Kitarat: kitarakamat ›

p130: Mulla on kuutisen sataa grammaa kevyempi vastaava. Ja oli yli 5 kiloinen Professional samalla mikityksellä. Ei niitä mitenkään voinut soundin puolesta erottaa ja Proffakin oli ihan ok paksun hihnan kanssa, mutta sai silti jatkaa matkaansa. Kevyempi kuitenkin mukavampi. Pirullisia soitettaviahan nuo ovat, kun vähäisetkin virheet kuuluvat selkeästi. Soundipuoli on kyllä muuten puhdasta kultaa.
 
2,5-kiloisia 60-lukuisia Epiphonen lankkujakin löytyy talosta. Eivät ne liian keveitä ole, mutta vaativat ohuen kielisetin, liian paksun kanssa on hankala soittaa, esimerkkinä kielen venyttäminen on hankalaa, kun soitin ei "vastusta".
 
Noin on niin yksilöllisiä juttuja, kuka tykkää mistäkin. Mä en ole ikinä tykännyt noista 4,5 kilon tai yli painavista kun ovat jotenkin kömpelöitä soittaa. Jotkuthan ovat edelleen sitä mieltä, että painavat soittimet soi jotenkin paremmin, mutta itse en ole sitä mieltä.
Mulla oli joskus muutama jenkki Reverend Slingshot, jotka painoi 2,7 kg ja ne oli minusta liian kevyitä jollain 11 setillä. Kyllähän se kitaran muotokin vaikuttaa siihen soitettavuuteen, että ei se pelkkä paino ihan kaikkea kerro. Nuo Reverendit oli jotenkin kauhean huteran oloisia soittaa hihnan kanssa, vaikka ilman hihnaa olivatkin hyviä kitaroita. En tiedä, olisiko olleet parempia ohuemmilla kielillä.
 
Mutta joo, itse se on löydettävä, minkä painoisista soittimista tykkää ja soitettava niillä.
Eikä ole tosiaan minulta pois, vaikka joku tykkää toisenlaisista kitaroista kuin minä.

BigPapa: Tosta tais olla jo mainintaa, itselläni ei ole tullut vastaan 5 kilon Gibson Les Pauleja edelleenkään, eikä muitakaan sen painoisia Gibsoneita. Kuvat on eri asia, niitä voi kukin netistä etsiä jos ihan hirveesti tuottaa paiseita nuo kitaroiden painot. Itse en yhtään tykkää Firebirdeistä missä on Steinbergerin virittimet. Mulla oli Firebird joskus 2000-luvulla niillä ainoilla oikeilla, banjo virittimillä.
 
Näitä ei vissiin osata etsiä:
 
https://www.kitarakuu.fi/tuotteet/kitarat/yamaha-sg-2000-1979/
 
https://www.kitarakuu.fi/tuotteet/kitarat/yamaha-sg1000-1980-l-alkup/
 
https://www.kitarakuu.fi/tuotteet/k … t-2622-1978-aka-steve-miller-model/
 
https://www.kitarakuu.fi/tuotteet/kitarat/peavey-t-60-1980/
 
Tämä sinun kiukuttelu hieman huvittaa. Minähän jo sinulle kerroin, ettei kannata välittää jos joku kitaraseppä haukkuu 70 luvun vehkeitä ja itse olen kuullut saman jutun useamman sepän suusta.
Ja toisekseen sinä varmaan luulet, että minä kerroin omat kokemukseni 70 luvun Fenderistä ja Gibsonista jotenkin sinun kiusaksi ja sillä otat yhtäkkiä puheeksi Firebirdin Steinberger koneistot kun minulla on semmoiset Firebirdissä, josta on joskus juteltu. Tässähän ei kukaan edes puhunut mistään virityskoneistoista.
Ja minun mielestä on hyvä, että mun Firebird on steinbergereillä eikä niillä banjokoneistoilla. Paljon paremmat virityskoneet nuo steinbergerit. Siis ihan oikeasti paremmat.
 
Mutta mistä kiukutellaan seuraavaksi?
 
Sinusta varmaan on väärin sekin, että laittamasi Kitarakuun linkit on minusta kaikki liian painavia soittimia nekin kun on kaikki yli neljä kiloisia.

Kaipa minä saan olla mitä mieltä olen Firebirdin virittimistä. Pistäppä niiden kitaraseppien nimiä tiskiin jotka noin ovat sanoneet, kuin väität, niin otetaan tarkistus kierros. Kuka tahansa voi heittää mitä tahansa kuvitteellisten kitaraseppien sanomaksi. Omat kokemukseni 70-luvun kitaroista eivät korreloi omiesi kanssa ja siihen minä olen syytön ja tietenkin kerron sen mikä on kokemukseni omistamistani ja soittamistani soittimista, enkä kaiva esiin kokemuksia kavereitteni kitaroista ja muiden sanomisia soittimista mielipiteitteni tueksi.

Instassa näkyi Teemu Mäntysaaren Gibson Explorer reverse lavalla ja floikalla.
 
https://www.reddit.com/r/Megadeth/c … mments/1ln0fy7/what_guitar_is_this/

mpekkanen: .. jos joku kitaraseppä haukkuu 70 luvun vehkeitä ja itse olen kuullut saman jutun useamman sepän suusta.
 
Ottamatta minkäänmoista puolta tuohon teidän neuvotteluun, tuohon yllä olevaan on hieman paheksuvasti otettava kantaa. "paheks paheks"
Aikoinaan, kun jotain väkästelin kitaroitten kanssa oli vanhempien fiksaajien (seppien) ohjeistus, että sille soittimen omistajalle, oli se sitten vaikka joku ihan nimimies useamman kilo-euron pelin kanssa, tahi aloitteleva kaveri säästöillään hommaaman budjetti soittopelin, niin samalla viivalla suhtauduttais remonttien ym. kanssa. Eikä siis käynnistettäis minkään moista moitosta. Yhtä tärkeitä instrumentteja heille ovat.
Joten ilmeisesti nää koulutetut monet uudet sepät toimiikin sitten toisin?
 
No, itsehän olen jättäny nuo pelikentät koulutetuille ja jos tulee "tarvetta" muistella muinaisaikoja niin voin pällistellä tuota jenkkityylin diploomia seinällä..

mpekkanen: Instassa näkyi Teemu Mäntysaaren Gibson Explorer reverse lavalla ja floikalla.
 
https://www.reddit.com/r/Megadeth/c … mments/1ln0fy7/what_guitar_is_this/
 
Custom shoppeja ei lasketa, ei niillä(kään) kukaan soita, seinällä vaan pitävät.Kalliitakin ovat he. Sanois varmaan joku. ;)

No mun -73 LP Deluxe painaa tasan 4.4kg, eli ei nyt ihan viittä sekään.
 
Oletko sä Papa muuten varma, että se sun Custom on nitropinnalla? Mun samanlainen -75 naturaali kun on kanssa krakeloitunut aivan samalla tavalla, ja vaikken testannut olekaan, niin aika saletti silti että sen pintakin on muovia. Ihmettelin ihan samaa itsekin kuviteltuani ettei poly koskaan kräkkää murenematta, mutta eräs todella paljon näiden kanssa pulannut jenkkisoitinseppä sanoi, että kyllä sekin nitron tavoin niin joskus tekee jos allaoleva saarni elää vanhetessaan, ja näin kuulemma eri toten juuri 70-lukuisissa.

fox: Ottamatta minkäänmoista puolta tuohon teidän neuvotteluun, tuohon yllä olevaan on hieman paheksuvasti otettava kantaa. "paheks paheks"
Aikoinaan, kun jotain väkästelin kitaroitten kanssa oli vanhempien fiksaajien (seppien) ohjeistus, että sille soittimen omistajalle, oli se sitten vaikka joku ihan nimimies useamman kilo-euron pelin kanssa, tahi aloitteleva kaveri säästöillään hommaaman budjetti soittopelin, niin samalla viivalla suhtauduttais remonttien ym. kanssa. Eikä siis käynnistettäis minkään moista moitosta. Yhtä tärkeitä instrumentteja heille ovat.
Joten ilmeisesti nää koulutetut monet uudet sepät toimiikin sitten toisin?
 
No, itsehän olen jättäny nuo pelikentät koulutetuille ja jos tulee "tarvetta" muistella muinaisaikoja niin voin pällistellä tuota jenkkityylin diploomia seinällä..
 
Joo, esin Ala-Kuhan Jussilta sai monesti kuulla huonoista Fendereistä ja Gibsoneista kun hän oli vielä hengissä ja hänellä huolsin useammakin kitaran. Jussilla oli varsin värikäs puhetyyli muutenkin ja kertoi aika suoraan mielipiteensä.
 
Kritiikkiä olen kuullut myös AP Paasoselta, mutta hän teki yhden huollon päin vittua minulle ja hänelle en vie enää koskaan yhtään mitään. Tottakai tämäkin persiille mennyt homma kääntyy vielä minun syyksi, kun moitetta annan...
 
Ei mullakaan ole kukaan koskaan sitä peliä haukkunut, joka on huollossa ollut. Nykyään jos on tarvetta, niin vien Vuorensakulle ja hän on tehnyt kyllä todella hyvää jälkeä. Ei mitään moitittavaa.

fox: Custom shoppeja ei lasketa, ei niillä(kään) kukaan soita, seinällä vaan pitävät.Kalliitakin ovat he. Sanois varmaan joku. ;)
 
Teemuhan on ennen ollut Ibanez miehiä, että sen puoleen hieman yllättävä juttu. Tottahan jo Dave Mustaine on jo bändissä Gibson miehiä, että johtuuko sitten siitä.
Olisihan se ihan hieno juttu, jos joskus tulisi suomalaiselle oma Gibson malli vai onko niitä joskus ollut? Itse en ainakaan tiedä yhtään tapausta...

fox: toisin kuin jotkut kuvittelevat palstoilla, edelleenkään itse Gibson suoraan kuluttajille myyntiä harjoita lain.
 
Osoitteesta gibson.com saa tilattua Suomeenkin kitaroita nykypäivänä, lähettävät suoraan Alankomaiden varastolta :)

Eipä taida olla, tää on sen verran pieni markkina-alue sentään.

Kjukka: Osoitteesta gibson.com saa tilattua Suomeenkin kitaroita nykypäivänä, lähettävät suoraan Alankomaiden varastolta :)
 
On ollut vuosikausia, mutta kysymyshän on lähinnä se, onko siellä toisessa päässä myynti/välitysorganisaatiota, tiedätkö? Toki tuo on Gibson Europe nimeltään, olen sinne muinoin ollut enemmänkin yhteyksissä enkä ole oivaltanut, että tuo olis ns. tehtaanmyymälä. Onko näin?? :)

msalama: No mun -73 LP Deluxe painaa tasan 4.4kg, eli ei nyt ihan viittä sekään.
 
Oletko sä Papa muuten varma, että se sun Custom on nitropinnalla? Mun samanlainen -75 naturaali kun on kanssa krakeloitunut aivan samalla tavalla, ja vaikken testannut olekaan, niin aika saletti silti että sen pintakin on muovia. Ihmettelin ihan samaa itsekin kuviteltuani ettei poly koskaan kräkkää murenematta, mutta eräs todella paljon näiden kanssa pulannut jenkkisoitinseppä sanoi, että kyllä sekin nitron tavoin niin joskus tekee jos allaoleva saarni elää vanhetessaan, ja näin kuulemma eri toten juuri 70-lukuisissa.
 
Kyllä siinä sen nitropinta on, värimuutoskin siitä kertoo, ei se pelkkä polyester ymmärtääkseni vaihda väriä samalla tavalla. Monessa Stratossakin Olympic White menee keltaisen suuntaan kun on top coat nitroa. Krakeloituminen on puheenaiheena useammallakin forumilla ja esim. Mark Kendrick, tunnettu Fenderin Custom Shopin kitaraseppä puuhuuu niin, että 1968 alkaen kaikki Fenkut olivat polyester alla ja nitrolakka päällä tapauksia ja siirtyi sitten jutussaan vuoteen 1983 jolloin alettiin käyttää Polyuretaani lakkaa top coattina. Mullahan oli Custom Shop 1969 Relic strato ja siinä oli pinta krakeloitunut juuri, kun siinä oli käytetty noita sen ajan poly/nitro juttuja lakkahommina.
 
Mark Kendrick:
 
"I'd like to make one thing clear... ALL FENDER GUITARS PRODUCED AFTER 1968 HAD A POLYESTER UNDERCOAT WITH A LACQUER TOPCOAT!!! There is no specific ratio. Enough poly was, and is sprayed to properly fill the grain while preventig a burn through while sanding.
 
Lacquer top coat = nitrolacquer
 
In 1983, Fender began using polyuerthane as a topcoat. It cured quicker. It had better clarity. It had more depth and gloss, and didn't melt when you accidently spilled 151 on it. Fender then discontinued the use of polyester on the necks. Polyurethane is a 2 part product using a catalyst."

msalama: -75 naturaali kun on kanssa krakeloitunut aivan samalla tavalla
 
Ilmoittaudun kerhoon -74 perustelellä, samanikäisessä samanvärisessä Deluxessa ei ole vastaavaa.

Kjukka:
Suomeen tuolta on saanu tilattua tyyliin toukokuusta lähtien joten melko tuore palvelu on!
 
OK, hyvä tietää! Ilmeisesti uus johto on "virtaviivaistanut"
 
Ja toiseen asiaan, eihän 4,4 kg oo mitenkään huima paino, tuon verran painaa mun banjokin.. 8)

BigPapa: Kyllä siinä sen nitropinta on, värimuutoskin siitä kertoo
 
Jännää, että joissakin näköjään on ja toisissa ei, eli CBS taisi 70-luvulla käyttää vähän mitä tukkurilta milloinkin järkihintaan sai. Mulla on esim. tuossa jo mainitsemassani -74 Deluxessa ohut pintanitro ohuella muovipohjalakalla, ja samoin ilmeisesti on myös mun -76 Mustangissa, mutta nuo Customit vaikuttavat kuitenkin olevan polyesteriä pinnasta pohjaan. Kummatkin ovat silti ajan kanssa pikkuisen tummentuneet, koska saarnikin muuttaa UV-säteilyn vaikutuksesta vähäisesti väriään vuosikymmenten saatossa, mutta eivät kuitenkaan yhtä paljon kuin mitä nitropinta olisi itsessään värjääntynyt samana aikana. No, täytyy joskus testata niin sittenpähän tiedän varmasti, mutta karkeasti ottaen saman sävyisiä nekin ovat kuin tuo sinun -74.
 
Kendricks tuli Fenderille töihin v. 1991, enkä mä oikein usko väittämäänsä, että ihan jokainen 70-luvun Fender olisi nitropinnalla. Näyttää pikemminkin todennäköiseltä että moni kyllä on, mutteivät kaikki. Mutta kuten sanoin, mun pitää joskus yytsiä noita mun Customeita tarkemmin, niin ehkä sekin jotain selvyyttä asiaan tuo.
 
PS. Ja tämä heebo puolestaan väittää, että nimen omaan Olympic Whitea tehtiin nitro clear coatilla vuoteen -77 saakka:
 
https://www.fuzzfaced.net/telecaster-finish.html
 
PPS. Ja se hajahuomio vielä, että noista mun Customeista -75 on krakeloitunut, mutta -76 ei.

p130: samanikäisessä samanvärisessä
 
Ja siis naturaaleja eli puunvärisiä ovat kumpainenkin?

msalama: Ja siis naturaaleja eli puunvärisiä ovat kumpainenkin?
 
Näin, ja väitän, että -74 naturaalissa stratossa on pelkästään todella ohut nitro. Ei ole refin.

Paljon mahdollista, enkä mä sitä kiistä. Itse uskon, että nitron ja polyn osuus muuttui 70-luvulla hissukseen niin, että vuosikymmenen loppuun tultaessa suurempi osa oli jo polytopilla, mutta muutos oli todella hidas ja poikkeuksia runsaasti kuten Fenderin tapauksessa aina.
 
Jos haluaa omastaan täyden varmuuden, niin pinta kannattaa testata esim. pleksin alta mikroskooppisen pienellä tipalla asetonia. Nitro sulaa, muovipohjaiset eivät.