Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Jeszse: Oon ihan uskomattoman täysillä ja tosissani mukana tässä.
 
Kuin myös minäkin

Paperimenetelmä on ihan ok, mutta havaitsin siinä joitain ongelmia:
 
- Paperi saattaa olla hieman taittunut reunoissa tai käpertynyt "paperin matkalla", mikä tuottaa summautuvaa virhettä jopa muutaman millimetrin
- Pitää muistaa, miten päin paperin tulisi olla, koska eri puolet ovat peilikuvia. Tämä on triviaalia, jos reiät saa mitattua vain yhdestä kohteesta, mutta jos siirtää toisen kohteen ruuvipaikat toiselle pinnalle, niin tämä voi tuottaa virhettä etenkin, jos kappaleet eivät sovi yhteen suoraviivaisesti (esim. räkkilaitteessa on ulkoneva etupelti, ruuvi sivupinnassa, pyöristyksiä yms.)
- Pitää muistaa, mikä paperin sivun referenssi tarkalleen oli. Jos se muuttuu, niin virhettä tulee.
 
Porasin kaksi reikää, joissa tuli keskimäärin virhettä 1.2 mm. Erityisongelma on, että virhe saattaa syntyä mihin suuntaan tahansa. Virhettä on yli 2x sen, mitä olisi suotavaa.
 
Lopulta virheellä ei välttämättä ole käytännöllistä merkitystä, koska reikiä voi lopulta tehdä useampiakin ja korjata aiempia joko laajentamalla niitä "viivoiksi" tai käyttämällä niitä ruuvireikinä, jotta voi lisätä korjaavan vahvistuspellin, jolla peittää huono reikä. Kosmeettinen ero ei paljoa siellä laitteen välissä haittaa.
 
Toinen vinkki on, että jos ette ole poranneet metallia aiemmin tai ette ole käyttäneet tiettyä poraa siihen, niin kannattaa tehdä ensimmäinen kokeilureikä johonkin toiseen kohtaan, koska siitä voi tulla suttuinen.
 
Pro tip:
 
maalarinteippi voisi toimia paperia paremmin.

soundmodel: Paperimenetelmä on ihan ok, mutta havaitsin siinä joitain ongelmia:
 
- Paperi saattaa olla hieman taittunut reunoissa tai käpertynyt "paperin matkalla"
 
Kartonki vois toimia paremmin ton osalta jos paperi muuten toimi tässä tapauksessa ok. Tai vaikka joku muovin pala.
 
Porasin kaksi reikää, joissa tuli keskimäärin virhettä 1.2 mm.
 
Ihan perus. Isonnat vaan reikiä ja sopivan kokoisella prikalla piiloon, kuten edellä mainittiin.

Toinen vinkki on, että jos ette ole poranneet metallia aiemmin tai ette ole käyttäneet tiettyä poraa siihen, niin kannattaa tehdä ensimmäinen kokeilureikä johonkin toiseen kohtaan, koska siitä voi tulla suttuinen.
 
Kolmas vinkki poraamiseen on merkitä porattava kohta pistepuikolla. Tällöin terä ei lähde helposti vaeltamaan pintaa pitkin.
 
Pelti on aika helppo porattava rosteria lukuun ottamatta.

soundmodel: Paperimenetelmä on ihan ok, mutta havaitsin siinä joitain ongelmia:
 
...
 
Kokeilen, että voinko paikata huonoja reikiä epoksiliimalla käyttämättä erityistä "metalli-filleriä". Jos tuosta syntyy porattavaa materiaalia, niin se on ihan hyvä paikka, jonka voi maalatakin.
 
Kestävyyttä pitäisi olla riittävästi, koska epoksiliima kestää > 300 kg / cm^2.
 
UPDATE:
 
Vahva suositus ainakin tälle paikkamenetelmälle. Tällä samaa peltiä tms. voi käyttää ad infinitum, kun välillä vaan hioo ja maalaa uudestaan.
 
Arkka: Kartonki vois toimia paremmin ton osalta jos paperi muuten toimi tässä tapauksessa ok. Tai vaikka joku muovin pala.
 
Postikortti on varmaan ideaali.
 
Oleellista oli, että ajattelin, että tarvikkeen pitäisi olla yleisesti saatavilla oleva.

Ehkä tämä on vain taitolaji:
 
https://shuntool.com/article/can-you-drill-holes-in-paper
 
Itseasiassa poraamalla ensin paperiin ja sitten kokeilemalla, että voiko ruuvata paperin kiinni voi testata ruuvipaikkojen oikeellisuuden ennen poraamista metalliin.
 
Jos paperin reunat ovat suorassa, kun paperi on ruuvattu kiinni, niin reiät ovat oikeissa kohdin.

No niin. Sitten kokeilin kehuttua työntömittaa, vaikka sanoin, että se ei toimisi.
 
Mittasin mielestäni oikein. Pistin reiän.
 
Virhettä on luokkaa 2 mm eli paljon enemmän kuin paperimenetelmällä. Lisäksi pistin kolme aloitusreikää, kun hain oikeaa kohtaa (joka meni siltikin 2 mm hutiin).
 
Työntomitan ongelmia:
 
- Pitää mitata kaksi kertaa eli X ja Y erikseen
- Työntimitta liukuu hieman luistavilla pinnoilla
- Työntömitän hampaita ei saa kiinni tasaisella pinnalla kääntämättä työntömittaa hieman vinoon.
 
Paperimenetelmä on paljon tarkempi, mikäli tarkistaa sen virhelähteet.

:D
 
Ok

On tietysti mahdollista, että hankaluuksia aiheuttavat lähinnä mitattavat kappaleet, joiden tapauksessa paperimenetelmä vain sopii paremmin.
 
Millin virheen saa aikaiseksi jo siitä, että toisessa päässä on pyöristetty kulma, koska työntömitan hammas seilaa sitä pyöristystä pitkin.

Mulle ei tässä vieläkään täysin aukea mikä tässä on kohde, esimerkkinä mainittu efektipedaalin kotelon reiät? 2mm heitto työntömitalla mitatessa kielisi kyllä vähän siitä, että sen käytön harjoittelu voisi olla hyödyllistä.

gemisti: Mulle ei tässä vieläkään täysin aukea mikä tässä on kohde, esimerkkinä mainittu efektipedaalin kotelon reiät? 2mm heitto työntömitalla mitatessa kielisi kyllä vähän siitä, että sen käytön harjoittelu voisi olla hyödyllistä.
 
Kun ei sillä tietyllä sovelluksella ole niin väliä.
 
Kuten sanoin, niin työntömitan ongelmia on se, että hampaita ei saa tuettua oikein (koska toinen hampaista osuu esimerkiksi pyöristettyyn reunaan) tai sitten alusta on esim. hieman vino/kupera.
 
Paperihan voi ottaa tämän alustan vinouden huomioon, jos sen vaan saa riittävän litteäksi.
 
---
 
Tässä kuitenkin esimerkki:
 
Kuvittele, että haluat reiät tiettyyn kohtaan tuonne laatikon päälle. Ensinnäkin, poraatko sisältä vai ulkoa?
 
https://uraltone.com/hammond-1590a-diecast-enclosure.html

soundmodel: Kun ei sillä tietyllä sovelluksella ole niin väliä.
 
Kuten sanoin, niin työntömitan ongelmia on se, että hampaita ei saa tuettua oikein (koska toinen hampaista osuu esimerkiksi pyöristettyyn reunaan) tai sitten alusta on esim. hieman vino/kupera.
 
Paperihan voi ottaa tämän alustan vinouden huomioon, jos sen vaan saa riittävän litteäksi.
 
---
 
Tässä kuitenkin esimerkki:
 
Kuvittele, että haluat reiät tiettyyn kohtaan tuonne laatikon päälle. Ensinnäkin, poraatko sisältä vai ulkoa?
 
https://uraltone.com/hammond-1590a-diecast-enclosure.html
 
No noihin koteloihin on pientä vajaa 50 kappaletta efektejä tullut tehtyä, ulkoa olen aina porannut. Ahtaampiin mallannut sisäpuolelta ensin mitä pitää mahtua ja sit mitannut paikat ulkopinnalle. Merkannut milloin teippiin merkit tai pistepuikolla, miten nyt on milloinkin halunnut.
 
Jos tollasen kotelon yläpinnan reunapyöristys vaikeuttaa mittausta, käytä sitä työntömitan takapuolta, millä saa mitattua portaan korkeuden, niin ei tarvi kärkiä tasapainoilla pyöristyksen päällä. Tai se syvyysmittauspääkin voisi toimia. Kahdesta suunnasta mitta niin reiän paikka tollaiseen koteloon on presiis missä halusitkin. Tai ainakin +-0,05mm

soundmodel:
 
Mittasin mielestäni oikein. Pistin reiän.
Virhettä on luokkaa 2 mm
 
Lähikauppani tiiliseinässä on rosterinen tuhkakuppi.
Kiinnityskappaleen vasen reuna on jokseenkin tiilen saumassa, oikea reuna toista senttiä alempana, mikä on aika hyvä suoritus ottaen huomioon että kiinnityskappaleella on leveyttä ehkä kymmenen senttiä.
 
Reiän poraaminen oikeaan paikkaan on taitolaji joka vaatii jonkin verran harjoittelua. Tuon tuhkakupin tapauksessa ei edes kovin paljoa.
 
Jos mittaa mielestään oikein ja menee kuitenkin pieleen, niin kannattaa muuttaa mielipiteensä oikeinmittaamisesta.
Vanha kirvesmiehen ohje; "Mittaa kahdesti - sahaa kerran" auttaa mielipiteen muodostuksessa ja säästää hukkapaloilta - ja osaamattomasti asennetuilta tuhkakupeilta.

rintapek: Vanha kirvesmiehen ohje; "Mittaa kahdesti - sahaa kerran" auttaa mielipiteen muodostuksessa ja säästää hukkapaloilta - ja osaamattomasti asennetuilta tuhkakupeilta.
 
Ja sitten se perinteinen että "Minkä mitta heittää sen lista peittää" kun kaikesta huolimatta meni puihin.

No tässäpä nyt vaikka niihin hetki sitten mainittuihin pyöristettyihin kulmiin:
 
https://www.reddit.com/r/functional … sure_rounded_corners_using_vernier/
 
Ei tämä ole ihan triviaalia.
 
---
 
Erityisesti en kuitenkin edelleenkään ymmärrä, miten ne hampaat saa pinnoilla aseteltua, kun kaliiperi on tarkoitettu "ympäri mittaamiseen" tai niillä ulkohampailla "sisältä mittaamiseen"?

soundmodel: No tässäpä nyt vaikka niihin hetki sitten mainittuihin pyöristettyihin kulmiin:
 
https://www.reddit.com/r/functional … sure_rounded_corners_using_vernier/
 
Ei tämä ole ihan triviaalia.
 
---
 
Erityisesti en kuitenkin edelleenkään ymmärrä, miten ne hampaat saa pinnoilla aseteltua, kun kaliiperi on tarkoitettu "ympäri mittaamiseen" tai niillä ulkohampailla "sisältä mittaamiseen"?
 
No tuo linkin lisäosa on sen pyöristyksen säteen mittaamiseen, mutta ei kai sitä tässä skenariossa ole välttämätön tietää? Katso vaikka youtubesta joku opetusvideo työntömitasta, sillä voi siis mitata ulkohalkaisijan, toisen puolen kärjillä sisähalkaisijan, toisella päällä reiän syvyyden (se esiin tuleva tikku siellä päässä), ja takapuolen pinnoilla jonkun asian korkeuden tasosta. Ja se takapuolen leuka on leveä ja suora, jolloin sillä saat oikein hyvin kotelon reunasta mitattua kohtisuoraan.
 
Piirtopuikolla, tai vaikka mattopuukon terällä pieni viiru oikealla mitalla suuntaan X ja sitten sama homma suuntaan Y, niin oikea kohta on siinä. Pistepuikolla alku ja pienellä poranterällä ensimmäinen reikä, niin teränkään ei pitäisi vaeltaa kauas aiotusta. Jos pintaan ei voi tehdä naarmua (maalatut kotelot), niin kapealla tussilla tms. viivat ja pistepuikko viivan reunaan mitan puolelle.

Oliskohan kysyjän tapauksessa helpoin konsti kiertää pyöristysngema teippaamalla suoraan sivustaan suora kapula, viivotin tms joka tulee pyöristyksestä yli ja ottaa mitta siitä.

rintapek: Oliskohan kysyjän tapauksessa helpoin konsti kiertää pyöristysngema teippaamalla suoraan sivustaan suora kapula, viivotin tms joka tulee pyöristyksestä yli ja ottaa mitta siitä.
 
Kyllä, mutta huomaa, että tämä toimii vain kappaleille, joissa sivujen ero on suora kulma.

Mittauksessa voi käyttää apuna nurkkia, keskipisteitä, keskilinjoja, jne, jne.....
 
Miksi tehdä ongelmaa asiasta jossa ei ole ongelmaa.
 
Ei sillä, kyllä mallineitakin kannattaa käyttää.