Etno, proge, latin ›

Aika huono sarja. "Jazzin vuosisata", eli "The History Of Jazz according to Wynton Marsalis & Co." Vähän on painotukset pielessä (enkä puhu vain juontajan ääntämisestä... ;). Eniten äänessä tuntuvat olevan Wynton "olen jumala" Marsalis ja kriitikko Stanley Crouch. Marsalis mm. kuvailee (olikohan ensimmäisen trumpetistin) soittoa, josta ei tiettävästi ole olemassa äänitettä (!). Sekä tietysti se, että (tod. näk. Marsalisin & co vahvojen mielipiteiden painostamana) dokumentaristi Ken Burns tulee siihen lopputulokseen, että jazz kuoli Louis Armstrongin ja Duke Ellingtonin myötä 70-luvun alkuun. Tähänhän ohjelma periaatteessa käsittelyn lopettaa.
 
Koko 70-luku kuitataan muistaakseni (yllättäen Marsalisin kommentilla), että "no pääsoittimeksi tuli syntikka, ja tärkeintä oli suorittaminen" tjsp. Tuokin kommentti taisi tulla Milesin 70-luvun vuosista puhuttaessa - Miles ei kuitenkaan edes käyttänyt syntikoita kuin vasta 80-luvun comebackin aikaan. Tärkeitä bändejä kuten Headhunters, Weather Report tai alkuperäinen Return To Forever ei edes mainita. Puhumattakaan siitä, että tehtiinhän 70-luvulla myös muuta jazzia kuin pelkästään tilu-fuusiota.
 
Ja mikä pahinta - ohjelma päättyy siihen, että Wynton Marsalis esitellään viimeisenä, ikään kuin jazzin pelastajana!!
 
On ihan OK, että ilmaistaan vahva mielipide - saadanpahan aikaiseksi keskustelua, mikä dokumentin tarkoitus voi ollakin - mutta ei pitäisi sitten kutsua ohjelmaa mahtipontisesti "jazzin vuosisadaksi". Okei, englanniksi se taisi olla vain "Jazz". Tuohan onkin jo paljon laveampi, mutta silti ohjelma on selvästi tarkoitettu historialliseksi, kattavaksi katsaukseksi, mitä se EI ole.
 
--- Puhumattakaan siitä, että ohjelman "suomeksi" juontava Kari Fall puhuu todellakin jotain kummallista epä-suomea.