Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Oon aika "noob" näis teoria jutuissa, mutta mitä varten tarvitaan käsite "moodi"?
 
Pikasesti vilkasemalla huomasin että ainakin nää perus-moodit löytyy ihan duuriskaaloilla kuhan vaihtaa vaan kantasäveltä tai miksikä tuota nyt kutsutaan..
 
Esim.
C-doorinen = A#/B-duuri
C-fryyginen = G#/Ab-duuri
E-miksolyydinen = A-duuri
 
Elikkä mitä varten ainakin noille duuriskaalan asteikoille löytyy moodi-käsite? Mulle ois ainaki paljon helpompaa ajatella niitä ihan duuriskaalana joka vaan vaihtaa kantasäveltä tms.
 
Faqista luin että löytyy sitte vielä harmoniset- ja melodisetmoodit ja niistä ei sitte taida löytyä vastaavia käsitteitä, vai löytyykö?
 
Saa korjailla näitä kirjotusvirheitä ku ei oo käsitteet oikeen hallussa ja vastaukset mielellään niin ettei tuu ihan hirveesti teoriaan pohjautuvaa tietoa.

Ei ihan niin.
 
Duuriasteikossa 3:n ja 4:n ja 7:n ja 8:n sävelen välissä on puolisävelaskel ja muissa koko ja se pysyy aivan samana kaikissa sävellajeissa.
 
Kun vaihdat moodia, puolisävelaskeleet siirtyvät eri kohtiin.
MacGyverin Skaala faqissa on hyvä kaavakuva aiheesta.

Elikkä mitä varten ainakin noille duuriskaalan asteikoille löytyy moodi-käsite? Mulle ois ainaki paljon helpompaa ajatella niitä ihan duuriskaalana joka vaan vaihtaa kantasäveltä tms.
 
Ero tuleekin juuri siitä, että vaikka C-duurin (joonisen) ja D-doorisen sävelet ovat sinänsä samat, perussävel on eri: ensimmäisessä C, toisessa D. Samalla lailla kaikkien muidenkin sävelten luonne vaihtuu niiden järjestyksen muuttuessa.

Ei ihan niin.

Duuriasteikossa 3:n ja 4:n ja 7:n ja 8:n sävelen välissä on puolisävelaskel ja muissa koko ja se pysyy aivan samana kaikissa sävellajeissa.

Kun vaihdat moodia, puolisävelaskeleet siirtyvät eri kohtiin.
 
Noh, emmä soittaessa kuitenkaa rupee laskee monesko sävel se oli tai että missä kohtaa ne puolsävelaskeleen hypyt on, eikös tärkeintä oo tietää mitkä sävelet soittaa?
 
Ero tuleekin juuri siitä, että vaikka C-duurin (joonisen) ja D-doorisen sävelet ovat sinänsä samat, perussävel on eri: ensimmäisessä C, toisessa D. Samalla lailla kaikkien muidenkin sävelten luonne vaihtuu niiden järjestyksen muuttuessa.
 
Mitä tuolla perussävelellä sitten tehdään?
Pitääkö se soittaa kappaleen/tiettyjen tahtien kohdalla ensimmäisenä tai viimeisenä sävelenä jotta se kuulostaisi "hyvältä"? Mulle ainaki kuulostaa C-duurin soittaminen C:stä lähtien paremmalta jos soittaa ne sävelet mitä siinä skaalassa on, ku et soittas ne D:stä lähtien. En sit tiiä johtuuko siitä et sitä on kuullu niin paljo C:llä alotettavan vai mikä siin on, mut sama kyl pätee esim. F-duuriin. Paljo paremmalt must kuulostaa jos lähtee F:sta ku et lähtis C:stä C:n miksolyydisessä skaalassa.
 
Oon selkeesti missannu jonku idean tässä. Valaiskaa mua.

"? Mulle ainaki kuulostaa C-duurin soittaminen C:stä lähtien paremmalta jos soittaa ne sävelet mitä siinä skaalassa on, ku et soittas ne D:stä lähtien. En sit tiiä johtuuko siitä et sitä on kuullu niin paljo C:llä alotettavan vai mikä siin on, mut sama kyl pätee esim. F-duuriin. Paljo paremmalt must kuulostaa jos lähtee F:sta ku et lähtis C:stä C:n miksolyydisessä skaalassa.
 
Oon selkeesti missannu jonku idean tässä. Valaiskaa mua.
 
Ootsä sen kuiteskin hiffannut, että eri moodit kuulostaa erilaiselta. Tykkäät ilmiselvästi joonisesta (normaali duuriasteikko) ja doorinen ei tunnu yhtä hyvältä.
 
Kaikille moodeille voi kuitenkin joissain tilanteissa löytyä käyttö, jolloin ne kuulostavat hyvältä tai ainakin virkistävän erilaiselta.

Oon selkeesti missannu jonku idean tässä. Valaiskaa mua.
 
Kokeileppa ajatella sointumerkkejä moodimerkkeinä.

Ootsä sen kuiteskin hiffannut, että eri moodit kuulostaa erilaiselta. Tykkäät ilmiselvästi joonisesta (normaali duuriasteikko) ja doorinen ei tunnu yhtä hyvältä.
 
Kaikille moodeille voi kuitenkin joissain tilanteissa löytyä käyttö, jolloin ne kuulostavat hyvältä tai ainakin virkistävän erilaiselta.
 
Juu kyllähän toi moodi tai skaala kuulostaa hyvältä kuhan vaan keksii sopivan sävelkulun noille sävelille, mutta esimerkkinä..
 
Jos soittaa seuraavat sävelet tässä järjestyksessä ni..
 
C-doorinen, kuulostaa huonolta: C,D,D#,F,G,A,A#,C
A#-duuri, kuulostaa hyvältä: A#,C,D,D#,F,G,A,A#
:)
 
Luultavasti siks et oon tottunu toho duuriskaalaan jos noi sävelet soitetaan tollee peräkkäin. En sitte tiiä haetaanko tässä sitten juuri tätä perussäveleltä vai mitä. Eli siis mikä merkitys tolla perussävelellä on?
 
Kokeileppa ajatella sointumerkkejä moodimerkkeinä.
 
Hmm.. en oo pahemmi törmänny moodimerkintöihin kappaleissa ni ei nyt tuu ees mieleen mimmosia merkintöjä sillon käytetään tms.

Hmm.. en oo pahemmi törmänny moodimerkintöihin kappaleissa ni ei nyt tuu ees mieleen mimmosia merkintöjä sillon käytetään tms.
 
Tuossa tarkoitettiin sitä, että sointumerkki ilmentää suoraan tiettyjä skaaloja. Esim.
 
Cmaj7 = C-jooninen, C-lyydinen
Cm9 = C-doorinen, C-aiolinen, C-fryyginen
Cm7b5 = C-locrinen

C-doorinen, kuulostaa huonolta: C,D,D#,F,G,A,A#,C
A#-duuri, kuulostaa hyvältä: A#,C,D,D#,F,G,A,A#.
 
Eli A# jooninen eli tavanomaisemmin normaali Bb-duuriasteikko.
 
Kyllä sä olet lähellä: samat sävelet kuulostavat erilaiselta, riippuen missä järjestyksessä ne soitetaan.
 
Sun pitäisi vielä keksiä tilanne, jossa joku muu kuin jooninen moodi kuulostaa hyvältä.

Kyllä sä olet lähellä: samat sävelet kuulostavat erilaiselta, riippuen missä järjestyksessä ne soitetaan.
 
Sun pitäisi vielä keksiä tilanne, jossa joku muu kuin jooninen moodi kuulostaa hyvältä.
 
Ööh.. siis pitäskö tästä päätellä että moodien ja vastaavien duuriskaalojen ero ilmenee vain silloin kun kyseiset sävelet soitetaan peräkkäin?
 
Eli käytännössä vaan jossain skaalatilulilussa?
 
Mihi noita moodeja sit käytännössä tarttee, jos ei meinaa tiluttaa ku Fareri. Tai no eihä sekään niitä moodeja tiluttamiseen tartte.

Moodien osaamiselle löytyy paljon hyödyllistä käyttöä jos:
 
a) Säveltää
b) Sovittaa
c) Improvisoi
 
Jos verrataan musiikkia vaikkapa maalaukseen, moodeja voisi verrata vaikkapa väreihin. Jokaisella moodilla on oma tunnelmansa. Tätä voi kokeilla erittäin helposti vaikkapa pianolla seuraavasti:
 
Valitse joku valkoinen kosketin (=sävel) perussäveleksi. Tämän jälkeen soita kyseistä sävelta vasemmalla kädellä kohtuullisen matalalta, mielellään yli 20 cm koskettimiston keskikohdan vasemmalta puolelta. 8P
Samanaikaisesti voit oikealla kädellä soitella mitä tahansa valkoisia koskettimia, yhden tai useampia kerrallaan. Kun haluat lisätä tunnetta, paina oikeimmanpuoleinen pedaali pohjaan.
 
Tällä tavoin pitäisi saada helposti aikaan kunkin duuriasteikkoon perustuvat moodin "tunnelma". Omat suosikkini tällä hetkellä ovat doorinen (perussävelenä D) ja lyydinen (perussävelenä F). Jos nämä tunnelmat aiheuttavat tuottajassaan mitään kicksejä, hän on löytänyt jotain käyttöä moodille.
 
- Jatsidiggarit voivat kuunnella esimerkiksi Miles Davisin levyltä Kind of Blue biisin "So What?", joka on doorinen biisi.
- Rokkikitarismin ystäville Steve Vain tuotannosta vaikka Passion and Warfare-plätyltä "The Riddle". Vai tykkää lyydisestä, sitä on joka paikassa sen tuotannossa.
- Klassisen musiikin ystävät voivat kuunnella vaikkapa Ravelin "Boleron", joka on itsessään eräänlainen moodien tutkielma. Sibeliuksella on lyydisiä paikkoja siellä sun täällä.
- Popista tykkäävät voivat kuunnella vaikkapa Stingin tuotantoa, esimerkiksi Nothing like the Sun-levyltä biisi "Still my beating heart" (doorinen).
- Elokuvien ja TV-sarjojen musiikillinen anti sisältää paljon moodien surutonta hyväksikäyttöä. Simpsonit esimerkiksi menee melodisen mollin 4. moodin mukaan (soita melodinen molliasteikko 4. sävelestä eteenpäin). Samaa moodia kutsutaan usein myös overtoneksi tai lydian dominantiksi. C-overtone-asteikossa siis sävelet C, D, E, F#, G, A, Bb. Niin, ja eipä ole montaakaan Hollywood-elokuvaa jonka ääniraita ei jotenkin ala lyydisistä maisemista. No, yleistys mutta joka tapauksessa. Tosin "American Beauty":ssä pääasiallinen tunnelma on doorinen, marimballa soitettu. Minusta kamalan onnistunut tunnelman luonti yksinkertaisin keinoin.

Valitse joku valkoinen kosketin (=sävel) perussäveleksi. Tämän jälkeen soita kyseistä sävelta vasemmalla kädellä kohtuullisen matalalta, mielellään yli 20 cm koskettimiston keskikohdan vasemmalta puolelta. 8P
Samanaikaisesti voit oikealla kädellä soitella mitä tahansa valkoisia koskettimia, yhden tai useampia kerrallaan. Kun haluat lisätä tunnetta, paina oikeimmanpuoleinen pedaali pohjaan.
 
Tällä tavoin pitäisi saada helposti aikaan kunkin duuriasteikkoon perustuvat moodin "tunnelma". Omat suosikkini tällä hetkellä ovat doorinen (perussävelenä D) ja lyydinen (perussävelenä F). Jos nämä tunnelmat aiheuttavat tuottajassaan mitään kicksejä, hän on löytänyt jotain käyttöä moodille.
 
Hmm.. siis eikös tosta tule aina kuitenkin se jooninen-moodi jos soittelen vaan valkosia koskettimia? Muissa moodeissahan on alennuksia/ylennyksiä?
 
Ei perkele tää menee vaikeeks :)

Jos muistat toistaa sen perussävelen sieltä matalalta tarpeeksi usein, korvasi alkaa verrata niitä muita siihen perussäveleen eikä siihen C-säveleen. Esim. kun paukutat deetä tarpeeksi usein vasurilla samalla kun tutkimusmatkailet oikealla kädellä, väri on D, E, F, G, A, B, C, D, ja se tuottaa erilaisen sävyn kuin se että pitäisit sen ceen perussävelenä. En osaa tätä oikein paremmin selittää istumatta vieressä ... kokeile vaikka soittaa vielä räpyläotteella mitä tahansa eri kolmisointuja silti säilyttäen siellä bassossa sen deen. Kyllä sen pitäis siitä lähteä ...

...Niin, ja eipä ole montaakaan Hollywood-elokuvaa jonka ääniraita ei jotenkin ala lyydisistä maisemista. No, yleistys mutta joka tapauksessa. Tosin "American Beauty":ssä pääasiallinen tunnelma on doorinen, marimballa soitettu. Minusta kamalan onnistunut tunnelman luonti yksinkertaisin keinoin.
 
Juu yleensä ei päästä filmiyhtiöiden blansseja pidemmälle kun on jo yks lyydinen melodian pätkä tullut:)
 
Thomas Newman on käyttänyt tota monessa muussakin leffassansa, esimerkiksi Erin Brochvovic (miten ikinä kirjoitetaankaan). Ehdottomasti mun feiveri leffasäveltäjiä, omalaatuisuudessaan vois verrata vaikka danny elfman:iin; ei tarvii pahemmin miettiä kuullessaan kuka säveltäjä on mahdollisesti kyseessä.

Hmm.. siis eikös tosta tule aina kuitenkin se jooninen-moodi jos soittelen vaan valkosia koskettimia? Muissa moodeissahan on alennuksia/ylennyksiä?
 
Ei perkele tää menee vaikeeks :)
 
Jos mä yritän:
C-duurin kaikki moodit saat pelkillä valkoisilla, käytät vain C-duurin säveliä kaikkiin moodeihin.
 
Es-duurin kaikki moodit saat käyttämällä Es duurin säveliä eli alennetut Eb, Ab ja Bb (ja loput valkoisia)
 
Eli jonkun sävellajin moodeihin käytät vain sen sävellajin säveliä, aloitat/päätät vain eri kohdasta.

Jos muistat toistaa sen perussävelen sieltä matalalta tarpeeksi usein, korvasi alkaa verrata niitä muita siihen perussäveleen eikä siihen C-säveleen. Esim. kun paukutat deetä tarpeeksi usein vasurilla samalla kun tutkimusmatkailet oikealla kädellä, väri on D, E, F, G, A, B, C, D, ja se tuottaa erilaisen sävyn kuin se että pitäisit sen ceen perussävelenä. En osaa tätä oikein paremmin selittää istumatta vieressä ... kokeile vaikka soittaa vielä räpyläotteella mitä tahansa eri kolmisointuja silti säilyttäen siellä bassossa sen deen. Kyllä sen pitäis siitä lähteä ...
 
Okei, tuli vähä tutkittua ja tosiaan nyt tuli selväks et muissaki ku joonisessa tulee soitettua vaan noita valkosia koskettimia kuha vaihtaa tota perussäveltä tms..
 
Mutta siis kyseessä voisi edelleen sanoa olevan C-duuriskaala, eikai mikään siinä rajoita aloittamasta D-sävelestä kappaletta?

Okei, tuli vähä tutkittua ja tosiaan nyt tuli selväks et muissaki ku joonisessa tulee soitettua vaan noita valkosia koskettimia kuha vaihtaa tota perussäveltä tms..
 
Mutta siis kyseessä voisi edelleen sanoa olevan C-duuriskaala, eikai mikään siinä rajoita aloittamasta D-sävelestä kappaletta?
 
Kyllähän kyseessä on C-duuriskaala eikä mikään sua estä aloittamasta mistä tahansa, mutta jos sä aloitat jostain muusta, niin sillä on nimi.
 
Eihän sun sinänsä tarvitse siitä välittää, mikä sen nimi on, soita niin, että kuulostaa hyvältä tai pahalta, mitä tahansa sä siihen kohtaan kaipaatkin.

Kyllähän kyseessä on C-duuriskaala eikä mikään sua estä aloittamasta mistä tahansa, mutta jos sä aloitat jostain muusta, niin sillä on nimi.
 
Eihän sun sinänsä tarvitse siitä välittää, mikä sen nimi on, soita niin, että kuulostaa hyvältä tai pahalta, mitä tahansa sä siihen kohtaan kaipaatkin.
 
Juuh, koitan vaan ymmärtää miks tämmöset on keksitty. Tuli tossa imet... siis kuunneltua Boleroa ja ilmeisesti siinä soi sama perussointu (tai ehkäpä pelkkä bassosävel) taustalla, joten erottuuko moodit skaaloista siten että moodeista tietää sekä melodiasävelet mitä soitetaan mutta myös myös "soinnun" mikä soi taustalla, kun yleensä skaalat taas kertovat vain melodian sävelet?
 
Kyllä tää tästä pikkuhiljaa :)

ilmeisesti siinä soi sama perussointu (tai ehkäpä pelkkä bassosävel) taustalla
 
Sori en tiiä mitä mä tossa kuulin mut kuuntelin täs uusiks eikä siel kyl mitään "samaa" säveltä tai sointua taustal oo :)