JeKo 11.08.2004 23:10:53 (muokattu 11.08.2004 23:12:20) | |
---|
Kyseinen bändi on alkanut kiinnostaa, kun sain tuon Rotten Apples -kokoelma-CD:n lainaan. Onko syytä tutustua myös muihin levyihin vai onko tuohon kerätty jo kaikki kuuntelemisen arvoinen? Makuasioitahan nämä on eikä niistä voi kiistellä sanoi mäyräkoira jne, mutta jos joku jaksaisi heittää jokaisesta studiokiekosta pientä faktaa/mielipidettä, niin pääsisin minäkin vähän jyvälle bändin tuotannosta. Kiitän. BTW, kommenttia Rotten Apples -DVD:stä? Myyn: Line6 Spider 212
Ostan: Hughes & Kettner ZenAmp |
author 11.08.2004 23:16:01 (muokattu 11.08.2004 23:17:16) | |
---|
Kirjoitukset, joissa HUUDETAAN tai kiroillaan poistetaan! |
konehes 11.08.2004 23:28:16 (muokattu 11.08.2004 23:38:12) | |
---|
Kannattaa tutustua. Muuttaa elämäsi. Joka levy on varsin erilainen. Gish: Psykedeelinen debyytti. Siamese Dream: Mestariteos. Kitaraa kitaran perään ja vielä enemmänkin. Samalla voimakas mutta herkkä. Sanoitukset varsin henkilökohtaiset. Mellon Collie and the Infinite Sadness: Kaikkien aikojen myydyin tuplalevy. Eeppinen, melankolinen ja progressiivinen järkäle. Heikot soundit, mutta ei haittaa. On niin kova levy kyseessä. Adore: Uskomattoman kaunis levy. Rytmikoneet jauhaa ja piano soi. Raskaus ilmenee sisällössä, ei muodossa. Machina/Machines of God: Mystinen ja vaikea teemalevy. Säröä ja voimaa löytyy yllin kyllin. Machina/Friends and Enemies of Modern Music: Netissä julkaistu kakkososa. Lauluja jotka jäivät pois viralliselta julkaisulta. |
JeKo 11.08.2004 23:51:48 (muokattu 11.08.2004 23:54:27) | |
---|
Konehesille suuri kiitos. Ja tuossako on siis bändin studiokiekot? Netistä kattelin erilaisia discographyja, muttei mitään listaa nimenomaan studioäänitteistä löytynyt. Myyn: Line6 Spider 212
Ostan: Hughes & Kettner ZenAmp |
Mellon Collie and the Infinite Sadness: Kaikkien aikojen myydyin tuplalevy. Eeppinen, melankolinen ja progressiivinen järkäle. Heikot soundit, mutta ei haittaa. On niin kova levy kyseessä. "Heikot soundit"? Was? Mit' vit'? Aivan törkeän hienot, 70-luvun hardrockille flirttailevat vintagejytinät, mun mielestä. Machina/Friends and Enemies of Modern Music: Netissä julkaistu kakkososa. Lauluja jotka jäivät pois viralliselta julkaisulta. Korjaus: Albumi jota Virgin ei suostunut julkaisemaan, joten Billy päätti hoitaa homman prässäyttämällä omakustanteisesti pienen määrän vinyylejä ja pistämällä biisit nettiin imuteltavaksi. Ja biiseistä sen verran, että mukaan mahtuu paljon helmiä, ei yhtään huonoa, mutta pari melkoisen vaisua esitystä. Ja tuossako on siis bändin studiokiekot? Netistä kattelin erilaisia discographyja, muttei mitään listaa nimenomaan studioäänitteistä löytynyt. Kokeile tuota: http://www.spfc.org/songs-releases/discog.html |
saturnzreturn 12.08.2004 10:05:56 (muokattu 12.08.2004 10:11:33) | |
---|
BTW, kommenttia Rotten Apples -DVD:stä? sisältää kaikki musiikkivideot kommenttiraitoineen, muutamia livevetoja, heikot extrat. hyvä ostos, mutta itse en ole tuota viittinyt ostaa, kun noi kaikki musavideot on joskus varhaisteininä tullut kelailtua puhki. suosittelen tuota alkuperäistä pumpkins-ketjua, siellä on jauhettu tästä bändistä ihan liikaa jopa.. my wallet's fat and so is my head |
Stain 12.08.2004 12:28:46 | |
---|
Heikot soundit, mutta ei haittaa. On niin kova levy kyseessä. Häh.. mielestäni Mellon Colliella on parhaimmat soundit mitä ikinä on ollut! Mutta joo, tutustu ihmeessä bändiin. Voisin melkein suositella Siamese Dream ja Mellon Collie-levyä seuraavaksi. Time is never time at all
you can never ever leave
without leaving a piece of youth |
Heavy Metal Machine 12.08.2004 12:42:02 | |
---|
with the sugar sickness you spy the kidnap kid |
konehes 12.08.2004 14:43:34 | |
---|
Niistä heikoista soundeista. Jos vertaa muihin Pumpkins-levyihin, niin eihän ne yhtä hiotut ole. Syynä kuulemma lyhyt miksausaika. Mutta koska Mellon Collie muutenkin kumartaa seitkytluvun progressiivisten yhtyeiden suuntaan, sopii sille vinyylimaiset soundit. Ei ne sitä levyä huononna. |
Stain 12.08.2004 16:08:04 | |
---|
Time is never time at all
you can never ever leave
without leaving a piece of youth |