Studiotyöskentely ›

soundmodel: Teoria kertoo, miten asiat toimivat.
 
Teoria on lähinnä otaksumaa asiasta, josta ei ole välttämättä kokemusta. Käytäntö osoittaa sitten teorian soveltuvuuden ja temmeltävyyden tai jotakin muuta.

ituvirtanen: Siinä mielessä astut harhaan, että vaikka vaihtoehtoja on näennäisesti äärettömän paljon, usein likiarvo on kokonaissointimassassa riittävä ja toimiva. Käytännössä pienet erot katoavat eikä vaihtoehtoja olekaan kuin ainoastaan teoriassa äärettömästi.
 
Ei se ole harha, vaan liioittelua, jotta argumentti olisi tehokkaampi.
 
Kombinaatiota saa myös sillä, että vaikka kahdella prosessilla haetaan jotain parin sadan vaihtoehdon aluetta. Vaihtoehtoja on 40000. 5% virheellä meillä on edelleen 2000 vaihtoehtoa, jotka pitäisi myös löytää.
 
Tuolla sinun nostolla meidän pitäisi varmaan keskittyä vain siihen, että miltä transientit kuulostavat ja ajatella, että muu seuraa siitä? Transientit ovat suurin poikkeama soundeissa.
 
ituvirtanen:
Erojen tärkeydestä saa kukin taittaa peistä halunsa mukaan: onko tavoite identtinen kopio vai etsitäänkö vain samanhenkistä saundimaailmaa?
 
Kumpi on helpompi?

ejhfi: Teoria on lähinnä otaksumaa asiasta, josta ei ole välttämättä kokemusta. Käytäntö osoittaa sitten teorian soveltuvuuden ja temmeltävyyden tai jotakin muuta.
 
Mutta on selvää, että kellään ei ole kokemusta sadoista tuhansista vaihtoehdoista. Siten tässä on oleellista se, että otaksuma on hyvä arvaus ja sitten, että sen jälkeisiä vaihtoehtoja on niin vähän, että ne jalostaa kokeilemalla.
 
Sen sijaan, tuon testaaminen vain kokeilemalla ilman hypoteeseja on mahdollisesti ajan hukkaa.
 
Itseasiassa, jotta neuvot olisivat hyödyllisempiä, niin jokainen neuvo kannattaisi perustella soundidemolla, jossa demonstroi, miksi otaksuma on hyvä arvaus.
 
Tuo käytännön ajattelu on äärimmillään sitä, että historiasta ei voisi oppia, koska kaikki pitäisi muka kokeilla, koska "no oma tilanne on aina uusi". Silti on mahdollista, että hakemalla vähän hakukonetta, voisi löytää, että mitkä ovat esim. ko. bändin inspiraatiot. Sitten voisi löytää jotain, joka on samankaltaista, tai jopa ehkä jotain studio-vinkkejä aiheesta.
 
Tästä tulee mieleen ne YouTube:ssa olevat "replikoidaan artisti X" -videot. Niissä olennainen juju on yleensä löytää ne, mitkä artisti X on samplannyt, ja ottaa samat samplet.

soundmodel: Mutta on selvää, että kellään ei ole kokemusta sadoista tuhansista vaihtoehdoista.
 
Ei tietenkään ja siksi vastasinkin: Tulee mieleen muutamiakin assosiaatioita omista äänityksistä vuosien varrelta kasarilta alkaen:
 
Sen sijaan, tuon testaaminen vain kokeilemalla ilman hypoteeseja on mahdollisesti ajan hukkaa.
 
Studiossa kokeileminen ja testaaminen ei ole koskaan ajan hukkaa, koska se on osa studiotyöskentelyn luovuutta. Väitän, että iso osa niin tänä päivänä käytössä olevista kuin "klassisista" soundeistakin on syntynyt likimain vahingossa ja/tai kokeillaan nyt tollastakin päähänpiston seuraamuksena. Sitähän se on, Tollo Pelottomat leikkivät äänillä.

ejhfi:
Studiossa kokeileminen ja testaaminen ei ole koskaan ajan hukkaa, koska se on osa studiotyöskentelyn luovuutta. Väitän, että iso osa niin tänä päivänä käytössä olevista kuin "klassisista" soundeistakin on syntynyt likimain vahingossa ja/tai päähänpiston seuraamuksena. Sitähän se on, Tollo Pelottomat leikkivät äänillä.
 
No tuo taas olisi metodina "etsitään neulaa heinäsuovasta", jos on tarkoitus emuloida toinen soundi.
 
Miten se, että approksimoi random prosessia random prosessilla on parempi kuin se, että tekee jotenkin valistuneen arvauksen?
 
Tuolleen esimerkkinä jo esimerkiksi jollekin hiphopille klassisen "E-mu 1200" tai "Akai 950" samplerin soundin emuloiminen on erittäin hankalaa, vaikka se on keskimäärin vain bit crusher. Tässä kai eräs parhaita arvauksia: https://www.inphonik.com/products/rx950-classic-ad-da-converter/ , joka ei kuitenkaan vakuuta kaikkia käyttäjiä.
 
---
 
Tuo lainaus toimii siis tuossa yllä väärin, koska käytit sitä väärin viestisi sisällä.

soundmodel: No tuo taas olisi metodina "etsitään neulaa heinäsuovasta".
 
Miten se, että approksimoi random prosessia random prosessilla on parempi kuin se, että tekee jotenkin valistuneen arvauksen?
 
En mä noin vastannut, kuten siteerasit, vaan näin:
Ei tietenkään ja siksi vastasinkin: Tulee mieleen muutamiakin assosiaatioita omista äänityksistä vuosien varrelta kasarilta alkaen:

soundmodel: Kombinaatiota saa myös sillä, että vaikka kahdella prosessilla haetaan jotain parin sadan vaihtoehdon aluetta. Vaihtoehtoja on 40000. 5% virheellä meillä on edelleen 2000 vaihtoehtoa, jotka pitäisi myös löytää.
 
Unohdin, että yritin vastata teoreetikolle, anteeksi.
 
Tässä isket kirveesi kiveen. Tuo kuvitteellinen 2000 vaihtoehtoa redusoituu parin hanikan säätöön ja sellainen on ammattilaiselle leipää, osa opittua toimintatapaa.
 
Teoretisoimalla tuhansia ja taas tuhansia vaihtoehtoja koko äänimaailman taikominen alkaa vaikuttaa valtavan mahdottomalta tehtävältä, vaikka se on studioketuille arkipäivää.
 
Kumpi on helpompi?
 
Kummalle on tarve?

ituvirtanen: Unohdin, että yritin vastata teoreetikolle, anteeksi.
 
Tässä isket kirveesi kiveen. Tuo kuvitteellinen 2000 vaihtoehtoa redusoituu parin hanikan säätöön ja sellainen on ammattilaiselle leipää, osa opittua toimintatapaa.
 
Teoretisoimalla tuhansia ja taas tuhansia vaihtoehtoja koko äänimaailman taikominen alkaa vaikuttaa valtavan mahdottomalta tehtävältä, vaikka se on studioketuille arkipäivää.
 
Emuloinnin tapauksessa se saattaa olla erittäin vaikea tehtävä. Tässä ketjussa on kyse muualta kuullun soundin emuloimisesta siten, että meillä ei ole soundista mitään muuta tietoa kuin se, miltä se kuulostaa. Ei tiedetä äänitystekniikoista tai studiosta tai muustakaan.
 
Jos olet niin itsevarma, kuten yllä, niin varmaan voit sitten kertoa, miten se soundi emuloidaan. Sehän on arkipäivän osaamista, ja sanoit, että siihen tarvitaan vain pari nuppia.
 
Itse laittaisin tuohon tehtävään mielummin tekoälyn. Esimerkiksi sen inspiroimana, että RX950 ei ole vakuuttava malli, vaikka sen tekijät tutkivat sitä yli vuoden. Toisin sanoen, särömallinnus ei taida olla ihan parin hanikan homma edes niille, jotka kykenevät työskentelemään piiritasolla.

soundmodel: Tässä ketjussa on kyse muualta kuullun soundin emuloimisesta siten, että meillä ei ole soundista mitään muuta tietoa kuin se, miltä se kuulostaa. Ei tiedetä äänitystekniikoista tai studiosta tai muustakaan.
 
Tiedätkö mistä erottaa ammattilaisen ja amatöörin? Kerron esimerkin, jonka opin aikoinaan nuorena miehenä ravindelialalla työskennellessäni. Ihmiset maistavat asioita ja useat ammattilaiset, jotka ovat jo pitemmän aikaa työskennelleet makujen kanssa, pystyvät monesti analysoimaan aika taitavastikin mistä raaka-aineista ja mausteista jokin valmis suuhun tällättävä ruoka tai juomasekoitus (tai jopa juoma; olut esim.) on tehty, ja miten se on valmistettu. Voi olla, että joku ainesuhde tai -osa, ei ole täysin identtinen uudelleen rekonstruoitaessa alkuperäisen tai esikuvansa kanssa, mutta siitäkin huolimatta lopputulos saattaa hyvinkin olla samanlainen kuin mitä sillä tavoitellaan. Kokeneilla ääniteknikoilla on monilla vastaava kyky analysoida kuulemansa raaka-aineet, mausteet ja valmistustavan, mikä on tullut kokemuksen myötä. Ei teoretisoimalla, vaan ihan puhtaasti tekemisen kautta.

ejhfi: Tiedätkö mistä erottaa ammattilaisen ja amatöörin?
 
Tiedätkö, mistä erottaa ammattilaisen ja ammattimaisen algoritmin?
 
Algoritmi pystyy vertaamaan ja käymään läpi moninkertaisesti enemmän vaihtoehtoja ja lisäksi se pystyy analysoimaan myös aineistoja, jotka eivät ole sen lempigenrejä. Lisäksi algoritmi ei kärsi esim. korvien väsymisestä yms.
 
Lisäksi algoritmi kykenee vastaamaan kysymykseen "onko tämä oikeanlainen emulaatio" ilman, että vastaukseen vaikuttaa se, että mikä on algoritmi:n ammatillinen asema tms. Tämmöisillä musafoorumeilla moni tuuttaa kuitenkin olevansa expert ja pystymällä kaikkeen, koska se näyttää hyvältä CV:ssä.
 
Ketjussa on sitä paitsi jo arvailtu, mutta helppoja nuo arvaukset eivät ole.
 
Sitten on sekin puoli, että vaikka joku osaisi arvata, niin onko se halvempaa kuin rumpusamplekirjaston ostaminen tai sopivan algoritmin ajaminen? Tuollaisen rumpuprosessoinnin etsiminen on ihan hyvä ongelma algoritmeille. Kovin mielenkiintoinen se ei välttämättä ole, koska se on kuitenkin tyylin kopiointia.
 
Käytännön osaaminen ei sitä paitsi tarkoita, että se on ajanmukaista.

soundmodel: Jos olet niin itsevarma, kuten yllä, niin varmaan voit sitten kertoa, miten se soundi emuloidaan. Sehän on arkipäivän osaamista, ja sanoit, että siihen tarvitaan vain pari nuppia.
 
En tarvitse itsevarmuutta sanoakseni, että saundimaakarit einherjar, Mikael ja ejhfi rakensivat jo edellisellä sivulla kuvauksen halutusta äänimaailmasta. Heitä ja heidän ammattitaitoaan yrität täällä parhaasi mukaan lytätä. Häpeäisit edes vähän. Nuo ketut kyllä osaavat hommansa.
 
Keskustelusta huomasi, että erilaiset tavat kiinnostivat tekijöitä ja siitä luultavasti jäi täkyjä toisille vastaavan tilanteen tullessa eteen.
 
Saatan kuvitella, että etsit tapaa tehdä asioita omaa tietämystäsi paremmin käyttämällä esimerkiksi tekoälyä tai muita patenttiratkaisuja. Oikotie onneen vain on yleensä yhtä pitkä kuin itse tehden ja oppien.
 
Eräs kunnianarvoisa musiikinopettajani sanoi minulle aikanaan:
"Kysy mitä vaan haluat tietää ja minä kerron. Omaksuaksesi asiat, joudut ohjeillakin tekemään vähintään saman työn kuin minä eikä se ole minulta pois. Siis kysy ja minä neuvon."

soundmodel: Tiedätkö, mistä erottaa ammattilaisen ja ammattimaisen algoritmin?
 
En, enkä muutenkaan ole kiinnostunut Alko-rytmeistä. Tuskin edes tiedän mitä sanalla tarkoitetaan :D

ejhfi: Tiedätkö mistä erottaa ammattilaisen ja amatöörin? Kerron esimerkin, jonka opin aikoinaan nuorena miehenä ravindelialalla työskennellessäni. Ihmiset maistavat asioita ja useat ammattilaiset, jotka ovat jo pitemmän aikaa työskennelleet makujen kanssa, pystyvät monesti analysoimaan aika taitavastikin mistä raaka-aineista ja mausteista jokin valmis suuhun tällättävä ruoka tai juomasekoitus (tai jopa juoma; olut esim.) on tehty, ja miten se on valmistettu.
 
Tästä tuli lähinnä mieleen se, että emme oikeasti tiedä, että kuuntelemme edes aloituspostin demossa samoja asioita. Eikä kukaan ole edes todistanut, etteikö olisi mahdollista, että tosiasiassa kuulemmekin eri asiat. Tämä vaikuttaa käänteisesti siten, että vaikka OP saisi asiantuntijaneuvon, niin hän ei välttämättä edes kuule asiaa samanlailla. Kokki-analogialla jollain ääniteknikolla on ihan sama ongelma pystyä kateroimaan siihen, mitä _oikeasti_ kysytään.
 
Kuten sanottu, tuota voi lähestyä jo monesta suunnasta, joka luo vaihtoehtojen määrää, kun tuo soundi ei ole mikään punainen kolmio ja sininen ympyrä -tyylinen yksinkertainen malli. Ei se minusta rajaudu edes mihinkään tiettyyn säröjen pääkategoriaan.
 
Jos tämä kysymys olisi bisneskontekstissa, niin paras ratkaisu sisältäisi luultavasti idean siitä, että kuinka nopeasti ja halvalla vastaus saadaan.
 
Tämä teorisointi on kuitenkin hyödyttömämpää kuin antaa äänidemo, jolla todistaa, että oma arvaus on oikeansuuntainen muutenkin kuin appeal to expert opinion:illa. Mikäli kuitenkin äänidemoa ei tuoteta ja anneta, ja annetaan sen sijaan suullinen/tekstimuotoinen arvaus, niin tämä tukisi jo juuri annettua ideaa siitä, että kustannus on merkittävä muuttuja, koska äänidemon tuottaminen koetaan liian vaivalloiseksi. Tämä tukee osaltaan sitä, että tehtävä on algoritmille sopiva. Toistaseksi olen kai ainoa, joka on antanut äänidemoja.

No nyt kannattaa esimerkiksi huomata, että ketjussa annetut ideat ovat melko erilaisia ja niissä on myös erilaiset kustannukset. Mitä, jos kopioija ei halua maksaa vaikkapa Devil-Loc:in lisenssistä? Esim. minusta Devil-Loc ei ole mitenkään uniikki, vaan sen soundin saa myös muita kautta. Lisäksi on hyvin erilaisia mikityksiä, joista erityisesti osa on melkein päinvastoin kuin miten "yhden mikin" äänite tuottaisi soundia. Lisäksi mikitysehdotelmat ovat keskenäänkin melko erilaisia. Entä jos drumbus-prosessoinnit saavutetaan pelkästään mikrofonilla? Esimerkiksi "rumpumasteriin jotain parallel-säröasiaa" on melko epämääräistä. Tässäkin olisi järkevämpää kokeilla niitä malleja, jotka vaativat vähemmän mikrofoneja, eikö?
 
ejhfi: Ei sillä ole merkitystä. Äänihommissa on se hauska juttu, että näitä voi tehdä niin miljoonalla eri tavalla ja kaikki on tavallaan yhtä oikeita. Lopputulos ratkaisee silloin, kun lähdetään ratkaisua hakemaan.
 
Ei ketjussa ole nähty yhtäkään lopputulosta, vaan arvauksia siihen pääsemisestä.
 
Itse en muuten edellenkään äänittäisi lainkaan, koska olen melko varma, että tiedän löytäväni sopivat soundit sample-packeista. Näitä genrejä on kuitenkin tahkottu niin paljon.

soundmodel: No nyt kannattaa esimerkiksi huomata, että ketjussa annetut ideat ovat melko erilaisia ja niissä on myös erilaiset kustannukset. Mitä, jos kopioija ei halua maksaa vaikkapa Devil-Loc:in lisenssistä? Esim. minusta Devil-Loc ei ole mitenkään uniikki, vaan sen soundin saa myös muita kautta. Lisäksi on hyvin erilaisia mikityksiä, joista erityisesti osa on melkein päinvastoin kuin miten "yhden mikin" äänite tuottaisi soundia. Lisäksi mikitysehdotelmat ovat keskenäänkin melko erilaisia.
 
Ymmärrätkö, jos kerron, että aika monella palstalle kirjoittajista on käytössään oma paja? Monet myös tekevät ääntä muille, joita kutsuttaneen vaikka asiakkaiksi. Äänittävät mm. bändejä, joilla on soittimet. Se kustannus on jo siinä pajassa itsessään. Sieltä löytyy yleensä myös kattaus erilaisia mikrofoneja, mikä on aika välttämätöntäkin rumpuja äänitettäessä. Oman pajani setissä on tällä haavaa 22 mikkiä pysyvässä setupissa. Lisäksi löytyy vaihdokkeja.
 
Mikrofoneilla on myös omat ominaisuutensa, mistä syystä niitä kannattaa olla useita erilaisia. Omassa ehdotelmassani mainitsin AKG D12 mikrofonin, en vaikkapa saman valmistajan uudempaa D112 mikrofonia. Tämä ihan siksi, koska basari kuulostaa sillä mikrofonilla äänitetyltä, ei vaikkapa D112 mikillä narutetulta, tai Shuren Beta 52A:lta.
 
Entä jos drumbus-prosessoinnit saavutetaan pelkästään mikrofonilla? Esimerkiksi "rumpumasteriin jotain parallel-säröasiaa" on melko epämääräistä.
 
Sulla ei ole selvästikään käsitystä ja kokemusta oikeiden rumpujen äänityksistä.
 
Tässäkin olisi järkevämpää kokeilla niitä malleja, jotka vaativat vähemmän mikrofoneja, eikö?
 
Niin, lähtökohdaksi laittaisin 4 mikkiä tolle BD, Sn & HH kombinaatiolle. Se voitaisiin tehdä toki kahdellakin, mutta eipä tuo oikein kahdella mikillä äänitetyltä kuulosta ainakaan minun korvaani.
 
Ei ketjussa ole nähty yhtäkään lopputulosta, vaan arvauksia siihen pääsemisestä.
 
Kirjoitinko ehkä näin?
Tulee mieleen muutamiakin assosiaatioita omista äänityksistä vuosien varrelta kasarilta alkaen:
1. ....
Ei mitään ihmeellistä ja ehkä jostakin tollasista lähtisin soundia hakemaan.
 
Huomaatko? "EHKÄ jostakin tollasista lähtisin soundia hakemaan". En väitä, enkä ole edes väittänyt, että toi olis se, mutta tosta minä lähtisin ruuvailemaan, jos studiolle joku päivä pöllähtäisi asiakas, joka kertoisi haluavansa pannuihinsa jotakin tommosta ja pannujen lähtösoundi olisi "isoa basaria ja isoa snarea". Ja jos aloituksen pätkä on soitettu oikeilla kuvittelemillani pannuilla, noin se olisi melko varmasti teknikonkin mielestä ollut yksinkertaisinta toteuttaa ilman sen enempiä kikkailuja. Niin ja kun kaikki eivät ole laatikossa.

Toivottavasti OP:lle on ollut hyötyä vinkeistä, mutta henkilökohtaisesti sanoisin, että jos olisin OP tai edes joku sivusta tulija, niin en tiedä kuinka hyödyllisiä esimerkinomaiset soundin tekemisen vinkit olisivat käytännössä.
 
Puolia:
 
-Ammattilaisvinkki joltain jolla on oletuksellisesti isompi studio ja kalliimpia plug-ineja tarkoittaa vinkkiä, jota kaikki muut eivät voi tai edes halua toteuttaa, joten se on epärealistinen. Emme voi tietää, että vaatiiko soundi todella näitä, vai voimmeko?
 
-Vinkki, jota ei tueta äänidemolla tarkoittaa, että pitää luottaa asiantuntijan mielipiteeseen ja omaan arviointiin, vaikka ei ole annettu mitään äänellistä todistetta, joka todistaisi, että asiantuntijan vinkki on edes oikean suuntainen ja että kuuntelijat kuulevat samoja asioita. Kokki-analogialla on mahdollista, että kuuntelijoilla on edelleen eri maku, vaikka he kuuntelevat samaa asiaa.
 
-Jos vinkki perustuu yleiseen arvioon, kuten "geneeriseen mikitykseen, jossa on laaja mahdollisuus jälkikäsittelylle", niin tämä ei ole välttämättä tehokkain tapa eikä se ole välttämättä edes saavutettava kohdan 1 takia.
 
-Jos konteksti olisi "kokenut ammattilainen kysyy kokeneelta ammattilaiselta, jolla on vastaava kalusto", niin kysymys kannattaisi osoittaa siten.
 
PS: löysin muuten lähellä olevan snare soundin n. 5 sekunnin haulla, koska tuo on esimerkiksi dubstep-snarejen kaltainen ja joskus jopa geneerinen "fat snare" -niminen sample.

soundmodel:
-Ammattilaisvinkki joltain jolla on oletuksellisesti isompi studio ja kalliimpia plug-ineja tarkoittaa vinkkiä, jota kaikki muut eivät voi tai edes halua toteuttaa,
 
Ei tarkoita. Jos annetaan esimerkiksi vaikkapa se Devil-Loc, niin tekijähemmo tai tekemisestä teoretisoinnin sijaan kiinnostunut henkilö kyllä osaa soveltaa siihen vaikka ilmaisia plugineja.

Henri Henri Olavi: Ei tarkoita. Jos annetaan esimerkiksi vaikkapa se Devil-Loc, niin tekijähemmo tai tekemisestä teoretisoinnin sijaan kiinnostunut henkilö kyllä osaa soveltaa siihen vaikka ilmaisia plugineja.
 
Olettaen, että tekijähemmo saa muun chainin kuntoon alkaen soittajasta, soittimista yms.

Tottakai hän saa. Hän tekee sen omalla tavallaan, omilla työkaluillaan, yrittäen päästä mahdollisimman lähelle haluamaansa soundia. Hän voi käyttää annettuja vinkkejä avukseen tai saada ihan omia ideoita niiden pohjalta tai ilman. Tekijähemmo ei ole tekijähemmo, ellei sillä ole "chain" ja muu sellaisessa kondiksessa, jolla voisi asiaa lähestyä. Silloin hän on vain turha teoreetikko.