Rock, pop, alternative ›

mikaman: Joo, jossain Maidenin ja Scorpparien keikalla. Rock in Rio -festareilla, yleisön laulusta saadaan jotain massaakin aikaiseksi. Siltikin vähän kurja kuunnella karaoke-esiintymistä.
 
Keikoilla tarkoitus on esiintyä paikalla olevalle yleisöllä. Ei sille tyypille joka katselee kännykällä kuvattuja videoita youtubesta. Ja esiintyjät tuppaavat keikoilla esiintymään sille eturiville, eikä kädet puuskassa takarivissä murjottavalle rock-poliisille.
 
Ei rock-poliiseudessa tai murjottamisessa silti mitään pahaa ole, itsekin harrastan.

Dirtyh: Keikoilla tarkoitus on esiintyä paikalla olevalle yleisöllä. Ei sille tyypille joka katselee kännykällä kuvattuja videoita youtubesta. Ja esiintyjät tuppaavat keikoilla esiintymään sille eturiville, eikä kädet puuskassa takarivissä murjottavalle rock-poliisille.
 
Ei rock-poliiseudessa tai murjottamisessa silti mitään pahaa ole, itsekin harrastan.
 
Itse en viitsi edes lähteä murjottamaan tai polisoimaan keikoille.
 
Ehkä tunnit miksereiden takana ovat osittain vieneet spontaanin kyvyn vain katsella ja nauttia.

Ei oo mikään rock poliisi, jos toivoo, että solisti laulaa kertsit. Eikä oo rock poliisi, jos lähtee keikalle kuuntelemaan. Ilman jotai kreisihauskanpitoa. Muistaakseni Eppujen keikalla on nollatoleranssi tuolle yleisön karaokelaulatukselle. Jos solisti joutuu säästämään ääntä. Siten ymmärrettävämpää tietyssä iässä.

mikaman: Ei oo mikään rock poliisi, jos toivoo, että solisti laulaa kertsit. Eikä oo rock poliisi, jos lähtee keikalle kuuntelemaan. Ilman jotai kreisihauskanpitoa. Muistaakseni Eppujen keikalla on nollatoleranssi tuolle yleisön karaokelaulatukselle. Jos solisti joutuu säästämään ääntä. Siten ymmärrettävämpää tietyssä iässä.
 
Mulle on jäänyt voimakas muisto siitä, kun juhannuksena -98 (?) Tykkimäellä (?) kävelin hiljalleen kohti valotiskiä ja tsekkailin vähän tunnelmaa. CMX soitti ja mä kiinnitin huomioni kahteen nuoreen mieheen, jotka CMX -paidat päällään toistelivat itkunsekaisella äänellä "miks pittee soittoo livenä...miks pittee soittoo livenä".
 
Se oli eka kerta, kun mä tolla tavalla törmäsin siihen, että oli ihmisiä, jotka tulevat livekeikalle, mutta haluavat, että kaikki kertseineen ja sooloineen tulee just kuin levyltä.
 
Se oli päräyttävä hetki. Kun live ja levy ovat kuitenkin kaksi eri taidemuotoa.

Ihan off-topiciksi menee mutta itse olen lapsesta asti tykännyt live-musiikin energisyydestä ja aina preferoinut biisien (hyviä) live-versioita. Joskus opiskelukaveri sanoi, että hän ei pidä live-levyistä, kun niissä on epätarkkuuksia yms. alkuperäiseen versioon kuulumatonta tauhkaa. Jäänyt elävästi mieleen, että niinkin saattaa ajatella, ja varmaan aika monikin ajattelee.

kyseinen: Joskus opiskelukaveri sanoi, että hän ei pidä live-levyistä, kun niissä on epätarkkuuksia yms. alkuperäiseen versioon kuulumatonta tauhkaa. Jäänyt elävästi mieleen, että niinkin saattaa ajatella, ja varmaan aika monikin ajattelee.
 
Itselläni on juuri näin. Livelevyt meinaa olla kyllä pääsiassa pölynkerääjiä levyhyllyssä, jos edes tulee hommattua - useimmiten ei.
 
Sen sijaan tykkään kyllä katsella liveä, niin keikalla livenä kuin YouTube/Blu-Ray/DVD. Kuunnellessa kuitenkin itselle se "ainoa kiinnostava" versio on pääasiassa se studioversio. Toki tähänkin nyt poikkeuksia on, mutta... Niin.

En ollut kuullut yhtäkään Iron Maiden biisiä studioversiona, ja ostin Rock In Rio -livelevyn. Jo kaverikin sanoin, että olisi pitänyt olla studiolevy. Kyllä oli hieno sitten kuunnella studiolevyt vasta sen jälkeen, että miten ne biisit oikeasti menee.
 
Livelevyt pitäisi kieltää lailla. Kyllä ne on niin outoja, puuroutuneita ja sakeita. Kuin demonauhoja. Toisinaan taas ihmetyttää, miten samat bändit on voinut soittaa ne niin hyvin studiolevylle.

mikaman: En ollut kuullut yhtäkään Iron Maiden biisiä studioversiona, ja ostin Rock In Rio -livelevyn. Jo kaverikin sanoin, että olisi pitänyt olla studiolevy. Kyllä oli hieno sitten kuunnella studiolevyt vasta sen jälkeen, että miten ne biisit oikeasti menee.
 
Livelevyt pitäisi kieltää lailla. Kyllä ne on niin outoja, puuroutuneita ja sakeita. Kuin demonauhoja. Toisinaan taas ihmetyttää, miten samat bändit on voinut soittaa ne niin hyvin studiolevylle.
 
Mielipiteet on kuin peräreikä eli jokaisella on omansa. Joten sallitaan tässä vapaassa maassa myös tämmöinen mielestäni hiukan erikoinen kommentti.

Live on parhaimmillaan vuorovaikutusta yleisön kanssa kaikkine sekoiluineen, improvisointeineen ja epäpuhtauksineen. Hyvä livekokemus voi myös avata levytyksetkin eri tavalla. Siinä tajuaa tavallaan bändin ytimen ja se tekee bändistä elävän ja inhimillisen, eli taidemuodon, joka on ihmisten perimässä. Liven ei pidä olla steriiliä suorittamista. Jos ei siitä pidä, niin on ehkä syytä olla menemättä keikoille, tai sitten menee vaan taustanauhabändien tai leipääntyneiden artistien keikoille. ;)

Rockjäbä1978: Mielipiteet on kuin peräreikä eli jokaisella on omansa. Joten sallitaan tässä vapaassa maassa myös tämmöinen mielestäni hiukan erikoinen kommentti.
 
Oot sitten oppinut nuo uusimmat vertauskuvat.

mikaman: Toisinaan taas ihmetyttää, miten samat bändit on voinut soittaa ne niin hyvin studiolevylle.
 
Ihmetyttääkö oikeasti vai onko tämä nyt jotain provosointia? Levyjen tekeminen on kiinnostava prosessi. Kannattaa kokeilla.

Entäs sitten ne livelevyt, jotka soundaavat paljon isommilta ja avoimemmilta, kun tukkoiset albumit, esim todella hifin kuuloinen Lynyrd Skynyrdin One More From The Road?
 
Dingoon palatakseni ja nämä aiheet yhdistääkseni: pari vuotta sitten oli tulossa Dingon FOHin Ossi Ruususen arkistoista kuratoitu tupla-live kasarin ja ysärin alun keikoista. Odotin tätä innolla etenkin luvattujen harvinaisempien vetojen takia, mutta julkaisu peruutettiin kaikessa hiljaisuudessa Levoton Tuhkimo -leffan tienoilla. Saimme sen sijaan leffan soundtrackin, eli saman iänikuisen kokoelman, joka julkaistaan pari kertaa vuosikymmenessä. Harmittaa.

Gritsen:
 
Dingoon palatakseni ja nämä aiheet yhdistääkseni: pari vuotta sitten oli tulossa Dingon FOHin Ossi Ruususen arkistoista kuratoitu tupla-live kasarin ja ysärin alun keikoista. .
 
Arkistoissa on yli 800 biisiä, joista Ossi valikoi 80 jatkoon, mutta siihen taisi jäädä.

Pauli Lappalainen: Arkistoissa on yli 800 biisiä, joista Ossi valikoi 80 jatkoon, mutta siihen taisi jäädä.
 
Toivoa vain sopii, että nämä näkisivät joskus päivänvalon. Vaikea levyillä, etenkään livelevyillä, on enää tahkota rahaa, mutta nuo nauhat ovat jo kulttuurihistoriallisesti merkittävää kamaa. Esim. Even ajasta 1983-1984 bändissä ei ole yhtään liveäänitettä.

Gritsen: Toivoa vain sopii, että nämä näkisivät joskus päivänvalon. Vaikea levyillä, etenkään livelevyillä, on enää tahkota rahaa, mutta nuo nauhat ovat jo kulttuurihistoriallisesti merkittävää kamaa. Esim. Even ajasta 1983-1984 bändissä ei ole yhtään liveäänitettä.
 
Niissä arkistoissa olisi paljon muutakin jos nyt ei arvokasta, mutta ainutlaatuista ja mielenkiintoista.

sormunen: Miksi siinä olisi joku "tarina"? (--) mutta ei se sitä tarkoita, että se "kertoisi" jostain..
 
Kysyin aiemmin, että "mistä kertoo `Levoton tuhkimo`?". Löytyi hyvä linkki aiheeseen. https://www.youtube.com/shorts/oYG_gPhRBfs
 
Tuossa Nipa kertoo k.o biisistä. Aika tylsää ajatella, että yksi Suomen tärkeimmistä biiseistä "ei kertoisi mistään". Aiemmin kirjoitin oman tulkintani, että biisi kertoo nuorista, jotka joutuu lähteä yksin kylille. Ja seurata sivusta muiden hauskanpitoa.