Kitarat: kitarakamat ›

Eli innokkaille mikinvaihtajille viimeisin kokemukseni sama(nlaise)sta mikistä eri kitaroissa. Monille tämä on tuttua asiaa, mutta kertauksen vuoksi, kun sattui omalle kohdalle malliesimerkki.
 
Molemmissa stratomallisissa kitaroissa on vaahterakaula ja ruusupuuotelauta, vintagetremolo kunnon teräsblokilla. Luonnollisesti pulttikaula. Suurin rakenteellinen ero on runkomateriaalissa, joka toisessa on leppä ja toisessa poppeli (poplar). Lisäksi leppärunkoisessa kielisatsi on 010-052 ja poppelirunkoisessa 010-046. Laadullisesti kitarat nykyvarustuksessaan painivat jotakuinkin samassa sarjassa (Squier Mexico Stratocaster ja Blade Texas Standard).
 
Kitaroissa on kummassakin kaulamikkinä Blade VC-1 -yksikelainen. Vaikka rakenne-erot saattavat paperilla vaikuttaa melkoisen pieniltä, on soundissa todellakin huima ero. Poppelirunkoinen on soundiltaan varsin vintage, löytyy muikeaa perkussiivista twängiä SRV:n tyyliin. Kuulas straton kaulamikkisoundi.
 
Leppärunkoinen taasen on (yllättäen?) selkeästi tummempi soinniltaan, samanlaista kuulautta ei soundistä löydy. Soundi on laulavampi ja voimakkaampi.
 
Toki molemmat selvästi tunnistaa straton kaulamikiksi, vaikkakin varsin erityyliseksi. Mutta tässä tuli taasen huomatuksi se asia, että utelut kokemuksista siitä ja siitä mikistä ovat melkolailla turhia, mikäli kokemukset eivät perustu tasan samanlaiseen kitaraan kuin kysyjällä. Oikeasti, ero on ym. stratojen kohdalla, jos ei hämmästyttävä, niin huomattava.. =)
 
JuSu
 
EDIT: Jos noita Bladen mikkejä sattuu irtonaisina kohdalle, niin ostakaa pois kuljeksimasta. Mielestäni varsin hyviä perusmikkejä, ainakin nuo VC-1 stratomikit.

Tää on ihan totta. Mikrofoni vaan poimii kitaran soundin, mikrofoni ei tee soundia. Jotkut mikit tosin poimivat erilailla kitaran soundin kun toiset.

Tää on ihan totta. Mikrofoni vaan poimii kitaran soundin, mikrofoni ei tee soundia. Jotkut mikit tosin poimivat erilailla kitaran soundin kun toiset.
 
Viikon Ympäripyöreä™ -palkinto, ehdottomasti.

Tulee mieleen Alivaltiosihteerin "Numerot muuttuvat: eri numerot korvaavat toisia numeroita."

Heh. Miksiköhän tämä topikki ei saa tuulta yhtä paljon siipien alle kuin esim "ostin gibsonin, pitää saada siihen hyvät mikit". Nyt voimme päätellä, että kun irmelin 25v vanhassa leppärunkosessa kepissä duncanX kuulostaa helvetin hyvältä, se ei tarkoita, että mervin eilen hankkimassa leppärungossa duncanX loistaisi. Kannattaa muistaa myös, että jokainen samanlainenkin kitara on yksilö, eli kenenkään mielipiteeseen ei voi luottaa...

Tähän samaan havaintoon perustuvia päätelmiä yritän toisinaan m.netissä mainostaa, mutta tuskin ne ketään kiinnostavat - SD:t/DM:t on saatava.
 
Toisaalta se - mikkien suhteellisen marginaalinen vaikutus ja puuosien huomattava vaikutus saundiin - on kummallista, kun monissa kitaroissa mikit ovat kuitenkin kiinni pleksissä eikä kielikään ole kuin välillisesti yhteydessä puuhun.
 
Vaan niin se on kummallinen soitin tuo kitara.

Tähän samaan havaintoon perustuvia päätelmiä yritän toisinaan m.netissä mainostaa, mutta tuskin ne ketään kiinnostavat - SD:t/DM:t on saatava.
 
Nää on näitä psykologisia juttuja. Enhän minäkään oikeesti tarttis kitaraks ku Squierin halvimman straton ja vahvariks frontmanin; mutta mieli saa rauhan vasta mesaboogien ja gibsonin myötä. myhiö.

tosta nyt ei ole mitään takuita..
 
Niinpä. No, ainakin pari viikkoa.

Kitaraa hankkiessa sitä kannattaakin soitella ja vertailla ensin ilman sähköä - soundierot ovat aivan samantyyppisiä sähköisesti kuin akustisestikin. Kyllä mikeillä on suuri vaikutus mutta kitara ratkaisee soundin.
 
Mikki keskusteluissakaan ei ole mitään vikaa - nehän on helppoja ja suhtkoht halpoja moddauksia ja melkein kaikilla on niistä kokemusta.

Tää on ihan totta. Mikrofoni vaan poimii kitaran soundin, mikrofoni ei tee soundia. Jotkut mikit tosin poimivat erilailla kitaran soundin kun toiset.
 
Paitsi jos on kyseessä EMG:n aktiivimikit, se on se sama saundi vaikka täräyttäis ne maitopurkin kylkeen...

Eri mikkien kokeilu eri kitaroissa on hauskaa ajanvietettä (joskaan mitään en inhoa niin paljon kuin sitä pleksien aukomista ja kolvausta liian pieniin komponentteihin ja pleksien sulkemista ja yhtäkkiä ilmestyneen surinan ihmettelemistä ja pleksin uudelleen aukomista jne), ja ennen kaikkea opettavaista.
 
Sen olen mm. omakohtaisesti huomannut, että PAF-tyylinen kaulamikki soi turhan bassovoittoisesti ainakin omassa leppärunkoisessa Telessä, eli mahonki-Lepassa toiminee paremmin? Ajattelinkin sen tilalle joskus kokeilla humpparin kokoista P-90:ä.
 
Jokunen aika sitten pistin Harley Bentonin stratoon Kent Armstrongin hyvät mikit (Cool Rails ja 2x Texas Vintage). Puhdas soundi on ihan OK ja stratomainen, mutta eilen huomasin taas treeneissä: särökanavassa bassot piti vääntää täysille ja diskantit reilusti pienemmälle, ja siltikin soundi on ohut ja keskiäänivoittoinen, ja jotenkin suttuinen. Ajattelinkin joskus ostaa edullisen (leppärunkoisen) straton ja pistää ne mikit siihen...
 
Ja Benton on muuten hyvä kitara (vaikkei uskoisi), joten testaan siihen vielä joskus voimakastehoisempia mikkejä (mm. KA:n Hot Rails) kun niitä on ylimääräisinä, uskoisin että niillä saa jo paremman soundin rockiin.

Viikon Ympäripyöreä™ -palkinto, ehdottomasti.
 
Kiitän :)
 
En ainakaan puhunut paskaa!

Paitsi jos on kyseessä EMG:n aktiivimikit, se on se sama saundi vaikka täräyttäis ne maitopurkin kylkeen...
 
Rohkenen syvästi epäillä oheista väitettä - perustelisitko mikä sen voisi aiheuttaa.
 
EMG:n toistokäyrä on laajempi ja tasaisempi kuin perinteisen humbuckerin elii mikki kuulostaa selvästi erilaiselta kuin muut mikit, mutta sitä en en ymmärrä ,eivätkä omatkaan kokemukseni sitä mitenkään tue että EMG aktiivimikki jotenkin hävittäisi kitaroiden välisiä eroja.
 
Olisiko käynyt niin että olet kokeillut mikkiä vain kitaroiden kanssa joissa Floyd Rose ja silloinkin hirveällä säröllä.

Tähän samaan havaintoon perustuvia päätelmiä yritän toisinaan m.netissä mainostaa, mutta tuskin ne ketään kiinnostavat - SD:t/DM:t on saatava.
 
Niinpä. Monet haluavat samanlaisen soundin, jotta voisivät löytää oman soundinsa?!?

Niinpä. Monet haluavat samanlaisen soundin, jotta voisivät löytää oman soundinsa?!?
 
Niin. Monesti homma lähtee siitä, että yritetään sillä 10 W:n trankkucombolla ja satasen stratokopsulla kuullostaa omalta kitarasankarilta... Vaihdetaan mikkejä, ostellaan efektejä, lopulta ehkä hankitaan samanlaiset kamat kuin idolilla... Eikä vieläkään kuullosteta samalta. Idolit ja soundi-ihanteet vaihtuu, aikaa kuluu... Ja kas! On löytynyt oma soundi.
 
Eli mä näen, että aluksi yritetään kopsata idolin soundia, eikä siinä mitään pahaa ole. Ei tuossa tietty koskaan täysin onnistuta, mutta hyvä soundi voi silti löytyä. Varmasti kaikilla soi jossain aivokudoksessa se paras soundi, mutta sen löytäminen on ihan eri juttu. Ja ihmisen mieli muuttuu, oravankehä on valmis... =)
 
JuSu

Eli mä näen, että aluksi yritetään kopsata idolin soundia, eikä siinä mitään pahaa ole. Ei tuossa tietty koskaan täysin onnistuta, mutta hyvä soundi voi silti löytyä.
 
Jep. Toisinaan jossain - yleensä amerikkalaisella - soitinfoorumilla joku kysyy, että mitenkäs saisi vaikka Hank B. Marvin-soundin (tai Van Halen/Metallica/John Coltrane jne.), niin eikös paikalle ilmesty vähintään yksi hemmo heristämään etusormea: "Miksi haluat kuulostaa joltakin toiselta? Miksi et etsi ihan omaa soundiasi?" Eikä sitten anna mitään vinkkejä. Pointtinsa siinä on, mutta kyllähän sen Shadows-soundin saa aikaan helpommin stratolla ja delaylla kuin Les Paulilla ilman efektejä...

Millä mikillä tuon John Coltrane soundin saa?

Paitsi jos on kyseessä EMG:n aktiivimikit, se on se sama saundi vaikka täräyttäis ne maitopurkin kylkeen...
 
Paskat.
 
Itellä on Les Paulissa(mahonkia) ja Washburnissa(vaahteraa) EMG 81 & 85 setti, eikä sauni ole samanlainen. Oletettavasti kuulit tuon jutun varmaan kaverin kaverilta...

Millä mikillä tuon John Coltrane soundin saa?
 
Seymour Duncan Jazz.