Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Olis tarkotus ens syksyn/kevään aikana värkätä jonkinlainen LP-tyylinen kitara. Meinasin ensin tehdä perinteisellä neck tenonilla, mutta tuli tämmönen sivu vastaan netissä.
 
http://www.mcnaughtguitars.com/index15.htm
 
Mitä ootte mieltä tommosesta pitkästä kaulapuusta? Joutuuhan tossa vähän pitemmän kaulapuun hommaan, ja paksuuttaki tarvii, mutta tehdäänhän niitä neck-through kitaroitakin, ja tuossahan on vähän pienempi toi puu kuitenkin.
Toisaalta tommosella systeemillä tehdystä kitarasta ei kyllä kaulaa paljon irrotella myöhemmin. Mutta eipä kyllä neck-through -kitaroissakaan.

Meinasin ensin tehdä perinteisellä neck tenonilla
 
Lesteriäkin on kahdella eri neck tenonilla, standardien lyhyellä ja historicien pidemmällä. Ensimmäinen on kokonaan etumikin kaulan puolella, jälkimmäinen yltää n. puoleen väliin kaulamikin koloa. Itse tein jälkimmäisen, tämä on ns. historiallisesti alkuperäinen tapa toteuttaa LP:n kaulaliitos. Jotkut kultakorvat myös väittävät tämän parantavan kitaran kokonaisresonointia ja samalla sointia sekä sustainia. Mielestäni tällainen wanhemman mallin liitos on itse asiassa helpompi tehdäkin kuin uudempi, lyhyempi liitos.
 
Gibsonin long neck tenon:
http://www.lespaulforum.com/faqpage.html#tenoni
 
Giban perusmallien lyhyt tenoni, joka ei siis yllä mikkikoloon asti:
http://www.lespaulforum.com/slubart … umPlus/fullimages/2330_p31976_f.jpg
 
Periaatteessa tuollaisesta todella pitkästä kaulaliitoksesta tuskin mitään haittaa on, mutta mielenkiinnolla kuulisin miten aioit sen LP:ssä toteuttaa? Liimata paikoilleen ennen kannen liimaamista? Entäpä LP:n piuhoja varten tehtävät urat ja mikkikolot? Nitä tehtäessähän käytännössä katkaistaan tuo pitkä kaulaliitos, joten herää kysymys onko sillä enää merkitystä?

http://www.mcnaughtguitars.com/index9.htm
Tuolla on tuosta tekoprosessista kuvia.
Näyttää tosiaan että vetävät ton kaulan ensin kiinni, ja sitte kannen päälle, ja sitten mikinkolot. Kyllähän mikkikolot tulee tuon pitkän puun päälle, mutta eivät kai ne poikki asti sitä syö, kun tuossa pitemmässä perinteisessäkin tenonissa näkyy mikkireijän alapuolella sitä tenonia.
Jotain painonvähennysreikiä näemmä jyrsivät tuossa ennen kannen liimaamista. Elektroniikkareikä tulee sitten varmaan takapuolelta jyrsimällä. Ja LPssä varmaan switchireikäkin.
 
Mitenkäs muuten tehdään se reikä johdolle maapisteestä tallalle? ja miten se johto tallaan yhdistetään? Tuo kai yleinen käytäntö kitaroissa. Tremolocavityyn se varmaan helppo on vetää, mutta entäs tommosessa tune-o-maticissa?

Mitenkäs muuten tehdään se reikä johdolle maapisteestä tallalle? ja miten se johto tallaan yhdistetään? Tuo kai yleinen käytäntö kitaroissa. Tremolocavityyn se varmaan helppo on vetää, mutta entäs tommosessa tune-o-maticissa?
 
Porataan control cavitysta reikä tallan holkin reikään. Toinen vaihtoehto on porata sinne peräkappaleen holkille, jos tallana on tuommoinen pieniruuvinen tune-o-matikki. Kuorittu johto reikään, toinen pää sinne konehuoneeseen, sitten puristetaan holkki paikoilleen siten, että se johto jää puserruksiin ja tsekataan, onko johtavuutta holkista sinne johdon toiseen päähän.

Porataan control cavitysta reikä tallan holkin reikään. Toinen vaihtoehto on porata sinne peräkappaleen holkille...
 
Tämähän on oikeastaan sitä mitä pilkulle ei pitäisi tehdä, mutta osumatarkkuus on huomattavasti parempi mikäli se reikä porataan holkin reiästä sinne kontrollipesään päin.
 
Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni, tuo ns. Deep Set Neck Tenon on kaikkein vaikein tapa liittää kaula kitaraan. Se voi olla myös paras, ehkä, mutta en suosittelisi sitä ainakaan ensimmäiseen kitaraan. Tuollainen vanhan liiton pitkä malli on varsinkin LesPauliin ym. singlecutteihin vallan kelvollinen.
 
Osoitteessa http://www.edroman.com/tech/neck_tenon.htm on lisää tohon liitokseen liittyen. Siellä oli pari kolme vuotta sitten myös McNaughtin demokitara, jolla tota liitosta esiteltiin. Herrat eivät vaan taida olla enää oikein väleissä, joten kuvat on poistettu.

Herrat eivät vaan taida olla enää oikein väleissä, joten kuvat on poistettu.
 
Onkohan Ed Roman kenenkään kanssa (enää) väleissä...

Onkohan Ed Roman kenenkään kanssa (enää) väleissä...
 
Itsensä kanssa korkeintaan..:) Tässä viimeisen kuukauden aikana sitä on taas "kehuttu" muutamallakin Jenkkilän foorumilla, syytä en tiedä koska en ole seurannu miehen sivuja..Ilmeisesti siellä on jälleen ns. totuuksia..

Kiitokset maajohtovinkeistä.
Mikä tuossa deep set neckissä on niin vaikea tehdä?
 
Kokeile. Tuon deep setin ideahan on mun ymmärtääkseni, pitkän ja tukevan liitoksen lisäksi, juuri siinä ettei liimaa käytetä kuin kahdella tai kontaktipinnalla. Tälläinen liitos täytyy valmistaa hyvin tarkasti, jotta tuo puu-puu kontakti saadaan laaja-alaiseksi (olipas sana). pienetkin heitot pinnoissa poistavat kontaktin, jolloin sinne jää rako. Liima tietysti poistaisi tuon ongelman (ainakin osittain), mutta poistaa myös tuon puuyhteyden (????).
 
Roman näemmä vetää mikitkin suoraan pulteilla tuohon kaulapuuhun, mutta sittenhän niitä ei paljon säädetä. Tuota en aikonut kyllä kokeilla.
 
Mikkien säätötarvettahan ei ole, jos ne ovat oikealla korkeudella, vai? Kyllä tuo mitoittamalla onnistuu, varsinkin kun on ensin hakenut korkeuden kohdalleen säädettävässä versiossa.
 
Teidän puheista saa käsityksen, ettei tosta romanista oikein pidetä. Johtuuko se vaan sen kärkevistä kommenteista muista merkeistä/rakentajista, vai puhuuko se jotain puppua sivuillaan?
 
Kyllä, kyllä ja kyllä. Mä itse pidän, mutta ymmärrän heitä jotka eivät niin tee. Se julkaisee sivuillaan paljon sellaista, mikä pohjatutuu pelkästään sen omiin mielipiteisiin. Ja tekee sen vielä hyvin painokkaasti. Osan sen jutuista mäkin voin allekirjoittaa, toisia en missään tapauksessa. Niitä lukiessa kannattaa aina kytkeä kakkasuodatin päälle, sille on käyttöä.
 
Mutta, filtteri päällä, sen sivuilta saa paljon hyvääkin infoa ja rakentelun kannalta ideoita. Se esittelee paljon sellaisia valmistajia ja malleja, joita ei muuten juuri missään näy. Ja sen jutut on omalla tavallaan hyvin viihdyttäviä.

Teidän puheista saa käsityksen, ettei tosta romanista oikein pidetä. Johtuuko se vaan sen kärkevistä kommenteista muista merkeistä/rakentajista, vai puhuuko se jotain puppua sivuillaan?
 
Mä en ole hirveästi Romanin juttuja lukenut, joten en siksi myöskään ole paras arvioimaan niitä. Sen vähän perusteella mitä olen lukenut, en voi juuri muuta kuin halveksua hänen kirjoituksiaan. Mies perustelee väitteensä toisinaan huonommin kuin minä, mutta toisin kuin minä, ei koskaan myönnä ettei oikeastaan tiedä asiasta mitään, kunhan lätisee. Tuollaiset kirjoitukset ovat juuri omiaan luomaan, levittämään ja vahvistamaan joitain käsittämättömiä uskomuksia, joita kitaristien keskuudessa vallitsee. Tuo eri kaularakenteiden luokittelu ja niiden ominaisuuksien karrikointi on loistava esimerkki paskan jauhamisesta. Ed Roman ei kuule eroa set neckin ja deep set neck tenonin välillä, kunhan molemmat ovat asianmukaisesti tehdyt :-)

Teidän puheista saa käsityksen, ettei tosta romanista oikein pidetä. Johtuuko se vaan sen kärkevistä kommenteista muista merkeistä/rakentajista, vai puhuuko se jotain puppua sivuillaan?
 
Itselleni on jäänyt ainakin mieleen mieheltä lopetettu PRS-dealeroikeus; Kaveri kun modasi tehdas-prssejä kovalla kädellä (mm. retoppauksia jne.) mutta myi ne kuitenkin tehtaan sarjanumerolla alkuperäisinä.
 
Myöskään kovin vakuuttavaa ei mielestäni ole se, että tuollainen 'tekninen guru' edelleenkin väittää sivuilllaan 24-nauhaisen kitaran olevan onneton peli sen takia, ettei siinä ole tämä 12. nauhan harmoniakohta suoraan mikin alla. Noh, ehkä Ed-poika ei soittaessaan frettaa ollenkaan.

Itselleni on jäänyt ainakin mieleen mieheltä lopetettu PRS-dealeroikeus; Kaveri kun modasi tehdas-prssejä kovalla kädellä (mm. retoppauksia jne.) mutta myi ne kuitenkin tehtaan sarjanumerolla alkuperäisinä.
 
Myöskään kovin vakuuttavaa ei mielestäni ole se, että tuollainen 'tekninen guru' edelleenkin väittää sivuilllaan 24-nauhaisen kitaran olevan onneton peli sen takia, ettei siinä ole tämä 12. nauhan harmoniakohta suoraan mikin alla. Noh, ehkä Ed-poika ei soittaessaan frettaa ollenkaan.
 
Öö, se väittää kyllä juuri päinvastoin. Siis ei pidä 22-nauhaisista, koska harmooninen osuu juuri mikin päälle.
 
Paskaa, yhtä kaikki

Joo tuo 22 vs 24 nauhaa pisti kanssa silmään tuolla edin sivuilla.
http://www.edroman.com/tech/22vs24.htm
 
Melvyn Hiscock sanoo kirjassaan, että olisi juuri hyvä laittaa tuohon 24. nauhan kohdalle mikki, ja Ed sanoo juuri päinvastaista. Tietysti voihan tuossa harmoniakohdassa jotain perää olla. Kuitenkin kyse on rytmimikistä, jolla voidaan soittaa paljon avoimia sointuja, jolloin tuo harmoniakohta tulee avoimilla kielillä tuohon. Onko se sitten hyvä vai huono asia, en tiedä.
 
Mutta rupesin silti miettimään, että ehkä 24 nauhaa ei sinänsä olisi huono juttu, koska joidenkin kappaleiden mukana kun koitan "soittaa", niin on sormet hellänä venyttämisestä, eikä silti pääse tarpeeksi korkealle.
Onko kukaan koittanut tehdä les paul -tyyliseen 24 nauhaa? Kokemuksia?
Jos sahaan otelautaan vaan pari lisänauhaa, ja panen kaulamikin lähemmäs tallaa, niin ylettyisiköhän noihin nauhoihin. Vai pitäisikö syventää cut-outtia, tms?

Öö, se väittää kyllä juuri päinvastoin. Siis ei pidä 22-nauhaisista, koska harmooninen osuu juuri mikin päälle.
Paskaa, yhtä kaikki
 
Kah, se olikin noin päin. Mutta jos vaikka ajatellaan telecasteria jossa kaulamikki osuu just eikä melkein 24. nauhan kohdalle olevaan harmoniciin, niin pistää kyllä epäilemään notta josko soundissa sen takia muka jotain vikaa olisi. Tai jos on, niin erittäin hyvä vika, ainakin minun mielestä Telen kaulamikkisoundi on erittäin upea ja hieno.
 
Harmoniccien kanssa virittäminen kaulamikillä ei kyllä oikein tahdo luonnistua.