Tanssimusiikki ›

Monta kertaa näissä bileissä tapahtui niin että yleisöstä joku tuli sanomaan että hyvä kun tulitte , päästään tanssimaan , eihän tuo toinen bändi mitään osaa.
 
Kerran oli vaivautunut olo, kun oltiin jossain Köyliössä kakkostamassa. Ykkösenä piti olla joku tangohenkilö, jolle oli koittanut kipeys. Paikkaajaksi oli viime hetkellä saatu yksi tunnettu naisartisti, joka oli hyvän hyvyyttään luvannut tehdä keikan pois.
 
Hänellä oli siihen aikaan aivan todella kova bändi, huippuunsa trimmatut sovitukset jne. Ilo oli kuunnella.
 
No, jengi pahaks. Soul-painotteinen ohjelmisto ei oikein purrut ja lattialta kuului jäinen kirskahdus: "Men sää ---- vittuun ja humppapänri soittamaan!" Kakkosesta tuli ykkösiä, mutta kyllä hävetti joteski.

No, jengi pahaks. Soul-painotteinen ohjelmisto ei oikein purrut ja lattialta kuului jäinen kirskahdus: "Men sää ---- vittuun ja humppapänri soittamaan!" Kakkosesta tuli ykkösiä, mutta kyllä hävetti joteski.
 
Keiden takia me yleensä siellä ollaan?
 
Niiden velvollisuus ei ole olla perehtyneitä kvinttikierron hienouksiin, ne ovat tulleet sinne viihtymään ja niillä on oikeus viihtyä just niinkuin ne haluavat.
 
Jos ykkösbändi soittaa päin persettä tai soittaa väärää genreä, ei turakaisen velvollisuus ole siitä tykätä.
 
Oon mä tehnyt vastaavan, jossa fiba oli tilaajan. Hieno ja kallis rokkibändi, jota se yleisö ei digannut lainkaan, niitten ainoa faní taisin olla mä ja mun humppabändi korjasi koko potin.

A.Aallon rythm boyssithan käyttääpi itsemyymäänsä kakkosbändiä, jotta ei tarvii sohlata valssien ja muun vaikeemman musan kanssa.
 
Mikä sinänsä onkin järkevää. Saavat pysyä omassa lestissää ja tanssikansa saa haluamansa.
 
Ja muutama muusikko yhden keikan lisää....

Tämä menee hieman ohi aiheen, mutta toisaalta käsittelee samaa aihetta kuin muutama muu, ohi aiheen mennyt kirjoitus...
 
Olin nimittän joskus 80/90- luvun taitteessa "kootut ryhmät" -triolla keikalla eräässä keskisuomalaisessa kylpylä-hotelliravintolassa. Silloin - jos koskaan - olen ajatellut olleeni väärässä paikassa, väärään aikaan.
 
Oli käynyt niin, että eräs paikallinen "Liimataisen ohjematoimisto" oli myynyt hanuristille "hyvän ja helpon" ravintolakeikan, jonka hyvyys oli siinä, että soittoaika jäisi vain pääesiintyjän taukojen täyttämiseksi. No, näin helposta keikasta ei toimisto voinut maksaa tietenkään ihan täyttä hintaa, mutta hanuristi kuitenkin otti keikan vastaan ja keräsi pienellä varoitusajalla mukaansa rumpalin ja basistin.
 
Saavuimme keikkapaikalle ja meinasimme roudata kaluston esiintymislavalle tuttua reittiä, mutta sepä ei onnistunutkaan, koska pääesiintyjän kalusto täytti sekä roudausreitin, että koko lavan. Tiedustelimme omaa soittopaikkaamme, ja "saimme" kasata kalustomme keittiön oven viereen, paikalle, josta kulki jatkuvasti sekä henkilökunta, että ravintolayleisö.
 
Siinä roudatessamme keittiön läpi omia laitteitamme, pohdiskelimme, mikähän ryhmä mahtaa pääesiintyjä olla, kun heidän kalustonsakin oli melko massiivinen ja rock-henkinen? Tämä asia selvisi tietenkin nopeasti: Pääesiintyjänä oli Kolmas Nainen -yhtye, ja meidän tehtäväksi jäi siis soittaa tanssimusiikkia aina heidän tauoillaan.
 
Soittelimme alkuillan pari ensimmäistä tuntia "Metsäkukkia" yms. kun samaan aikaan alkoi yleisöä virrata paikalle. Ja kaikki tietenkin melko nuorta, vähän yli 18 vuotiaita!
 
Arvata saattaa, minkälainen fiilis valtasi meidät, kun hanuri/rummut/basso -kokoonpanollamme nousimme jälleen omalle lavallemme Kolmannen Naisen lähdettyä ensimmäiselle tauolleen.
 
Enpä tiedä mitä tilaaja oli ajatellut, tilatessaan hanuri-trion viihdyttämään keski-iältään n. 2-kymppistä yleisöä rock-bändin tauoille, vai oliko moka "Liimataisen", mutta ainakin kontrastia illan esiintyjien välille saatiin...

Enpä tiedä mitä tilaaja oli ajatellut, tilatessaan hanuri-trion viihdyttämään keski-iältään n. 2-kymppistä yleisöä rock-bändin tauoille, vai oliko moka "Liimataisen", mutta ainakin kontrastia illan esiintyjien välille saatiin...
 
Reippaalla retkeilymielellä!