabyssä. Väitän yhä, että Jackhammerissa (kuten muissakin saman sarjan pedaaleissa) on ihan tavallinen SPST-kytkin. Minulla ei valitettavasti ole yhtään tuon sarjan pedaalia, joten en voi sanoa varmasti.

Onko kenelläkään muuten tietoa mistä tuollaisia palautuvia Line6:sen taptempo-kytkimen näköisiä jalkakytkimiä saa?,
 
Line6:n Floorboardeissa käyttämät kytkimet ovat tavallisia pieniä kalvokytkimiä (tai mikä noiden nimitys nyt onkaan, kts kuva linkistä: http://www.bebek.fi/kauppa/tuotekuv … f697490add05d4c434d550f1be7%2C1.jpg). Ne on sitten naamioitu erillisillä metallisilla käyttönupeilla näyttämään ulospäin tukevilta DPDT/SPST/whatever kytkimiltä.
 
EDIT: Linkin ehjäys

Alla on lainaus Andreasin sivulta:
 
-> Signaali voi siis mennä läpi ilman virtalähdettättäkin, vaikka pedaalissa ei olisikaan true bypass kytkentää - Näinhän on esimerkiksi perus Crybabyssä. Väitän yhä, että Jackhammerissa (kuten muissakin saman sarjan pedaaleissa) on ihan tavallinen SPST-kytkin. Minulla ei valitettavasti ole yhtään tuon sarjan pedaalia, joten en voi sanoa varmasti.
 
Meneekö perus Cry Babystä signaali läpi ilman virtalähdettä? Mun 535sta ei mennyt, muistaakseni. Mäkään en omista enää noita marsun pedaaleja, mutta kaveri kylläkin, joten ton asian selvittäminen ei ole ongelma.
 
Voitko pistää linkin tohon saittiin mistä lainaus on. Mua vähän kiinnostais lukea enemmän mitä signaalille tapahtuu, jos se kulkee pedaalin läpi ilman mitään bufferipiirejä.
 
EDIT: Tuossahan se linkki jo olikin. Sorry, my bad :)

Eli sitä tunamelttiä ei kovin helposti saa koteloitua uuestaa.. Harmi kun on paras tremolo minkä tiiän, mutta siinä se kytkin ei ole kovin vakaa niihin juttuihin missä sen pitäisi mennä päälle jne... Mutta sen line6taptempo systeeminhän saa varmasti aika helpostikkin laitettua.

Onko sinulla tietoa, minkä vuoksi noista jänniteistä on vedetty polaarinen konkka maihin? Tuon diodin tarkoitus on myöskin epäselvä minulle...
 
Jaahah, enpä osaa tarkalleen sanoa, joten arvaanpa vain että C15 ja C23 ovat suotokonkkia, tasaamassa tuota jännitesisääntuloa. Rippeliä Bossin laadukkaista adaptereista?
 
D1:n arvelisin taas olevan suojadiodi, jos vaikka sattuisi joku päivä menemään polariteetit vahingossa väärinpäin. Tehtynä niin kuin tässä piirissä (DS-1), itse diodi ei laske piirille menevää jännitettä, mikä voi olla ongelma sarjaankytketyssä suojadiodissa.
 
Mainitsit yhdessä toisessa ketjussa modanneesi DS-1:sen. Kuulisin mielelläni juttua tuosta projektista!
 
Kuinka sattuikin, tuo yllä antamani DS-1 linkki kuvaa nimenomaan tätä Ultra-modia jonka tein. Siinä on eri väreillä kaikki nuo vaihdettavat komponentit.
 
Alunperin tämä projekti alkoi ihan mielenkiinnosta, kun olin Keeleyn modeista niin paljon kuullut. Odotin milloin löytyisi mielellään kolhittu (ja/tai rikkinäinen) ja halpa DS-1 testejä varten. Kun sitten sellaisen löysin, korjasin sen ensin toimintakuntoon ja tein sitten nuo modit päälle. Alunperin tein SEM (Seeing Eye Mod) version, senkin sellaisena piilomallina, vilkkuledi boksin sisällä.
 
Alkuperäisessä DS-1:ssä oli liikaa gainia minun makuuni ja Tone-potikan järkevä käyttöalue oli aika suppea. Turhan steriiliä sirinää siis. SEM-modi paransi tilannetta huomattavasti, tone siistiytyi ja sointiin tuli eri lailla elämää ja responssia.
 
Robertin kanssa suoritetun henk.kohtaisen meilailun seurauksena tein sitten tuon Ultra modin ja toin toisen ledinkin rohkeasti tuohon kotelon pintaan. Sellainen ero omassa DS-1 Ultrassani on että C4 on minun versiossani 330pF. Robert laittoi Steve Vaille tehtyihin Ultroihin C4:ksi 470pF konkan, mutta muutamien DIY-foorumistien mielestä se söi gainia liikaa, joten tein kompromissin. Alkuperäinen arvo oli 250pF.
 
Ultra-modi soundaa sitten vieläkin puhtaammalta kuin SEM. Gainia on vähemmän, mutta volumea enemmän. Puhtaasta boostista ei toki vieläkään ole kyse, mutta mukavasti kiinteämpi ja selkeämpi tuo soundi oli.
 
Jossakin vaiheessa päätin sitten koettaa hieman extraa ja vaihdoin jokaikisen vastuksen signaalitiellä 1% metallikalvoihin. En ole testitellyt sen koommin niin tarkasti että osaisin sanoa vaikuttiko tuo enää yhtään mitään, lähinnä omaan mielenrauhaan kai. ;)