Yleistä keskustelua musiikista ›

.hopesfall. - The satellite years
-"Se" levy minulle. Ostettu suunnilleen silloin, kun julkaistiinkin eli kohta kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen levy on tullut kuunneltua vähintään kerran viikossa. Joskus jopa useamman kerran päivässä. Sisältää tajuttomasti energiaa, fiilistelyä, hienoa lyriikkaa sekä kauniita melodioita. Käsittämättömän upea levy.
 
EDIT: Pistetään nyt jotain muitakin tärkeitä levyjä:
 
Poison the well - Tear from the red
-Vähän suoraviivaisempi tuotos kuin tuo jo mainittu "The satellite years". Mielestäni PTW:n paras levy.
 
Tool - Lateralus
-Tekee aina tehtävänsä.

Eulogy olisi seuraavana listalla.
 
Ööö...Eulogy on biisi. Vai meinaat hommata sen Eulogy (edit) -singlen, jossa on 8-minuuttinen Eulogy?

ZZ Top - Recycler. Fazerin musiikkikerhoon liityttyäni ala-asteella valitsin tämän (ja pari muuta joita en halua edes muistella), kun en musiikista mitään oiken tajunnut.
 
En heti hirveästi silloin arvostanut, vasta joskus lukioaikoina aloin enemmän kuuntelemaan. Nykyään yksi lemppareistani (en muista milloin korvasin kasetin ceedeellä). Lienee varmaan vähemmän tärkeä ZZ Top levy, mutta minusta levy on perkeleen mukavaa rokkia.
 
Tähän voisi vielä kirjoittaa jotain AC/DC:stä, Megadethistä ja Iron Maidenista mutten jaksa.

Jää kyllä ko. levy aika helvetin kauas hevistä (niinkuin koko muukin deeseen tuotanto). Erittäin blues-pohjainen rock-levyhän tuo on.
 
Joojoo diipadaapa, hevimpää kitarasoundia kuitenkin verrattuna siihen asti kuuntelemiini leyihin. Tuli virheellinen sanamuoto, myönnetään.

Laitanpa minäkin kolme itselle tärkeää levyä:
 
- Creedence Clearwater Revival - Bayou Country
 
- Creedence Clearwater Revival - CosmoŽs Factory
 
- Jimi hendrix - Are You Experienced?

ElvisŽ Golden Records 1.
Ainakin kappalevalikoiman perusteella olettaisin, että tästä LP:sta oli kasetille äänitettynä kyse. Löysin kyseisen kasetin noin 7-vuotiaana isän laatikosta, pistin kuunnellen, ja siinä Elvis ui nahkoihin eikä ole pois lähtenyt. Noita muita mieliartisteja /bändejä kuuntelen vaihtelevasti, mutta Elvis pysyy.
 
Elvis - Girls girls girls.
Eli leffa-soundtrack vuodelta -62.
Mukana muutama kaunis balladi, yksi hieno pop-biisi ja pari biisiä kauheaa soopaa.
MUTTA. Tämä on ensimmäinen alkuperäinen Elvis-albumi jonka olen omalla rahalla ostanut. Ikää taisi olla 9 vuotta. Olkoonkin levyn laatu mitä vaan, mutta sitä kuunnellessa saa aina palattua tuohon vuoden -88 syysiltaan, kun levyn sain pistettyä soimaan.
 
CMX: Vainajala.
Tätä kuunneltiin erään pitkään kestänneen - nyttemmin katkenneen- ihmissuhteen kuluessa kaksistaan sen miljoona kertaa. Still takes me back.
Samat perustelut Leevi and the Leavingsin Keskiviikko- ja Torstai-kokoelmiin.
 
Juice Leskinen Grand Slam: Yölento.
Palauttaa mieliin hauskoja muistoja jostain lukiovuosilta, jollion tätä tuli sahattua.
Ja on muuten yksi parhaita kotimaisia rock-albumeja joita koskaan on tehty.

Joojoo diipadaapa, hevimpää kitarasoundia kuitenkin verrattuna siihen asti kuuntelemiini leyihin. Tuli virheellinen sanamuoto, myönnetään.
 
Juu ei mitään. Osui vain niin pahasti tuo ko. "sanamuoto" silmiin ja oli pakko korjata asia.

Motörhead: No sleep till hammersmith
 
*****

My Bloody Valentine - Loveless
Aivan mahtava levy. Pyyhki vanhat kitaransoittotapani pois.
 
Porcupine Tree - In Absentia
Stewe Wilsonin värkkäyksissä vain on sitä jotain.
 
Metallica - Kill 'em All
Tarvitseeko tästä nyt sanoa enää mitään...Levy, jonka vuoksi tartuin kitaraan.
 
Future Sound of London - Dead Cities
Levy kuulostaa nimeltänsä.

Dingo - Nimeni on Dingo
Ensimmäinen itse ostamani kasetti. Pidin paljon, kunnes koulun isot pojat kertoivat Dingon olevan tyttöjen musiikkia. Siihen loppui Dingon kuuntelu siltä erää, kunnes myöhemmin olen kuunnellut tätä jonkin verran.
 
W.A.S.P. - W.A.S.P.
Ensimmäinen ostamani hevikasetti, joka loi minusta aikoinaan hevin kuuntelijan. Ainoa hyvä W.A.S.P:n levy, joka kestää edelleenkin kuuntelua, kunhan ei kuuntele liikaa. Pari kertaa vuodessa riittää.
 
Iron Maiden - Live After Death
Sain tämän joululahjaksi äidiltä ja tämä on edelleen yksi parhaista Meidenin levyistä. Myös yksi parhaista livelevyistä.
 
Metallica - ..And Justice for all
Master of puppetsin aikaan pidin Metallicaa liian raskaana, mutta One lopulta vietteli minut bändin faniksi. Edelleen erinomainen levy.
 
Led Zeppelin - koko tuotanto
Led Zeppelinin levyistä en osaa nostaa yhtä suosikkia. Jos sellainen pitäisi mainita, niin ehkä se sitten olisi vuosi sitten tullut live DVD. Loistava bändi, joka teki 70-luvulla parhainta rokkia, jota on koskaan tehty.
 
Ministy - Psalm 69
Teki lukiovuosina kovan vaikutuksen ja tätä tuli kuunneltua paljon. Sisältää toki jonkin verran höttöä, mutta on kestänyt aikaa paremmin kuin muut Ministryn levyt.
 
Faith No More - Angel Dust
Toinen lukiovuosien suosikki, jota tuli kuunneltua paljon. Tämän levyn vuoksi seuraan edelleenkin Pattonin tekemisiä. Angel Dustilla bändi on minusta parhaimmillaan ja levyn biisit ovat parhainta FNM:a. Muutkin levyt ovat toki mainioita.
 
RinneRadio - Rok
RinneRadio johdatteli minua jazzin pariin, vaikka eipä he jazzia juuri Unikin jälkeen ole soittaneet. Rok on mielestäni heidän parhain levynsä. Unik on myös hyvä.
 
Shakira - Unplugged
Shakiran Donde estan los ladrones vie minut henkisesti taannoiselle Latinalaisen Amerikan matkalle, mutta Unpluggedilla Shakira on parhaimmillaan. Hyviä biisejä, hyviä soittajia ja hyviä sovituksia.

En jaksa muistella liian kauas. Mutta tässä lähivuosien tärkeimmät levyt:
 
Alice In Chains: Dirt
Vei tajunnan. Niin kuin oikeastaan kaikki bändin tuotokset, mutta Dirtin voin nostaa ykköspallille. Muistan kun tutustuin bändiin ja pidin kädessäni Faceliftiä ja Dirtiä ja soitin yhdelle kaverille joka tiesi bändistä enemmän: "Mikä AIC-levy kannattaa ostaa"......."Dirt! ihmeessä" Sitten kauppa kävi. Ehkäpä tärkein levy vieläkin.
 
Kotiteollisuus: Kuolleen Kukan Nimi
Tätä tuli kuunneltua aivan helvetisti pari vuotta sitten koulumatkoilla. Ei potki enää niin lujaa, paitsi muutama biisi mutta ansaitsee paikkansa.
 
Guns N` Roses: Appetite For Destruction
Itse asiassa hankin tämän mestariteoksen vasta viime jouluna, mutta eipä mennyt kuin pari päivää niin maailma oli täysin sekaisin. Tästä levystä ei tarvitse sen enempää selittää.
 
Nirvana: Yleisesti
Tästä se musiikin kuuntelu oikeastaan alkoi. Tutustuin venäläisen kokoelman kautta, ja sitten hankin albumit. En osaa nostaa mitään albumia ylitse muiden mutta Kurt ja Nirvana olivat se kovin juttu parin vuoden ajan. Elämänkerrat luettiin, julisteet tilattiin jne. Armotonta Nirvana fanitusta.
 
Smashing Pumpkins: Machina/the machines of god
Ensimmäinen SP-albumi jonka ostin oli Earphoria, mutta sen rosoisen toteutuksen takia lopullinen sekoaminen ei vielä tapahtunut. Jotkut biisit kuitenkin jäivät mieleen.
Sitten löytyi Machina divarista ja olin myyty. Muistan kun meinasin lyödä pään läpi seinästä kun The Everlasting Gazen alkuriffi hyppäsi kaiuttimista. Levy on edelleenkin minulle ehkäpä tärkein SP-albumi.
 
Diablo: Eternium
Hevi-diggailu tuli takaisin tämän levyn myötä. Aivan loistava...tässä on "sitä jotain" mikä vetoaa. Kyllä.
 
Enempää en jaksa kirjoittaa...noita levyjä on aika perhanasti.

Faith No More - King for a day, fool for a lifetime, Album of the year
Helmet - Betty, Aftertaste, Meantime
Apulanta - Ehjä, Kolme, TMK
Nirvana - In utero, Whiskah
 
Jos katon viimeset 5 vuotta mitä on soinu soittimessa niin nuo varmasti eniten. Kuuntelin kyllä monta vuotta koneelta tavaraa, olen nyt vasta alkanu kuuntelemaan levyjä levyinä/kokonaisuuksina eikä vaan satunnaisina biiseinä playlistiltä.
 
FNM:n King for a day on varmasti maailman paras levy.

Korn - Koko tuotanto
 
Etenkin Life Is Peachy ensimmäinen raita Twist. Kuulostaa yhtä karmealta vieläkin... mutta paranee vain kertakerralla.
 
Slipknot - S/T, Iowa
 
Static - X - Koko tuotanto
 
Tomahawk - Koko Tuotanto

Opeth - Still Life
 
Insomnium - In The Halls Of Awaiting
 
Einherjer - Dragons Of The North
 
Nightwish - Oceanborn
 
Blind Guardian - Imaginations From The Other Side
 
Leevi And The Leavings - Keskiviikko

Massive Attack - Mezzanine
Maailman paras levy.
 
Erykah Badu - Baduizm
Ihana ääni.
 
Wu Tang Clan - Enter the Wu Tang (36 Chambers)
Räppiä maustettuna sydänverellä.
 
Venetian Snares - tuotanto
Sairasta.
 
Susumu Yokota - ambient-tuotanto
Kaunista, taitavaa, loistavaa.
 
Lenny Kravitz - most of the tuotanto
Hittikone.

Metallica - Ride the Lightning
 
Koulukaveriltani tämän kopioin kasetille joskus ala-asteaikoina. Kaiken "pahan" alku ja juuri. Tästä kaikki alkoi.

Yö-Varietee/Dingo-Nimeni on Dingo
Ala-asteen lopun Pori-buumin syövereissä päätin että tahdon heilua lavalla kuin Neumann.
 
Yö-Nuorallatanssija
Saman aikakauden levy,muodostunut kuolemattomaksi.
 
Trio Niskalaukaus-Itku pitkästä ilosta
Näytti uuden,raskaamman suunnan..ja on se Lintu vaan niin hieno,vaikka onkin cover.
 
Entwine-Gone/ To/Die/For-Epilogue
Pari kesää sitten tehosoitossa,sai fiilistellä ja ikävöidä uutta kultaa.
 
Kotiteollisuus-Kkn
Albumin edetessä,fiiliksen laskiessa.Ja samoin kävi henk.koht.elämässä.

FNM- angel dust
 
tallica- justice
 
kyuss- sky valley
 
billy idol- rebel yell
 
killing joke- kasarilevyt
 
the police- kaikki
 
jne. jne.

Minulle "tärkeitä" levyjä on niin paljon etten ala niitä tässä listata, jo siitäkin syystä että ne eivät varmaan juuri ketään sävähdyttäisi. Tässä on muutama levy, jotka ovat jotenkin merkittäviä oman musiikillisen "urani" tai kehitykseni kannalta. Aakkosjärjestyksessä:
 
-Absoluuttinen Nollapiste - Suljettu. Ensimmäinen kosketukseni kuuntelukelpoiseen ei-klassiseen musiikkiin. Olin tuolloin 15-vuotias. Levy on mahtava kokonaisuus, täynnä kauniita pikkuasioita ja häröilyä. Nykyään tosin jaksan valitettavan harvoin kuunnella sitä.
 
-Bachin toccatoja ja fuugia uruille, lisäksi Bachin koko muu tuotanto. Kuuntelin tätä LP-levyltä aivan pikkunassikkana ja olin haltioissani. Kuuntelua on jatkunut tähän päivään asti ja olen kerta kerralta mykistyneempi tämän musiikin voimasta. Nämä teokset ovat vaikuttaneet omaan soittotyyliini kaikkein eniten romantiikan ajan pianoteosten ohella.
 
-Colosseum - Valentyne Suite. Täydellinen kokonaisuus ja musiikillisesti yksi kauneimpia rock-levyjä joita on tehty. Tässä ei ole mitään liikaa eikä liian vähän.
 
-Dingo - vuosien 1983-86 tuotanto. Aivan paskaa musiikkia ja käsittämättömän korneja lyriikoita, mutta uppoaa aina - ei voi selittää. Autiotalo on ensimmäinen ei-klassinen kappale, jonka opettelin soittamaan pianolla.
 
-Liszt - 12 transsendenttistä etydiä. Yksi pianotaiteen kiistattomia helmiä niin teknisesti kuin esteettisesti. Näissä kappaleissa tulee esille koko inhimillisten tunteiden kirjo. Tätäkin levyä kuuntelin ensimmäisen kerran pikkunassikkana, ja päätin että joskus haluan soittaa noin. Sillä tiellä ollaan, enkä vielä osaa :)
 
-Nightwish - Oceanborn. Levy, joka sai minut suunnittelemaan oman metallialbumin työstämistä ja julkaisua. Sovittamisen oppikirja bändeille, joissa on kosketinsoittaja.
 
-Therion - koko tuotanto. Metallimusiikin koko skaala melodiasta mättöön, tunteesta tiluun. Tämän paremmaksi ei metallimusiikki juuri tule. Arvostan pääjehu Christoffer Johnssonia (tms.) suunnattomasti, ja aloin soittaa kitaraa ja bassoa tämän bändin ansiosta.
 
-Wagner - Jumalten tuho. Mielestäni maailman kaunein ooppera ja Wagnerin tuotannon tärkein yksittäinen teos. Kolossi, jonka joka sekunnissa on jotain uskomattoman herkkää ja syvällistä. Wagnerin musiikilla on ollut valtava vaikutus omiin sävellyksiini.
 
-Lisäksi lähes kaikki teokset säveltäjiltä Beethoven, Chopin, Haydn, Prokofjev, Shostakovitsh, Rahmaninov... koko musiikillisen elämäni perusta on näissä, eikä mikään voi niitä koskaan ylittää.