Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Onkos kukaan kokeillut tehdä itse tallaa teleen, tai teletallaa vastaavaa kiinteää ja yksinkertaista tallaa? Meinaan ettei pitäisi olla kovinkaan vaikeaa jos on hitsausvehkeet käytössä. Ajattelin, ettei kannata yrittää metallia taittamalla sitä takaosaa (johon kielten säätöruuvit tulevat) kyhätä, vaan paree olisi jos pystyisi joko yhdestä möhkäleestä se alustan työstämään, tai sitten takaosan alustaan hitsaten liittämään.
 
Masennuin, kun katsoin spelektroniikan hinnan peisik telecaster-tallalle (Gotoh, 58 €uroa), ja tuli sitten mieleen, että jos ostaisi vain laadukkaat tallapalat.. kuitenkin aika peltiä on tuo halpateleni tallarunko, joten pelkät tallapalat eivät välttämättä tee kesää.
 
dit. niin, kokemukset ja ideat ovat tervetulleita!

No ei sen tallarungon teko vaikeaa pitäisi olla, jos metallien kanssa on pelannut ennenkin. Mutta aikaa siihen menee, varsinkin jos lopputuloksen ulkonäöllä on mitään merkitystä. Kokeilla voit, ja kannattaakin jos kiinnostus vain riittää. Sanoisin silti, että vaikka sen tekisi pinnoittamatta ja esim. harjaisi lopulliseen ulkonäköön, niin kokeneemmallakin pläkkärillä tai levysepällä menisi tollaiseen mikin aukolla varustettuun kevyesti 10 tuntia aikaa. Hänellä menisi myöskin hermot, eikä edes suostuisi ryhtymään koko hommaan, vaan se ei kuulu tähän.
 
Eli siis ei kun tekemään. Kerrot sitten kuinka kävi.

Masennuin, kun katsoin spelektroniikan hinnan peisik telecaster-tallalle (Gotoh, 58 €uroa),
 
No mutta. Onhan noita telentalloja hyvinkin paljon halvemmalla, kysy vaikka Millbrookista merkittömien hintoja.
 
Tai jos kolmipalainen (vanhan tyylin kaukalomallinen) käy, mulla on tässä pöydällä ylimääräinen, ihan iskemätön. Tosin peltiähän sekin on, mutta palat on jotain messinkipronssia. Ei varmaankaan parempi kuin omasi?
 
Kyllä tallapalojen vaihto vaikuttaa soundiin, samoin jos onnistuu saamaan kunnollisen paksun tallalevyn, jossa on paljon pronssia.
 
Saattaisin kuvitella, että hyväsointinen metallilevy tallan alla vaikuttaisi myös.

...niin kokeneemmallakin pläkkärillä tai levysepällä menisi tollaiseen mikin aukolla varustettuun kevyesti 10 tuntia aikaa. Hänellä menisi myöskin hermot, eikä edes suostuisi ryhtymään koko hommaan, vaan se ei kuulu tähän.
 
Vaan mikä siinä niin kauan veisi? Entäs mikä veisi hermot? Äh, ilmeisesti kannattaa sittenkin ostaa...
 
No mutta. Onhan noita telentalloja hyvinkin paljon halvemmalla, kysy vaikka Millbrookista merkittömien hintoja.
 
Noista merkittömistä kun ei koskaan tiedä, että mitä metalleja ne ovat syöneet (ja varsinkin jos pitää näkemättä tilata, niin ei ole laadusta takeena muuta kuin myyjän sana). Siksi toisekseen ovat harvassa nuo teletallat, joissa on modernit tallapalat. Useimmissa tallapalat ovat tynnyrimalliset, enkä sellaisia halua, ainakaan sellaista kolmen tynnyrin versiota. Millbrookin sivuilla ei ainakaan ollut muita mielyttäviä kuin Gotohin versio... Pitänee soittaa.

Saattaisin kuvitella, että hyväsointinen metallilevy tallan alla vaikuttaisi myös.
 
Tuota kokeilin, enkä oikein huomannut muuta eroa kuin että kielet piti säätää matalammalle :-)
 
Luulen, että tuo meikkiksen originaalitalla on niin pehmeää materiaalia, ettei tilannetta metallilevyillä pelasteta.

Onkos kukaan kokeillut tehdä itse tallaa teleen, tai teletallaa vastaavaa kiinteää ja yksinkertaista tallaa?
 
Taitaa vaatia aika paljon tarkkuutta tuo kyseinen projekti.
Enpä ole koskaan tullut ajatelleeksi tallantekoa itse (paitsi akustiseen missä on puinen ja luinen).
 
Meinaan ettei pitäisi olla kovinkaan vaikeaa jos on hitsausvehkeet käytössä. Ajattelin, ettei kannata yrittää metallia taittamalla sitä takaosaa (johon kielten säätöruuvit tulevat) kyhätä, vaan paree olisi jos pystyisi joko yhdestä möhkäleestä se alustan työstämään, tai sitten takaosan alustaan hitsaten liittämään.
 
No hitsaten tietysti voi myöskin, mutta se että sen saa täydelliseen 90-asteen kulmaan ja suoraan ilman mutkia, tarvittaisiin joko prässi tai kone jolla kantata. Mielestäni vähän turhan vaikea työ ruveta itse tekemään. Millin heitto tallassa tarkoittaa suurta heittoa sitten kun laittaa kielet kiinni. Reikien poraaminen JUURI samalle korkeudelle siellä tallan takaosassa on myöskin käsipelillä vähän arpomista =)
 
Masennuin, kun katsoin spelektroniikan hinnan peisik telecaster-tallalle (Gotoh, 58 €uroa), ja tuli sitten mieleen, että jos ostaisi vain laadukkaat tallapalat.. kuitenkin aika peltiä on tuo halpateleni tallarunko, joten pelkät tallapalat eivät välttämättä tee kesää.
 
dit. niin, kokemukset ja ideat ovat tervetulleita!
 
Suosittelen myös tallan ostamista. Se Gotohin talla on hyvä, muistaakseni Schallerilla on myös jotain talloja (muitakin kuin floikat).
 
Itse vaihdoin omaan Tokai stratoon Gotohin tallan vintage-paloilla ja se on kyllä loistava. Samoin tuli virikoneistoksi Gotohin made in japan vintage-virittimet. Hyviä ovat ne.

Taitaa vaatia aika paljon tarkkuutta tuo kyseinen projekti.
Enpä ole koskaan tullut ajatelleeksi tallantekoa itse (paitsi akustiseen missä on puinen ja luinen).
 
Itse näkisin niin, että tuon tarkkuuden kanssa ei ole niin sadasosamillin päälle. Tallapaloilla saa kuitenkin kielten korkeuden säädettyä. Tärkeintä olisi, että säätäruuvien etäisyydet toisistaan olisivat jotakuinkin tarkasti mitattu ja porattu. Täten kielten etäisyys toisistaa muodostuisi oikeaksi...
 
Mutta jätän jokatapauksessa kokeilut paremmalle ajalle.

(tässä oli tyhmä, aiheeseen liittymätön kysymys)

Vaan mikä siinä niin kauan veisi? Entäs mikä veisi hermot? Äh, ilmeisesti kannattaa sittenkin ostaa...
 
No lähdetäänkö purkamaan? Oletetaan, että materiaalina käytetään esim. rosteria, jota ei tarvitse pinnoittaa lainkaan ja että tallan valmistaja, vaikkakin taitava kaveri, ei ole tällä hetkellä minkäänlaisella metallipajalla hommissa. Mutta sillä on Dremeli tai joku halpa kopio. Ja siitä se on kiitollinen.
 
Ensinnä sopivan materiaalin hakuun menee kotva, sanotaanko tunti? Sanotaan vaan. Sitten piirrotetaan vaikka koko osa reikineen päivineen (tarkasti), olkoon vaikka 1/2h. Tämän jälkeen leikataan levy oikeaan kokoon rälläkällä jättäen 10-50 mm kanttausvaraa tallan peräosalle, 20 min. Sen jälkeen porataan tallapalojen ruuveja varten, kielien läpivientien molempiin päihin ja ehkä keskelle jos mahtuu. Mikkikoloa varten poraillaan mahdollisimman paljon alkureikiä, jotta materiaalin poistoa olisi myöhemmin mahdollisen vähän. Senkin päihin voisi muuten porata nätit oikean kokoiset reiät, vaan ei taida kotikonstein onnistua tuo. Porauksiin voisi mennä kiinnityksineen päivineen sellanen tunti. Ja kun ne tallapalojen reiät vielä senkataan, niin kaiken kaikkiaan 3 tuntia on kulunut.
 
Seuraavaksi voidaan ruveta hieromaan kielien läpivientejä ja mikin reikää kuntoon käyttäen rälläkkää, viiloja, dremeliä, kirosanoja sekä tupakkia (jos sattuu maistumaan). Hommaan menee ainakin 2 tuntia, jos hiukankaan välittää lopputuloksen laadusta. Todennäköisesti menee kauemminkin, varsinkin ilman tota dremeliä.
 
Seuraavaksi voidaan vaikka kantata levy ruuvipenkissä materiaalista riippuen joko lämmittämällä tai ei. Apupalojen ja vasaran kanssa kiinnityksineen päivineen hommaan menee 20min-1h. Sanotaan vaikka puoli tuntia.

Seuraavaksi leikataan tuo kanttausvara pois ja siistitään ja pyöristellään kappaleen reunat ym. vaikka koneelliesti. Puolessa tunnissa pitäisi saada jo kohtuullista jälkeä aikaan. Seuraavaksi harjataan pinta kuntoon, menköön siihen vaikka vartti.
 
Kaiken kaikkiaan nyt on käytetty 6 tuntia, jos välissä on pidetty 1 kahvitauko. Arvio on aika optimistinen eikä sisällä lainkaan työkalujen kanssa pelaamiseen käytettyä aikaa, suunnittelua, muuta räknäystä ja ennen kaikkea mahdollisia virheitä. Todennäköisemmin se kokonaisaika venyisi tonne 8-10 tunnin hujakoille.
 
---------------------
 
Kaikkea mäkin jaksan kirjotella. Ei mit'n tolkkua.

Kaikkea mäkin jaksan kirjotella. Ei mit'n tolkkua.
 
Hyvä että jaksat. Säilyy joku taso tälläkin laudalla. Gotohin talla lienee hintansa arvoinen. Joku päivä teen kyllä tallankin itse.
 
Ihan näin kuriositeettinä mainittakoon, että Gotohin 201 -tallassa on teräksiset tallapalat ja 202 -tallassa palikat ovat messinkiä. Sama numerointisysteemi saattaa päteä muissakin G:n talloissa, en tiedä.

No lähdetäänkö purkamaan? Oletetaan, että materiaalina käytetään esim. rosteria, jota ei tarvitse pinnoittaa lainkaan ja että tallan valmistaja, vaikkakin taitava kaveri, ei ole tällä hetkellä minkäänlaisella metallipajalla hommissa. Mutta sillä on Dremeli tai joku halpa kopio. Ja siitä se on kiitollinen.
 
Mikäli käytössä ei ole teollisen mittakaavan vehkeitä on turha kopioida teollisia tuotteita. Ts. yrittäisin itse miettiä valmistuksen kannalta simppelimpää ratkaisua tallaan enkä ehdon tahdon kopioida sitä telen tallaa sellaisenaan.
 
Näin äkkiseltään tekisin tuon tallan hankkimalla sopivan pätkän 40x40x4 (tai ehkä jopa vain kaksimillistä) alumiinista L-profiilia, poraamalla siihen kiinnitysreijät ja läpivientireijät kielille sekä toiselle reunalle reijät satulapalojen säätöruuveille. Tämän jälkeen nyrsitään säätöruuvien puoleiselta reunalta ylimääräiset pois. Pintakäsittelyssä joutunee turvautumaan maaliin. Tallapaloiksi pätkät kierretankoa. Takamikin koloahan tähän ei enää tulisi, vaan kyseessä olisi jonkinasteinen sekoitus telen ja hardtail-straton tallaa. Jos ei muuta niin lopputulos on ainakin itse tehdyn näköinen :-)
 
Mä olen tässä miettinyt bassoprojektin tekemistä niin että tekisin mikit ja tallan itse. Talla olisi tarkoitus jyrsiä messingistä, eikä tavoitteena ole hinnassa säästäminen, vaan enemmänkin jonkinasteinen todistelu omista taidoista.

Mä olen tässä miettinyt bassoprojektin tekemistä niin että tekisin mikit ja tallan itse. Talla olisi tarkoitus jyrsiä messingistä, eikä tavoitteena ole hinnassa säästäminen, vaan enemmänkin jonkinasteinen todistelu omista taidoista.
 
Mulla oli aikoinaan precision-bass, jossa oli vanha Fenderin kaula, öljytty pähkinäpuubody ja käsinjärsitty messinkitalla. Soundi oli todella komea. Siinä ei ollut tekijä ollut ensi kertaa jyrsintä kyydissä.
 
Suosittelen. Kannattaa varmaan hakea sellaista messinkikappaletta, joka soi valmiiksi hyvin, kun vaikka kynällä kopauttaa.

Mikäli käytössä ei ole teollisen mittakaavan vehkeitä on turha kopioida teollisia tuotteita
 
Mä tiedän. Siksi en teekään itelleni Stratoa ;) Ei vaan, totta puhut. Tarkoitus olikin esittää se, että tuollaisessa on yllättävän paljon hommaa jos sitä rupeaa nuin autotallipohjalta tekemään. Kyllä mäkin olen tallan tekoa miettinyt, varsinkin bassotallan. Toimivan pystyisi tekemään suht helpostikin, kauniiseen menee aikaa ja vaivaa.
 
Toi alumiini on muuten hyvä idea, mutta ilmeisesti se ei ole akustisesti kovin hyvä tallamateriaali. En ole kyllä sellaista missään nähnyt enkä kokeillut, mutta näin muistaisin maailmalla väitetyn. Voipi silti olla EdRomanjuttuja tuo...
 
Ja kerropa vielä miten ajattelit tehdä tallapalat kierretangosta?

Sanoisin silti, että vaikka sen tekisi pinnoittamatta ja esim. harjaisi lopulliseen ulkonäköön, niin kokeneemmallakin pläkkärillä tai levysepällä menisi tollaiseen mikin aukolla varustettuun kevyesti 10 tuntia aikaa.
 
Noh, ohjelmoitava laser-leikkaus (tai vesileukkaus), jolloin kone vääntää pellin parissa minuutissa. Jos materiaalina vaikka hasti, niin happoaltaan kautta saisi isoilla tehoilla sellaista kiiltoa, että takarivin misujenkin näkö ois vaarassa. Tosin, kenellä nyt on oma hapotusallas ;o)
 
Itse teetätin tuon oman LP:n logon metallista laserilla, maksoi 5 euroa. Muodot kuitenniin suht monimutkaisemmat kuin tallassa :o) Tosin suunnittelin sen itse n. puolessa tunnissa ja konvertoin suoraan leikkurille sopivaan tiedostoformaattiin. Ja tokkiinsa, pitäisihän tallaan tehdä vielä pokkaukset ja reiät, eli sopisi olla joku tuttu töissä konepajassa tai mahdollisuus itse käyttää koneita.
 
Mitää tulee tuollaisten tallojen mittojen toleransseihin, niin ne ovat suorastaan naurettavan väljät suomalaisten konepajojen tyypillisen työkappalleen mittoihin verrattuna. Eli seuraavaksi jokainen hankkii kaverikseeen jonkun levyseppähitsaajakoneistajahepun! :o)

Ja kerropa vielä miten ajattelit tehdä tallapalat kierretangosta?
 
No tollee kun ne on tietyn aikakauden (mm. tossa mun omassa) japsifendereissä tehty. Otettu kahden sentin pätkä kierretankoa (ehkä messinkistä, en nyt muista) ja tehty siihen reunoihin kaksi jenkareikää korkeudensäätöruuveille ja keskelle yksi jenkäreikä intonaation säätöruuville. Päälipuoli ei sitten tarvi mitään koneistuksia, kieli tulee jengan uraa pitkin tallapalan yli.
 
EDIT: Lisätääs tilannetta selventävä kuva:
http://personalweb.sunset.net/~barron/MIJRebridge.jpg

Toi alumiini on muuten hyvä idea, mutta ilmeisesti se ei ole akustisesti kovin hyvä tallamateriaali. En ole kyllä sellaista missään nähnyt enkä kokeillut, mutta näin muistaisin maailmalla väitetyn. Voipi silti olla EdRomanjuttuja tuo...

 
http://www.stewmac.com/shop/Bridges … ges/Aluminum_Wraparound_Bridge.html
tuolla on alumiini bridge. Tosin LP tyylinen. Ja tonea kehutaan.
 
http://www.stewmac.com/shop/Bridges … oh_Adjustable_Bridge_Tailpiece.html
Tossa taas bridge/tailpiece joka näyttää vähän turhankin yksinkertaiselta. Ton tyyppisen saattas itekkin pystyä nirhimään kasaan. Tosin ei mun metallitaidoilla ees tota. (nimim. koulussa saunavedenheittimen tehnyt)

http://www.stewmac.com/shop/Bridges … oh_Adjustable_Bridge_Tailpiece.html
Tossa taas bridge/tailpiece joka näyttää vähän turhankin yksinkertaiselta. Ton tyyppisen saattas itekkin pystyä nirhimään kasaan.
 
Ja tosta tuli mieleen, että eihän sitä intonaation säätöä edes tarvitsisi, jos intonaatio olisi aina kohdallaan - kuten PRS:n talloissa. Ja kun käytän joka kitarassa saman valmistajan saman paksuista settiä...
 
Voisi siis tehdä tallapalattoman teletallan. Tosin kielten korkeuden säätö olisi jonkin sortin ongelma.

PRS:n kiinteä talla on alumiinia. Siinä ideana on käsittääkseni se, että se on jäykkää ja kevyttä, jolloin värähtely siirtyy sen kautta rungon puihin ja värähtelyenergiaa kuluu mahdollisimman vähän tallan värähtelyyn.

Noh, ohjelmoitava laser-leikkaus (tai vesileukkaus), jolloin kone vääntää pellin parissa minuutissa...
 
Tiedän. Täytyy vaan olla joku tuttu jossain sopivassa paikassa töissä, tuskin sunkaan 5 euroasi firman kirjanpidon kautta meni... Ja myös nuo tarvittavat ohjelmat on parempi olla, ikään kuin for free, muuten tulee tallalle tai logolle aika lailla hintaa.
 
No tollee kun ne on tietyn aikakauden (mm. tossa mun omassa) japsifendereissä tehty...
 
No noin. Paitsi että ei ole ihan helppoa ruveta noita M2 reikiä vääntämään tullaiseen pieneen kierretangon pätkään. Alkureiän tekeminen on suorastaan raastavaa touhua.
 
tuolla on alumiini bridge. Tosin LP tyylinen. Ja tonea kehutaan.
 
Kuten jo sanoin, juoruihin perustui tuo kommenttini. Eli siis taitaa se sittenkin toimia akustisesti. Tossakin tallassa taitavat silti olla nuo kielipalat jotain muuta ainetta kuin alumiinia. Se kun ei ole kovinkaan hyvin pintapaineita ja kulutusta kestävää materiaalia. Paitsi jotkut 2000 ja 7000 -sarjan karkaistut ja keinovanhennetut aineet, mutta tuskin tuo talla sellaista on. Hinta olisi aika hulppea.
 
------------
 
Mutta siis ei kun talloja tekemään. Ja kun tästä nyt höpistään, niin tehdään virittimet samalla. Tuollaisen ruuvivetoisen mallin tekeminen (siis ei kulmavaihteellisen) ei pitäisi olla niin hirveän vaikeaa. Hankalaa tuossa olisi ainoastaan se kielen kiinnittäminen niin, ettei se mene kierteelle kieltä kiristettäessä.
 
Ei kun ideoimaan.

Ihan näin kuriositeettinä mainittakoon, että Gotohin 201 -tallassa on teräksiset tallapalat ja 202 -tallassa palikat ovat messinkiä. Sama numerointisysteemi saattaa päteä muissakin G:n talloissa, en tiedä.
 
Hmm, kumpikohan noista olisi kestävämpi... millainen ero tonessa ihan käytännössä ja konkreettisesti? Joku testannut eroja noiden välillä?