Kitarat: kitarakamat ›

No ovathan nuo uuden sarjan Epit aika kalliita, mutta mitäs jos hinta ja laatu silti kohtaavat? Kas kun hyviksikin noita väitetään, eikä Epiphone muutenkaan ollut alun perin mikään halpamerkki. Sittemmin kyllä, mutta sepä lienee Gibsonin ansiota.
 
Mutta joo, en tiedä. Kyllä mäkin miettisin pari kertaa, jos hintalappu on selvästi yli tonnin ja Epistä kysymys. Se on se halpiksen maine se.

Mulla lähti yhdestä Epiphonesta nousemaan nauhat ja niitä joutui koputtelemaan kiinni. Siksipä mulle ei tule enää sen merkkistä soitinta.
Gibsonissa ei ole vastaavaa ongelmaa tullut koskaan vastaan.
Ja kyseessä oli näitä uusia Epiphoneja.
 
E: Samaa nauhojen nousua on minulla ollut parissa muussakin kiinan kitarassa ja siksi mitään Kiinassa tehtyä kitaraa ei enää tule minulle.

No oho! Mulla puolestaan on ihan ookoo kokemuksia noista vanhemmista Epin Lessuista, yhden Sunburstin ostin Thomannilta uutena ja toisen Goldtopin käytettynä. Eka oli sinänsä käypä vekotin, eli ei korkeita nauhoja, ei törröttäviä nauhanpäitä, nauhat sileät ja muutenkin viimeistellyt, joten ei varsinaista valittamista vaikka se vähän mitäänsanomaton vehje sinänsä olikin. Ja toka puolestaan oli jo ihan oikeastikin hyvä, helvetin loistava soittaa ja entisenä studion talon kitarana myös viimeisen päälle säädetty, ja nauhatkin varmaan jollei nyt suorastaan plekattu, niin ainakin vimpan päälle tasoitettu ja kiillotettu. Siihen oli myös laitettu jotkut vanhemmat Duncanin mikit, eli sähkötkään eivät mitään ihan vakioplääh-tasoa enää olleet, joten siinäpä se ehkä ainoa halpis jonka hävittämistä mä olen koskaan katunut.
 
Mutta että siis näissä uusissa kalliin sarjan Epiluureissakin on noin pahoja ongelmia? No joo, voivat sitten pitää tunkkinsa ihan rauhassa, josko tosin mulla nyt ei muutenkaan ole tässä mitään tarvetta mokomia ostella. Mutta periaatteessa voisi nyt edes luulla tuollaisten olevan historiaa, kun kerran hintojakin noin rasvaisesti nostivat :/

msalama: No oho! Mulla puolestaan on ihan ookoo kokemuksia noista vanhemmista Epin Lessuista, yhden Sunburstin ostin Thomannilta uutena ja toisen Goldtopin käytettynä. Eka oli sinänsä käypä vekotin, eli ei korkeita nauhoja, ei törröttäviä nauhanpäitä, nauhat sileät ja muutenkin viimeistellyt, joten ei varsinaista valittamista vaikka se vähän mitäänsanomaton vehje sinänsä olikin. Ja toka puolestaan oli jo ihan oikeastikin hyvä, helvetin loistava soittaa ja entisenä studion talon kitarana myös viimeisen päälle säädetty, ja nauhatkin varmaan jollei nyt suorastaan plekattu, niin ainakin vimpan päälle tasoitettu ja kiillotettu. Siihen oli myös laitettu jotkut vanhemmat Duncanin mikit, eli sähkötkään eivät mitään ihan vakioplääh-tasoa enää olleet, joten siinäpä se ehkä ainoa halpis jonka hävittämistä mä olen koskaan katunut.
 
Mutta että siis näissä uusissa kalliin sarjan Epiluureissakin on noin pahoja ongelmia? No joo, voivat sitten pitää tunkkinsa ihan rauhassa, josko tosin mulla nyt ei muutenkaan ole tässä mitään tarvetta mokomia ostella. Mutta periaatteessa voisi nyt edes luulla tuollaisten olevan historiaa, kun kerran hintojakin noin rasvaisesti nostivat :/
 
Se Epiphone oli muutaman vuoden vanha ES335 kitara, joka on Thomannilla hieman alle kuusisataa uutena. Se kitara oli tosin eräästä kotimaan liikkeestä käytettynä ostettu, mutta sen kunto oli muutoin aivan virheetön. Muutamassa kuukaudessa pari nauhaa nousi niin paljon, ettei muutama nauha soinut ollenkaan. Sain sen taas kuntoon kun koputtelin nauhat kunnolla kiinni, mutta kyllä siitä hommasta jäi paska fiilis.
Tuo ei kuitenkaan ollut ihan halvin Epiphone, vaikka ei kyllä kalleinkaan.
 
Näemmä parempi kun pysyttelee laatu kitaroissa ja unohtaa kaikki kiinalaiset. Kokeeksi mä sen Epiphonen ostin kun halusin kokeilla, sopiiko 335 minulle ja nyt hiljattain hommasin Gibson ES-330, joka on varsin näppärä peli. Ettei se Epiphone tavallaan ihan huti ostos ollut sekään, vaikka se ei mulle jäänytkään.
Kumminkin ES 335 ja 330 on kummatkin niin kalliita soittimia Gibsonilla, ettei niitä voi oikein kokeeksi ostaa.
Mutta pettymys se kyllä oli laadun suhteen ja en mä kyllä missään nimessä maksaisi yli tonnia, mitä nuo paremman luokan Epiphonet maksaa nykyään. Vai oliko mulla vain pelkästään huono tuuri?
Mulla on aikaisemmin nousut myös nauhat kahdesta muusta kiinalaisesta, että on ikävä kyllä pelkästään huonoa sanottavaa kiinan kitaroista. Ja nuo nauhaongelmat eivät olleet edes ainoita vikoja noissa kiinalaisissa, vaikka tuossa ES-335 ei muita ongelmia ollutkaan.

Mulla on tommonen uusi, suoraan Epiphonelta tilattu kallis LP Custom jossa ei ole pienintäkään vikaa. Satulauria viilasin hieman syvemmiksi, siinä kaikki. Ihan samaa laatua kuin saman hintaluokan LTD:t.

Siinä toisessa saman aiheisessa ketjussa mainittin Hamer Standardin, jota Paul Hamer sai valmistaa.. :)
Se oli vähän saman lainen ku tuo The Explorer (tai myös nimellä Explorer CMT tunnettu..)
https://muusikoiden.net/jasenet/53#2

fox: Siinä toisessa saman aiheisessa ketjussa mainittin Hamer Standardin, jota Paul Hamer sai valmistaa.. :)
Se oli vähän saman lainen ku tuo The Explorer (tai myös nimellä Explorer CMT tunnettu..)
https://muusikoiden.net/jasenet/53#2
 
Taitaa olla nuo USA Hamerit nykyään aika harvinaisia. En muista semmoista Exploreria koskaan nähneeni näillä leveyksillä livenä. Ehkä niitä korealaisia voi olla, mutta jenkit sitten eri juttu.
Mulla oli joskus aikoinaan kaksikin erilaista jenkki Hameria ja ne oli kyllä hyviä kitaroita. Varsinkin sitä snakeskin Steve Stevensiä ei olis kannattanut hävittää, mutta silloin oli niin kova hinku kokeilla kaikkea mahdollista, että sekin tuli vaihdettua johonkin.

Mulla oli Englannista, Suomen tilanteesta en tiiä. Tosin vuosia sitten mulla oli jenkki Hamer Chaparral, joka oli tiämmä ns. "Suomi-kitara" alkujaan. Suomessa ostettu, mutta puolalaisen raflasoittajan jenkki Hamer Sunburst on edelleen tuolla studiolla. Siis varmaan jostain päin Eurooppaa se akujaan on. Hyvä peli se, pesee, linkoaa, käy ja kukkuu. Nykyään siinä on mikkeinä X2N:nät. ;)

fox: Siinä toisessa saman aiheisessa ketjussa mainittin Hamer
 
1980-luku haluaa tietää sijaintisi. Hamer on muuten tyypillinen jenkkifirma, hyvä brändi niillä oli mutta mokasivat sen täysin. Sitä paitsi siihen aikaan Gibson ei vielä välittänyt V-tavaramerkistään eli sitä sai valmistaa ilman mitään ongelmia. Nyt kun Gibson on brändi niin niiden tavoite on hankkia rahaa millä tahansa keinolla, oikeusjutut on yksi keino.

Krice: 1980-luku haluaa tietää sijaintisi.
 
Uskomattoman terävä havainto... ;)
 
Hamer on muuten tyypillinen jenkkifirma, hyvä brändi niillä oli mutta mokasivat sen täysin.
 
Oi, haluaisin kuulla lähemmin. Millä tavalla Paul mokasi?
 
Sitä paitsi siihen aikaan Gibson ei vielä välittänyt V-tavaramerkistään eli sitä sai valmistaa ilman mitään ongelmia. Nyt kun Gibson on brändi niin niiden tavoite on hankkia rahaa millä tahansa keinolla, oikeusjutut on yksi keino.
 
No, mikäpä muu olisi kaupallisen yhtiön agendana kuin tehdä tulosta. Mutta kun tiedät monet salat, niin minkähän kokoisen siivun nuo kovin toitottamasi oikeusjutut sitten sinne kassaan kartuttavat?
Ja kaipa ne tavaramerkistään, ym. jutuista välittivät "siihen aikaankin" Jo aiempien omistajien toimesta käsin jopa.

Gibsonin tehtävä on tehdä voittoa ja suojella tavaramerkkejään ja brändiään, ja sepä yllättäen on kaikkien muidenkin yritysten tehtävä. Mutta jos mokoma närästää happovaivoihin saakka, niin ainahan sitä saa toki yrittää vaikka vallankumousta?

msalama: Gibsonin tehtävä on tehdä voittoa ja suojella tavaramerkkejään ja
 
Kitaran muoto menee jo liian pitkälle tuossa. Ei muutkaan firmat harrasta tuota, vaan muoto on vapaasti käytettävissä, poislukien ehkä jotkut harvinaisemmat poikkeukset. Minusta on huvittavaa, että tuota perustellaan sillä, että joku voisi "erehtyä" ostamaan jonkun toisen valmistajan kitaran muodon perusteella. Ilmeisesti Gibson olettaa, että ihmiset ei osaa katsoa mitä lavassa lukee. Naurettavaa puuhastelua.

Ehkä, mutta asiasta valittaminen täällä ei muuta sitä miksikään. Sen sijaan itsensä sillä kyllä saattaa saada katkeroitettua, kun riittävästi vaan jaksaa veivata.

zedder: Voivoi, onko tämä nyt sitten luvatta valmistettu
 
Mutta oivoivoi, etkös sä just edellisen sivun postauksellasi ihan itse tuohonkin voivotteluun vastannut? ;)

Krice: Kitaran muoto menee jo liian pitkälle tuossa. Ei muutkaan firmat harrasta tuota, vaan muoto on vapaasti käytettävissä, poislukien ehkä jotkut harvinaisemmat poikkeukset.
 
Meneekö? Olisiko se ok, jos Kia alkaisi tehdä yks yhteen Testarossan näköisiä autoja. Mistä muusta et erottaisi onko Ferrari vai Kia kuin logosta. Esimerkiksi Explorer ei ole millään lailla sen muotoinen kitara että sitä olisi pakko tehdä, tai ainakaan yks yhteen kuin Gibson. Ajatuksena täydelliselle kopiolle on ratsastaa Gibsonin mielikuvilla. Ja se että muut eivät "harrasta tuota", ei ole mikään peruste olla itse "harrastamatta".
 
Kysymys kuuluukin että miksi pitäisi saada tehdä täydellisiä kopioita toisten luomuksista? Toinen kysymys on että miksi joku haluaa tehdä täydellisiä kopioita toisten luomuksista, jos ei ole aikomus hyötyä maineesta mitä kopioidaan?
 
Minusta on huvittavaa, että tuota perustellaan sillä, että joku voisi "erehtyä" ostamaan jonkun toisen valmistajan kitaran muodon perusteella. Ilmeisesti Gibson olettaa, että ihmiset ei osaa katsoa mitä lavassa lukee. Naurettavaa puuhastelua.
 
Olkiukko. Näytä kuka ja missä on perustellut että joku voisi "erehtyä". Vai kirjoittiko joku noin tässä ketjussa aiemmin, ei jaksa kahlata.

fox: Mutta oivoivoi, etkös sä just edellisen sivun postauksellasi ihan itse tuohonkin voivotteluun vastannut? ;)
 
Kertaus on opintojen isäpuoli,. ja kuvien kanssa tehokkaampaa.
 
Ja näyttääpä se parranpaukutus aiheen vierestä yhä jatkuvan joka tapauksessa. Ja tokihan samasta aiheesta voi kohta tehdä miltei identtisellä otsikolla kolmannenkin ketjun, ja siinäkin sujuvasti siirtyä flygareihin ja lepandereihin sekä korporaatioiden ahneuteen?
 
Kukaan ei muuten ole vieläkään linkitellyt lainkohtia joihin otsikossa kysytyn asian tila käytännössä perustuu?

samiko: Kysymys kuuluukin että miksi pitäisi saada tehdä täydellisiä kopioita toisten luomuksista
 
Ei "täydellisiä" vaan samantyyppisiä. Sen vuoksi, että soittajilla olisi enemmän valinnanvaraa ja ylipäätään saatavuus olisi parempi, esim. eri värisinä, erilaiset puut jne. Gibson rajoittaa saatavuutta keinotekoisesti hintojen nostamiseksi. Jos ne pitävät niin tiukasti kiinni malleistaan niin tekisivät sitten niitä kunnolla.

zedder: Kertaus on opintojen isäpuoli,. ja kuvien kanssa tehokkaampaa.
 
Ja näyttääpä se parranpaukutus aiheen vierestä yhä jatkuvan joka tapauksessa. Ja tokihan samasta aiheesta voi kohta tehdä miltei identtisellä otsikolla kolmannenkin ketjun, ja siinäkin sujuvasti siirtyä flygareihin ja lepandereihin sekä korporaatioiden ahneuteen?
 
Kukaan ei muuten ole vieläkään linkitellyt lainkohtia joihin otsikossa kysytyn asian tila käytännössä perustuu?
 
Mallioikeus lienee ihmetelty asia:
 
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1971/221
 
https://www.prh.fi/fi/aineettomatoikeudet/mallioikeudet.html
 
https://europa.eu/youreurope/busine … erty/design-protection/index_fi.htm

Pauli Lappalainen: Mallioikeus lienee ihmetelty asia:
 
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1971/221
 
https://www.prh.fi/fi/aineettomatoikeudet/mallioikeudet.html
 
https://europa.eu/youreurope/busine … erty/design-protection/index_fi.htm
 
Ilmeisesti mallioikeus/-suoja voi olla voimassa korkeintaan 25 vuotta?