Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Mummini hämmästytti minut tässä kerran kun kertoi haluavansa tietää, miten sähkökitara pelaa. No, siitä vaan sitten näyttämään ja selostamaan, ja kovasti näytti kiinnostavan. Ei vain oikein tiennyt, miten suhtautua säröön ja Mayhemiin. Soitin sitten kiltisti puhtaalla Nothing Else Mattersin.
 
Eipä tuo ole juuri muuta kuin nauranut hyvällä sydämellä minun musiikkimaulleni. Ainoa kommentti oli "huhhuh".
 
Puolet ovat kuolleet, joten heidän reaktiotaan en tiedä. Papalleni en ole soittanut musiikkia.

Mummoni kysyi kerran "minkälaista musiikkia tiedän bändi oikeen soittaa" johon vastasin "sellasta aika rankkaa metallimusiikkia" Mummoni tuumi vähän aikaa ja sanoi "kyllähän te varmaan jenkkaakin välillä soitatte" :D
Hmm, vastaus taisi olla että "eipä olla taidettu soittaa"

Mummoni kysyi kerran "minkälaista musiikkia tiedän bändi oikeen soittaa" johon vastasin "sellasta aika rankkaa metallimusiikkia" Mummoni tuumi vähän aikaa ja sanoi "kyllähän te varmaan jenkkaakin välillä soitatte" :D
Hmm, vastaus taisi olla että "eipä olla taidettu soittaa"
 
Hoho.
 
Enpä niin älyttömän raskasta musiikkia kuuntele, mutta en usko että elävät puolet isovanhemmistani (jee, isovanhempieni elävät puolet) kovasti innostuisivat Toolistakaan.

Ehkä ne tykkää Six feet underista kun mullan alla ovat.
 
Repesin. Syytän väsymystä ja kahvia.

Mummi käy meillä aika usein, muttei koskaan ole mitään sen kummenpaa sanonut. Mitä nyt kuulemma kuuluu jytinä ulos asti.
 
Toinen mummini ihmetteli miksen pitänyt sävelradion musiikista. Ja eipä hän ymmärtänyt vaikka selitin minkälaista musiikkia kuuntelen.

Isoisälläni oli tapana lauleskella, että "räkärokki se pauhaa, ei se anna meille rauhaa!"
 
Kovin raskaasta musasta en isovanhempieni kanssa ole keskustellut, mutta ZZ Top'ia noin reilut 15 vuotta sitten kerran kuunneltiin. 'Francine' oli kuulemma ihan hyvä mutta 'Just got paid' ei ;). Perusteluja en enää muista.

Edit. Joskus soitin mummo-vainaalle Maidenia, ja eihän se siitä tykännyt.

No ei mun isovanhemmat varmaan tiedä, mutta mutsi tykkäs ainakin Motörheadin Joy of Labourista.

Isovanhemmista en tiedä kun ovat puolet kuolleet jo silloin kun en ollut syntynytkään.
Äiti kumminkin kuuntelee heviä, pääasiassa sellaista vanhempaa kamaa. Black Sabbathit, Maidenit, DP ja muut on siis kuultu jo pienenä.

Molemmat mummot jatkavat vielä toistaiseksi maallista taivallustaan ja toinen suhtautuu melko huumorilla ja toinen erittäin hyvin, osallistu jopa taloudellisella tuella kitaranhankintaan.

Greensleevesiä voi soittaa säröllä, samma på Emma. Muta muutenhan se on yhtä naurua ja ihmettelemistä ja niin pois päin.

Eipä paljo perusta mun musatyylistä. Ihmetelee vain tätä "hiusten kasvatus maratoonia" jonka noin vuosi sitten aloitin.
 
Äiti on kyllä alkanut tykkäämään hieman metallicasta ja yks kiva biisi hänen mielestään on Enter Sandman.
 
(tähän kohtaan kuuluisi kyllä virnistävä hymiö, mutta jätän sen pois koska se saattaisi loukata muita ihmisiä, jotka niitä ei siedä, en kyllä oikein minäkään.)

Eipä sen ihmeemmin. Mummu kysy vaan kun katoin Sinisterin musavideota, että miksi toi laulaa tolla tavalla.

Kun olin viemässä mummoani kotiinsa, CD-soittimeni soitti Metallican Unforgiveniä. Ajattelin, että koska kyseessä oli kuitenkin vähemmän raskaampi kappale, niin kysynpä mummolta mielipidettä ja toivoin kuulevani jotain positiivista kappaleesta. Sen sijaan hän sanoi vain "Ei tämä tämmöinen ole kyllä yhtään minun musiikkiani." Hylkäsin siis ajatuksen mummoni tutustuttamisesta metallimusiikin saralle..

Eivätpä ole koskaan minulta suoranaisesti kysyneet millaista musiikkia kuuntelen.
 
Mutta joskus mummi kysyi että "Et kai sinäkin kuuntele sellaista jumputusta?". Viittasi tällä teknoon kaiketi. Hyvillä mielin sitten vastasin että en.

Tässähän tulikin erinomainen syy käydä tapaamassa ainoaa elossa olevaa isovanhempaani, jota en ole edes ikinä nähnyt. Ekat sanat töllin ovella:
 
Moi, mä oon muuten sun lapsenlapses. Nii, Diggaatko Slayerii?
 
Mummu on varmaan vähän että :0

Mummoni kommentoi Stam1naa näin:
 
''Ne on niin nuoria ja virkeitä ne pojat sieltä Lemiltä''.
 
Olin yllättynyt vähäsen.
 
E. Niin joo, ja kyllä se bändin tiesi, kun näki Mokoma-paitani. Tainnu mummo perkule käydä Jörisrockissa.

Meidän mummo kuuntelee Sabbathia. Pappa taas on humppa miehiä.

Tässähän tulikin erinomainen syy käydä tapaamassa ainoaa elossa olevaa isovanhempaani, jota en ole edes ikinä nähnyt. Ekat sanat töllin ovella:
 
Moi, mä oon muuten sun lapsenlapses. Nii, Diggaatko Slayerii?
 
Mummu on varmaan vähän että :0
 
Jos se pitääkin popliinitakin alla Manowar-paitaa? Varo vain!
 
Elossa olevat isovanhempani kuuntelevat Radio Suomea ja iskelmää Reijo Taipaleesta Kari Tapioon. Tai mistäs minä tiedän, jos sieltä jostain jemmasta pian löytyykin Morbid Angelia.