Kitarat: kitarakamat ›

Tilasin Epiphone les pauliini osia ja aloittaessani vaihtamaan niitä törmäsin seuraaviin ongelmiin, AUTTAKAA:
 
Ostin Gibsonin virittimet, mutta ne ..keleen Korealaiset on porannu Epiphonen lapaan pienemmät reiät, mistä virittimet menee läpi. Kannattaako itse kotona alkaa poraamaan tai jollakin muulla tavalla isontamaan reikiä, jotta saisi uudet virittimet mahtumaan läpi? Lohkeaako lavan puu kovin helposti?
 
Piti vaihtaa mikkeihin kotelot, mutta ensimmäistä kertaa mikkien kanssa tarkemmin räpeltäessäni huomasin, että ne ovatkin juotettu "takapuolelta" kiinni itse mikkiin. Kannattaako ruveta juottamaan juotosta irti ja sitten juottaa uudet kiinni?
 
Jos on kokemusta tai tietoa, niin kerrohan ihmeessä!

Ostin Gibsonin virittimet, mutta ne ..keleen Korealaiset on porannu Epiphonen lapaan pienemmät reiät, mistä virittimet menee läpi. Kannattaako itse kotona alkaa poraamaan tai jollakin muulla tavalla isontamaan reikiä, jotta saisi uudet virittimet mahtumaan läpi? Lohkeaako lavan puu kovin helposti?
 
Lohkeamisriski on aina olemassa, ja ei se korealaisten vika ole että on pienet reiät.. Täällä just oli virittimien vaihdosta juttua, kelaile pari sivua taaksepäin niin siellä oli tarinaa. Kaveri päätyi teettämään korjaajalla/pylväsporakoneella nuo reiät.
 
Piti vaihtaa mikkeihin kotelot, mutta ensimmäistä kertaa mikkien kanssa tarkemmin räpeltäessäni huomasin, että ne ovatkin juotettu "takapuolelta" kiinni itse mikkiin. Kannattaako ruveta juottamaan juotosta irti ja sitten juottaa uudet kiinni?
 
Jos sulla on Dremel niin sillä ja katkaisulaikalla. Jos lähdet kolvilla ja tinaimurilla yrittämään, niin varovaisuus on poikaa. Miks ne kuoret olis vaihdettava??

Miksi vaihtaa pelkät kuoret? Vaihda mikit. Jos olet törsännyt gibsonin virittimiin niin ei kai ne mikit enää lompakossa tunnu ;) ... Tosiaan... Joo ei siinä auta kuin porata isommat reiät. Mulla on kyllä epiphonen omat virittimet toiminu ihan tarpeeksi hyvin.

Eihän poratessa mikään lohkea. Porauksen idea on se, että se ottaa puuta pois, eikä laajenna puuta niinkuin naula tekee, kun se hakataan puuhun.

poraa molemmilta puolilta reikää niin ei pinta halkea

Eihän poratessa mikään lohkea.
 
Jepjep, juu ei. Ainakaan jos ei poraa koskaan puuta ;o)
 
Tuo molemmilta puolilta poraaminen oli ihan hyvä idea, mutta reiät ei välttämättä, ehkäpä, kohtaa ihan samalla kohdalla. Yksinkertainen ja yllättävän toimiva tapa on teipata vaikka maalarinteipillä porattavan pinnan vastapuoli - ja vaikka lohkeaisikin, niin löytyypähän palaset teipistä liimausta odottamasta ;o)
 
Mutta malttia siihen puhkaisuun poratessa, se kai se on paras neuvo.

Hyvin voi loheta kun terä tulee toiselta puolelta läpi. Se auttaa, jos pistää puristimella laudanpätkän kiinni sille puolelle, miltä terä tulee ulos.
 
Vaikka näin. Miksikäs ne Epiphoonin virittimet pitää vaihtaa? Jotenkin tulee vain mieleen, että merkin takia vain vaihdetaan. Sitten voi sanoa, että on kipponin virittimet... x)

Puun lohkeamisen lisäksi voi maali/lakkapinta lohjeta.
Reiän reunat kannattaa viistota aluksi ns. senkkausterällä l. sellaisella kartionmuotoisella erikoisterällä, jottei lohkeamista tapahdu. Tämä työvaihe olisi paras suorittaa porakoneella, jolla saa kierrokset todella alhaisiksi.
Itse reiän joutuu poraamaan metallille tarkoitetulla terällä, sillä puuporat ovat malliltaan sellaisia, etteivät ne keskity valmiiseen reikään. Metalliporat taasen ovat herkempiä lohkaisemaan puuta. Parasta olisi porata pylväsporalla siten, että kaula on kiinnitetty apupöytään ja poraa syöttää todella hitaasti. Tällä keinoin ei pora pääse "röyhäisemään" itseään puuhun. Jos kyseessä on liimakaulainen soitin, niin kiinnittäminen voi olla kyllä aikamoista virittämistä.
 
Voihan tuota yrittää viilallakin, mutta sitten menee aikaa ja tupakkia. Huolellinenkin saa olla, että saa reiän laajennettua tasaisesti joka suuntaa siten, että reiän keskipiste pysyy alkuperäisellä paikallaan.
 
Taas näitä meikäläisen kakssenttisiä

Voihan tuota yrittää viilallakin, mutta sitten menee aikaa ja tupakkia. Huolellinenkin saa olla, että saa reiän laajennettua tasaisesti joka suuntaa siten, että reiän keskipiste pysyy alkuperäisellä paikallaan.
 
Viilalla en lähtis yrittämään, sensijaan tuolla toisessa threadissa, samasta aiheesta kylläkin, sanoin, että kannattaa käyttää sellon viritystappijyrsintä. Käsikäyttöinen. Sellainen kartionmuotoinen. Sellaisella soitinkorjaajat/virittelijät on noita virikone-modauksia tehneet maailman sivu. Kas kun jyrsimättä/poraamatta ei esim. vakio Klusonia voi korvata DeLuxe Klusonilla saati Groverilla. Vaihtoa en sinänsä pidä turhana, tuleehan siinä huomattavaa parannusta ja tuota vaihtoa Kluson -> Grover tai fenkuilla Kluson -> Sperzel on tehty jo abouttia 40 vuotta.. :)

Viritin asia on hoidettu.
Antakaa kuitenkin lisää vinkkiä tohon mikki hommaan, jos sattuu oleen ajatuksia asiasta.