Bassot ›

En ole todellakaan ostomielellä liikkellä mutta ajattelin, että missä hintaluokassa mahtavat nuo halvat mallit täällä päin pyöriä...?
 
Muistaakseni hitusen yli tuhat juroa luki hintalapussa eli ihan liikaa.

Muistaakseni hitusen yli tuhat juroa luki hintalapussa eli ihan liikaa.
 
Ärkkeles. Kyllä on kallista.

Muistaakseni hitusen yli tuhat juroa luki hintalapussa eli ihan liikaa.
 
tsekkailin yhden tsekkikaupan sivuilta ja sielläkin oli notta 900euroa. tiiä sitten mitä maksais tehtaan shopista, jos myyvät.

Ehdotus:
Tilaa AMfisoundilta basso haluamillasi optioilla. Moni on kehunut ja saisit toteuttaa ne unelmasi.
Noiden ns. hifi-bassojen kanssa kannattaa olla varovainen. Jos esim. sessiobasistin urasta haaveilet niin luulenpa, että aika moni tuottaja haluaa enemmän sitä perinteistä murinaa kuin hifistelyä, näin ainakin oman kokemukseni mukaan. Nuo aktiivihifisupemelat on mielestäni hyviä vaihtoehtoja, jos on rahaa ja perusbassot jo hallussa. Tämä kaikki on vain omaa mielipidettäni eikä absoluuttista totuutta.
Itselläni oli joskus Pedulla MVP nelikielinen ja ajattelin olevani vihdoinkin onnellinen. Mutta sitten eräänä kauniina marraskuisena päivänä kokeilin Fenderin Usa Jazzia ja se oli sitten hei hei Pedulla...

Juu. Jos on n. 2000e sijoittaa bassoon niin mielelläni tukisin minäkin suomalaisia soitinrakentajia. Ei menisi rahat ulkomaille ja varmaan saisi riittävän laadukkaan pelin haluamillaan optioilla.
 
EDIT: Nimim. Pernaxilla on muistaakseni Finlandia instrumentsin tekemä custom viiskielinen. Siinä on ainakin kaikenlaista herkkua. Kysyppä niskis häneltä kokemuksia.
 
Tollanen se on:
 
http://muusikoiden.net/dyn/members/5126.jpg

Juu. Jos on n. 2000e sijoittaa bassoon niin mielelläni tukisin minäkin suomalaisia soitinrakentajia. Ei menisi rahat ulkomaille ja varmaan saisi riittävän laadukkaan pelin haluamillaan optioilla.
 
EDIT: Nimim. Pernaxilla on muistaakseni Finlandia instrumentsin tekemä custom viiskielinen. Siinä on ainakin kaikenlaista herkkua. Kysyppä niskis häneltä kokemuksia.
 
Tollanen se on:
 
http://muusikoiden.net/dyn/members/5126.jpg
 
Munla on sen Mansikka-Ahon 6 kielinen. Zebrawood runko, vaahterakaula ja ruusupuuotelauta. Bartolinin passiivimikit.
 
Nyt jos olisi hirveästi rahaa, tilaisin Ruokankaalta Passokopion siitä sen lämpökäsitellystä puusta.

Noiden ns. hifi-bassojen kanssa kannattaa olla varovainen. Jos esim. sessiobasistin urasta haaveilet niin luulenpa, että aika moni tuottaja haluaa enemmän sitä perinteistä murinaa kuin hifistelyä, näin ainakin oman kokemukseni mukaan.
 
Itselläni oli joskus Pedulla MVP nelikielinen ja ajattelin olevani vihdoinkin onnellinen. Mutta sitten eräänä kauniina marraskuisena päivänä kokeilin Fenderin Usa Jazzia ja se oli sitten hei hei Pedulla...
 
Monet tuottajat ovat aika kapeakatseisia bassosaundin suhteen, ainakin vähän vanhemmat jotka eivät muuta ole kuulleetkaan kuin Fendereitä nuorempana. Näin ovat kollegat huhuilleet. Toisessa päässä sitten on yhden hivenen isomman hevipitoisen materiaalin äänitykseen taipuvan studion omistaja, jonka omistukseen päätyi 5-kielinen Warwick Thumbbini, kyllä kovasti kiitteli jälkeenpäin miten soitin on useammalle kuin yhdelle lätylle sittemmin päätynyt.
 
Tuo kyllä soitinvalinta on niin monimutkainen juttu. Sitä saattaa haaveilla että "kun sen ja sen ostan niin olen iäkseni tyytyväinen", mutta sitten joku täysin ylenkatsomansa soitin saattaakin tuntua paremmalta yhtäkkiä. Paras vaihtoehto tuntuu olevan että testailee kaikkea mikä vastaan tulee ja pitää mielessä mikä on aina hyvältä vaikuttanut milläkin osa-alueella.

Itselläni oli joskus Pedulla MVP nelikielinen ja ajattelin olevani vihdoinkin onnellinen. Mutta sitten eräänä kauniina marraskuisena päivänä kokeilin Fenderin Usa Jazzia ja se oli sitten hei hei Pedulla...
 
Mulla on tosta MVP:stä nauhaton versio, eli Buzz. Olen muutaman kerran miettinyt, että minkälainen toi MVP on? Kuvaile parhaasi mukaan... ;)

NIskis on kyllä veijari..
 
Jos aiot jotain all-around bassoa ostaa niin en suosittele mitään hifibeissiä. Noista sun vaihtoehdoista ehkä tuo Sadowsky olsi varteenotettavin, tosin vielä ennemmin ihan normaali 5-kielinen jenkkifenkku, pekki tai ei.

Pedullan soitettavuus ja laatuhan olivat ihan huippuluokkaa niin kuin odottaa saattaa, mutta soundista puuttui mielestäni "lämpöä", kun taas vertasi tavalliseen passiivi jazziin. Jotenkin myös output oli aika voimaton. Nauhattomista Buzzeista olen kuullut pelkkää hyvää, mutta en ole kokeillut, joten en osaa verrata.
Bassossa oli Bartolinin p/j mikitys.
 
Jos on pakko saada se kallis vehje Amerikasta, niin mielestäni Lakland tai Sadowsky on ehkä ne allround-vaihtoehdot. Mutta kukin tekee niin kuin parhaaksi näkee. Myös American deluxe Fenderit ovat aika pelejä. Testaa, testaa, testaa.

Kaipa se menee niin, että se "basso millä haluan loppuikäni soittaa" on se, joka nyt tuntuu parhaalta. Sitten kun tulee se seuraava vastaan, niin sitten se on se seuraava ;)
 
(Tämän jo ehkä joku tässä sanoikin...:)
 
Mulla on Nyt Warwick Fortress One 5, toimii mulle. Tosin, jos yks tuttu joskus suostuu myymään '78 jenkkipresarinsa, niin silloin saattaa joutua Warre ladulle.
 
Jos Ämöriikästä lähtisin bassoa hakemaan, niin noista vaihtoehdoista se olis varmaan sellainen Jason Newsted -tyylinen 5-kielinen musta Sadowsky valkealla plektrasuojalla. Ellei sitten tuollainen Traben, http://www.trabenbass.com/basses/phoenix_solarburst.html Tuo on niin ruma, että se on jo hieno, valtavine talloineen kaikkineen.

http://www.jasonfan.com/sadowskygallery/Sadowsky1.htm
 
Siitä vaan ostaen tuollaista mustaa Sadowskya. En tiedä myydäänkö missään juuri tuollaisia (Jason Newstedin custom ehkä?) mutta ainakin herkullisen näköinen tuo on....
NAM!

Sun täytyy niskamies vapautua tuosta periamerikkalaisesta "enemmän = parempi" ajattelusta! Jos tosiaan haluat soittimen jota ei tarvitse ikinä vaihtaa ja joka sopii kaikkeen, niin katsele perinteisiä ja yksinkertaisia! Sieltä ne parhaat soundit löytyy! Eikös ne sun esikuvatkin pitkälti perinnemiehiä ole? Ja pakkohan noissa vanhoissa malleissa on jotain taikaa olla, kun vieläkin niitä myydään niin käsittämättömät määrät, vaikka ovatkin "teknisesti" ikivanhoja..
 
Ajattelin vähän itekkin että perinteinen pitää hommata. Tällanen ehkä:
http://www.sadowsky.com/pages/pop_up/metro_view/rv5.html

Jos joku sellainen basso, mikä sopii kaikkeen, olisi keksitty, ei muita bassoja sitten kaiketi enää tarvittaisi. Mutta kun ei ole. Mutta jotain varmaan asiasta kertoo sekin, että monet huippubasistit, esim. Sheehan ja vaikkapa Marcus Miller oman kertomuksensa mukaan käyttävät 90%:sti samaa bassoa koko ajan, ja kummallakaan ne eivät ole mitään muuta kuin peruspelejä.
 
Sheehanilla ensiks se kusenpolttama presari ja sittemmin, presarin puhkisoitettuaan, Yamaha Attitude, se vihree. Ja Millerillä se jatsi, ja sehän viisaana miehenä korosti taannoin Suomessa käydessään antamassan haastattelussa, että jokaisen soittajan kannattaisi tutustua soittimeensa parinpohjaisesti, oppia tuntemaan sen kuolleet kohdat ja miten mistäkin kohtaa soittamalla k.o. soitin reagoi jne. Siten voisi kuvitella saavansa yhdestä ja samasta perussoittimesta paljonkin erilaisia juttuja irti.
 
Mutta ei toki väheksytä hifimiehiäkään, tosin nyt tulee äkkiä mieleen jo täälläkin mainitut Puppe ja Wooten hirviöbassoineen, varmasti top-of-the-line kamaa, mutta onko kukaan huomioinut, että noista ukoistahan ei kumpikaan ole varsinaisesti tullut tunnetuksi minään bändisoittajana, vaan tekevät musaa missä basso on pääosassa? Siihen hommaan siis ehkä eri pelit kuin bändihommiin.

Incarnationia kommentoiden, mulla oli mielessä siis tällainen:
 
http://www.jasonfan.com/sadowskygallery/Sadowsky10.htm
 
Noh, eipä noissa suuren suurta eroa, taisi olla lyhyempi kaula tässä vanhemmassa.
 
Kieppi

Ehdotus:
Tilaa AMfisoundilta basso haluamillasi optioilla.
 
Tai sitten Lottoselta. Eräs tuttava möi Tobiaksensa pois ja päätyi Lottosen veistämään bassoon. www.lottonen.com

Sheehanilla Yamaha Attitude, se vihree..
 
Jos Sheehanin bassoa vertaa johonkin vakio Presariin, niin täytyy ottaa huomioon se, että Sheehanin Billyn basson sähköt on tehty woofer/tweeter - synsteemillä. Eli eri mikeiltä oma signaalinsa eri vahvistimiin...
Mitä taas tulee Jenkkilän tuonteihin niin kattelisin vanhempia Alembicceja... Kyllä noita Sadowskyja ynnä muita saa myöhemminkin mutta Alembicit rupee olemaan harvinaisehkoja. Ihan tavallisia bassojahan ne eivät kylläkään ole...

Jos Sheehanin bassoa vertaa johonkin vakio Presariin, niin täytyy ottaa huomioon se, että Sheehanin Billyn basson sähköt on tehty woofer/tweeter - synsteemillä. Eli eri mikeiltä oma signaalinsa eri vahvistimiin...
 
Niin oli siinä kusenpolttamassa presarissakin, pointti tässä nyt vaan oli se, että yksi varma työhevonen jonka tuntee läpikotaisin ja jossa on perusasiat kohdallaan on useimmille se rakkain työkalu.
 
Niin, se Shehanin kaks ulostuloa-systeemi ei mun mielestä silti muuta sitä mikskään, että perusbassolla mennään kumminkin, ne sen viritykset on loppujen lopuks aika yksinkertaisia ja primitiivisiä. Passiivimiehiä, muuten.

Jos mä haluan ostaa/omistaa basson jolla voisi soittaa sitten kaikkea musiikki eikä sitä tarvitsi uusia koskaan.
 
Tuo muuten on harhaa että tarpeeksi kalliilla huippubassolla soittaisit kaiken eikä sitä ikinä tarvitsisi uusia. Tarkoitan tällä että harhaa on instrumentin ulkoisen laadun määräävä osuus tuossa tapahtumasarjassa.
Eihei, ylivoimaisesti tärkein lenkki siinä että todellakin vedät sillä yhdellä kepillä koko ikäsi on omien korviesi välissä. Kyse on PÄÄTÖKSESTÄ ja sen pitävyydestä, ei siitä että mielenrauha syntyisi laskemalla seteleitä pinoon tarpeeksi monta. Loppujen lopuksi on ihan sama mikä se basso on, kunhan päätös pitää. Siis mikäli on tavoitteena hankkia soitin jolla soittaa lopun ikäänsä. Tietenkin päätöksen pitävyyden reunaehtona on se että soitin on mieleinen.
 
Sama luonnonlaki pätee myös ihmissuhteisiin IMO. Nätit tissit ja mukava luonne eivät aina kanna loppuun asti vaan päätöksiä on tehtävä. Karua mutta totta. :-)