Työ musiikkialalla ›

soundmodel: Mietipä nyt, otatko mielummin vaikka FOH-miksaajaksi sellaisen, joka osaa miksata vai sellaisen, joka osaa miksata JA korjata laitteet lennossa JA laskea keikkalavan asennukset? Sanoisin, että liveäänentoisto-yritys säästää rahaa, jos sen henkilökunta osaa myös huoltaa laitteet ja suunnitella venuen. Tällainen osaaminen on täysin mahdollista oikeilla kombinaatioilla.
 
Kuinka kerrot, että sulla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä musiikkiteknologian ja esitystekniikan opetus tänä päivänä on ilman että kerrot, että sulla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä musiikkiteknologian ja esitystekniikan opetus tänä päivänä on.

^
 
TAMK:ssa äänentoiston fysiikkaa ja tietotekniikan opintoja pl. DAW:it ainakin pyöreät 0 op n. 10 vuotta sitten, vaikka minusta ääniteknikolle olisi hyödyllistä tietää esimerkiksi, miten häiriötä mallinnetaan tai edes mitataan PRNG:illa tai miten käytetään jotain akustista mallinnus-ohjelmistoa tai vähintään Room EQ Wizard:ia. Luulisin, että liveäänentoiston eräs myyntivaltti on toteutuksen laatu, ja sitäpä ei voi oikein laskematta helposti selvittää. Lisäksi kannattaisi tietää erilaisia hyvän äänen malleja, kuten Harman Curve ja erilaisia painotuksia (A-weighted yms.).
 
Lisäksi jotain patcheria kannattaisi käsitellä, kuten esimerkiksi käsittääkseni jossain ison maailman kouluissa, niin ei tarttisi aina odotella, että onko joku muu tehnyt sopivan plugarin tms. Vähintään JSFX, Logic:in Environment tai Pure Data ilmaisohjelmistona.
 
Ne mikrofonit yms. voi varmaan sijoitella AI:llä kohta, joten sitä tuskin kannattaa kauheasti harjoitella.
 
Toki nämä voi halutessaan olla liittämättä johonkin sisällöntuotanto (AMK) koulutukseen, mutta sanoisin, että ala on luultavasti niin kilpailtu, että yllättävillä komboilla nimenomaan voi olla kustannustehokkaampi. Jos et osaa edes helppoja asioita, niin joudut maksamaan muille siitä, että he osaavat. Esimerkiksi akustikkojen taksat taitavat olla aika paljon korkeampia kuin FOH-miksaajien, jonka työn tekoälykin voisi ehkä hoitaa. Toki sisällöntuottajalle ei ole suoraan hyötyä muista erikoistumisista, mutta ne voisivatkin toimia sivukassavirtana.

soundmodel: Mietipä nyt, otatko mielummin vaikka FOH-miksaajaksi sellaisen, joka osaa miksata vai sellaisen, joka osaa miksata JA korjata laitteet lennossa JA laskea keikkalavan asennukset?
 
Miksaaja miksaa, korjaaja korjaa ja roudarit hoitaa lavojen asennukset. Näin se ainakin meillä menee.

Henri Henri Olavi: Miksaaja miksaa, korjaaja korjaa ja roudarit hoitaa lavojen asennukset. Näin se ainakin meillä menee.
 
Niin eli kukaan ei osaa oikeasti sanoa, miten äänentoisto kannattaa rakentaa (koska tuossa ei mainittu ketään, joka suunnittelee, miten asiat tulee sijoittaa ja miten asioita tulee käsitellä).
 
OP:n konteksti oli kuitenkin muusikko tai sisällöntuotanto, joten nämä ovat siltikin ekstraa. Yo. FOH-esimerkki oli lähinnä esimerkki joidenkin AMK:jen rajallisesta näkemyksestä siitä, mitä liveäänentoisto on, mutta uudet osaamiskombot voisivat toimia sivukassavirtoina. Pitää muistaa, että tutkinnon jälkijunassa pitäisi pystyä työllistymään ja erilaista tarjontaa voi hyvin muodostaa tekemällä asioita erilailla kuin muut. Erityisesti, olisi erittäin järkevää tehdä jotain muuta kuin kaikki muut tutkinto-ohjelmasta valmistuvat, koska luultavasti niitä tiettyjä paikkoja on paljon vähemmän kuin valmistuvia.
 
Erityisesti kuitenkin, jos OP:n kaltainen muusikko päätyisi keikkailemaan, niin olisi luultavasti erittäin hyödyllistä, jos kykenee toteuttamaan oman venuensa ehkä korkeintaan roudausavulla. Se tarkoittaa, että saat muille menevät tulot itsellesi. Lisäksi artistin tulisi sinälläänkin tietää, mikä on hänen esitykselleen parasta. Hänelle olisi hyödyllistä myös omata syvällistä tietoa studiotekniikoista, mikä on käsittääkseni laulaja-soittaja-lauluntekijöille harvinaista.
 
Äänen fysiikan käsitteet auttavat myös digitaalituotannoissa, koska näin voi ymmärtää paremmin, miltä vaikkapa tekokaikujen tulisi kuulostaa. Jo se, että voi myydä "minulla on parempi äänentoisto kuin tuolla toisella" on varma kilpailuvaltti. Vastaavasti sävellyksillisillä innovaatioilla voi olla erittäin vaikea kilpailla, koska asia on muutenkin niin subjektiivisesti arvotettua. Toisin sanoen, "hyvä biisi" on lähtökohtaisesti melko nopan heittoa, joten ehkä se ei ole tuottoisin parametri.
 
Spotify-teollisuudessa < 5% kaikista yrittäjistä tienaa elantonsa taiteellisesta osasta:
 
https://www.msn.com/en-us/music/new … s-artists-make-a-living/ar-AA1AMQFb
 
Jos aikoo opiskella omaksi ilokseen, niin sitten kannattaa miettiä, että mitä taloudellista hyötyä koulutuksesta on, koska ajan voisi käyttää muutenkin.
 
!! Oppilaitokset saattavat useinkin myydä unelmia, joita ei ole oikeasti olemassa. !!

soundmodel: Niin eli kukaan ei osaa oikeasti sanoa, miten äänentoisto kannattaa rakentaa.
 

 
Tietenkin osaa. Mitä sä horiset?

soundmodel: ^
 
TAMK:ssa äänentoiston fysiikkaa ja tietotekniikan opintoja pl. DAW:it ainakin pyöreät 0 op n. 10 vuotta sitten
 
Joo ja mulle ei kymmenen vuotta sitten konsalla opetettu esim. Dantesta sanaakaan, mut en mä siitä huolimatta oo täällä mussuttamassa sen tiedon valossa siitä, mitä opetussuunnitelmaan nykyään kuuluu tai ei kuulu.
 
E: ja siis eikö se Tamkin linja nyt muutenkin oo lähinnä tuotantoon ja studiopuoleen keskittynyt, joten miks siellä mitään lavanrakennusta pitäis opettaakaan

Ei lavan rakennus, vaan se, että miten lasketaan, miten ja millaiset kaiuttimet valitaan tai miten kuuntelijat kannattaa sijoittaa, yms. Tai myös, miten muusikot sijoitetaan tai miten heidän kannattaa esiintyä livenä, jotta äänentoisto on hyvä.
 
OP:n konteksti edelleen tosin muusikko tai sisällöntuotanto. Mutta kyllähän muusikolle(kin) voisi olla hyödyllistä tietää se, minkä joku muu joutuisi muuten laskuttamaan.

soundmodel: Ei lavan rakennus, vaan se, että miten lasketaan, miten ja millaiset kaiuttimet valitaan tai miten kuuntelijat kannattaa sijoittaa, yms.
 
Mitenkäs sitten jos talossa on jo PA ja kuuntelijat istuvat aina samoissa paikoissa katsomossa? Ei niitä voi alkaa muuttamaan joka ikiselle keikalle. Miksaajia sinne kuitenkin tarvitaan, ei ketään sellaista, joka osaa laskea jotain lavan dimensioita tai asentaa kaiuttimia.

Henri Henri Olavi: Mitenkäs sitten jos talossa on jo PA ja kuuntelijat istuvat aina samoissa paikoissa katsomossa? Ei niitä voi alkaa muuttamaan joka ikiselle keikalle.
 
No tuollaisiakin on, mutta silloinkin pitäisi ymmärtää, että onko tietty venue sopiva omalle esitykselle. Ainakin baarit ovat genre-spesifisesti rakennettuja tai sitten niissä on niin geneerinen rakennelma, että se on huono melkein kaikille.
 
OP kysyi musiikin alan koulutuksesta, pysy kontekstissa.

soundmodel: No tuollaisiakin on, mutta silloinkin pitäisi ymmärtää, että onko tietty venue sopiva omalle esitykselle.
 
En mä puhu mistään muusikosta, vaan miksaajasta. Itse miksaan mm. tällaisessa paikassa. Eikä mulla ole mitään käsitystä mistään vehkeiden korjaamisesta tai akustiikan laskemisesta. Ei ole tarvetta, olen miksaaja.

Henri Henri Olavi: En mä puhu mistään muusikosta, vaan miksaajasta. Itse miksaan mm. tällaisessa paikassa. Eikä mulla ole mitään käsitystä mistään vehkeiden korjaamisesta tai akustiikan laskemisesta. Ei ole tarvetta, olen miksaaja.
 
Pointtini oli, että ennakoin, että jos joku alkaa tarjoamaan myös sitä, että tietää asioista, niin tuonlaisilta jää asiakkaat saamatta eli kyseessä olisi kilpailuvaltti, jota kuitenkin tarvitaan kilpailusta johtuen ja jota tulisi painottaa koulutuksessakin.

Kyllä musateknologiassa opetetaan Dante. Ja jos siinä omassa koulussa jostain kumman syystä ei opetettaisikaan, niin Danten sivuilla voi suorittaa virallisen sertifikaatin. Itseopiskelu on aina must, koska koulu antaa vain pienen siivun, sellaisen jolla saattaa päästä alkuun. Silti suosittelen käymään aina kouluja, ihan mitä tahansa kouluja.

Toistaiseksi koulutuslaitokset eivät saa rahoitustaan työllistymisen perusteella, vaan pääosin valmistumisen. Toisin sanoen, niillä ei ole välttämättä mitään insentiiviä tuottaa työllistäviä tutkintoja, vaan sellaisia, jotka on halpa tuottaa ja joissa voidaan saavuttaa tavoiteajat valmistumiselle.
 
Ei kannata siten antaa oppilaitosten pissittää, jos olettaa saavansa jotain muuta.

soundmodel: Toistaiseksi koulutuslaitokset eivät saa rahoitustaan työllistymisen perusteella, vaan pääosin valmistumisen. Toisin sanoen, niillä ei ole välttämättä mitään insentiiviä tuottaa työllistäviä tutkintoja, vaan sellaisia, jotka on halpa tuottaa ja joissa voidaan saavuttaa tavoiteajat valmistumiselle.
 
Ei kannata siten antaa oppilaitosten pissittää, jos olettaa saavansa jotain muuta.
 
Voi kai tällaisiakin olla. Itse kävin Onneksi paremman koulun kauan sitten.
 
Onko sulla jäänyt jotain hampaankoloon omasta koulutuksestasi? Nää sun viestit puhuu vähän siihen suuntaan.

Jos todellisuus on se, että < 5% kykenee tulemaan toimeen alalla, niin tämän tulisi johtaa paljon radikaaleimpiin valintoihin myös valmistavissa koulutuksissa. Koska näin ei kuitenkaan käy, niin on suuri syy epäillä sitä, että oppilaitos ei joko osaa tai sillä ei ole resursseja vastata alan realiteetteihin. Tällöin myös koulutuksen hyöty on kyseenalainen. Itse jätin koulutuksen kesken, koska aloin epäilemään sitä, että tietääköhän ne oikeasti, mitä ne tekee siellä. Siksi suositin myös, että kannattaisi mielummin hakea johonkin kouluun, jolla on oikeasti kova maine, kuten sibis, koska tämä luo bufferia sille, että on vähemmän todennäköistä, että koulutus on ihan puuta heinää. Luultavasti esim. suurin osa RSO:n soittajista on Sibelius-Akatemiasta? Monet kaupallisesti menestyvät säveltäjätkin.
 
Sitten annan vain neuvon, että kannattaa jonkun muun valmistautua paremmin, niin voi säästyä muutama vuosi.

Ei se ole mielestäni koulutuksesta kiinni, vaan siitä, että työpöaikkoja, sellaisia jotka elättää, on kovin vähän. Lisäksi se vaatii myös verkostojen rakentamista, johon toki koulussa voi saada hyvän alun, mutta kaikilla ei ole kapasiteettia tähän. Realiteetti työajoista voi tulla myös monelle ongelmaksi. Ja se, että jos ei ole kiinteänä kalustona jossain isommassa paikassa, hommat ovat pääsääntöisesti freelance-töitä ja tämäkään ei sovi kaikille.

Henri Henri Olavi: Ei se ole mielestäni koulutuksesta kiinni, vaan siitä, että työpöaikkoja, sellaisia jotka elättää, on kovin vähän. Lisäksi se vaatii myös verkostojen rakentamista, johon toki koulussa voi saada hyvän alun, mutta kaikilla ei ole kapasiteettia tähän. Realiteetti työajoista voi tulla myös monelle ongelmaksi. Ja se, että jos ei ole kiinteänä kalustona jossain isommassa paikassa, hommat ovat pääsääntöisesti freelance-töitä ja tämäkään ei sovi kaikille.
 
Ei mutta ongelma on, että koulutus ei ota kantaa tuohon työllisyysongelmaan. Sitten se kaatuu vain opiskelijan niskaan, joka on liian sinisilmäinen luottaakseen, että oppilaitos on suunnitellut asiaa hänen puolestaan, kuten ABET-akkredioinnilla olisi. ABET kuitenkin takaa, että jos työpaikkailmoituksessa kysytään tutkintoa, niin ABET-akkreditointi täyttää sen vaatimukset. Näin ollen, ABET-akkreditoitu tutkinto ainakin täyttää tutkintovaatimukset teollisuuden näkökulmasta. Akkreditoimaton tutkinto ei takaa edes tätä, jolloin siitä ei ole välttämättä mitään hyötyä.
 
Jos suunnittelisin itse koulutusta, niin laittaisin 30 op "työelämätaidot", jonka aikana käsitellään sitä, miten nykyisessä markkinatilanteessa voisi pärjätä yrittäjänä, ja pakotetaan jokainen tekemään uniikki portfolio ja työllistymissuunnitelma, joka arvioidaan sen perusteella, että kuinka mahdollista on, että se pääsee < 5%:n parhaimmistoon. > 95% saa opintokokonaisuudesta arvosanan "Välttävä". Tämän tarkoitus on havainnollistaa sitä, minkälainen arvostus on markkinoilla. Tuo ajoitetaan ensimmäisen vuoden toiselle puoliskolle tai korkeintaan toisen vuoden ensimmäiselle puoliskolle. Jos saa arvosanan "Välttävä", niin sen tulisi saada miettimään, että kannattaako jatkaa. Opintojaksolla voidaan lukea hyväksi, jos on menestynyt Idols:issa tms., koska tämä korreloi voimakkaasti menestyksen kanssa ainakin joissain genreissä.

soundmodel: Ei mutta ongelma on, että koulutus ei ota kantaa tuohon työllisyysongelmaan.
 
Ei sen kuulukaan ottaa. Koulut eivät voi lisätä työpaikkoja.

Henri Henri Olavi: Ei sen kuulukaan ottaa. Koulut eivät voi lisätä työpaikkoja.
 
Ollakseen rehellisiä niiden tulisi ottaa kantaa siihen, koska useimmat opiskelijat luultavasti odottavat työllistymistä.