Kitarat: kitarakamat ›

McNulty: Kyl, 1952 Les Paulissa on trapetsitalla... mutta alunperin se oli "wrap under" eli kielten kuuluisi kaiketi tulla alakautta, ei tuosta päältä :)
 
No tästä voidaan olla montaa mieltä. Tuossa on aika rajallinen määrä säätömahdollisuuksia ja kitara on epävireessä heti jos kieli katkeaa. Mutta toki, se on juuri oikea vuoden 1952 malliin. Siihen on syynsä, miksi Gibson vaihtoi tallaratkaisua heti 1953, joten turha sitä on kierrellä. Trapetsitallaa näkee kuitenkin ES-330:ssä ja aika monessa "jazz-aikakauden" soittimessa.
 
Tuosta Gibson Les Paul 52 60th Anniversary Goldtop 2012:sta on netistä luettavissa mitä siinä on muutettu alkuperäiseen nähden, eli peräti paranneltu. Esim. kaulan kulma ja siksi siinä on mahdollinen tuo soittajaystävällinen wrap over ja sillähän sitten onnistuu myös kämmensyrjä dempit, toisin kuin sillä alkuperäisellä talla tsydeemillä. Juu Gibson vaihtoi tallaratkaisua, mutta ei se sitä muuta, että jos haluaa Gibson Les Paul 1952 60th Anniversary Goldtop 2012:sta, joka on todella hyvä Les Paul niin tuolla tallalla mennään. Ja mitä olen sitä nyt testaillut niin valittamisen aihetta ei ole. Joillakin saattaa olla tietenkin ja silloin on syytä hankkia toisenlaisella tallaratkaisulla varustettu Les Paul. Tuo trapetsitallahan ei roiku ilmassa vaan se on tolppien varassa ja on hyvin jämerän tuntuinen. Säätövaraa siinä on pystysuunnassa sekä vaaka suunnassa. Tarkkaan kun tutkii, niin eipä ole suurta eroa 1954 Les Paulin Wrap over tallaan, muuta kuin nuo tangot tuolta perästä tallaan.
 
https://youtu.be/TUhVJz7x19s?si=upPleexlDr_ce78D

BigPapa: Tuosta Gibson Les Paul 52 60th Anniversary Goldtop 2012:sta on netistä luettavissa mitä siinä on muutettu alkuperäiseen nähden, eli peräti paranneltu. Esim. kaulan kulma ja siksi siinä on mahdollinen tuo soittajaystävällinen wrap over ja sillähän sitten onnistuu myös kämmensyrjä dempit, toisin kuin sillä alkuperäisellä talla tsydeemillä. Juu Gibson vaihtoi tallaratkaisua, mutta ei se sitä muuta, että jos haluaa Gibson Les Paul 1952 60th Anniversary Goldtop 2012:sta, joka on todella hyvä Les Paul niin tuolla tallalla mennään. Ja mitä olen sitä nyt testaillut niin valittamisen aihetta ei ole. Joillakin saattaa olla tietenkin ja silloin on syytä hankkia toisenlaisella tallaratkaisulla varustettu Les Paul. Tuo trapetsitallahan ei roiku ilmassa vaan se on tolppien varassa ja on hyvin jämerän tuntuinen. Säätövaraa siinä on pystysuunnassa sekä vaaka suunnassa. Tarkkaan kun tutkii, niin eipä ole suurta eroa 1954 Les Paulin Wrap over tallaan, muuta kuin nuo tangot tuolta perästä tallaan.
 
https://youtu.be/TUhVJz7x19s?si=upPleexlDr_ce78D
 
Onko tuossa uusiopainoksessa ihan tavalliset Speedknobit potikannuppeina vai ne alkuperäisen kaltaiset "korkeammat" nupit? Sellaiset olisi aika viehkeät... mutten ole kauheasti nähnyt maailmalla reprojakaan.

MG15FX meni vaihdossa ja DSL20CR tuli kotiin eilen.
Toki odotin, että putkistyrkkari on erilainen, mutta on kyllä tuntuu soitettaessa niin erilaiselta kuin olka ja voi; herkemmältä.

BigPapa: Ei tuossa Anniversaryssä ole ne korkeat Speedknobit, vaan hyvin istuvat esteettisesti ja toiminnallisesti nuo matalammatkin.
 
Tuo Anniversary on kaikin puolin fiksumpi kuin orkkis '52 "vikoineen". Tai ainakin soitettavampi. Tallaratkaisu ja kaulakulma toimivat paremmin nykymaailman kielisarjoilla ja musisoinnissa. Orkkiksen aikoihin kielinä oli todennäköisesti paksu satsi hiottuja kieliä ja soundi-ihanteet orkesteri- ja jazz-musiikissa. Ei silloin tarvittu mitään palm mute -tekniikoita :) Korkeammat potikannupit on korvattu helpommin saatavilla ja korvattavissa olevilla kultaisilla Speedknobeilla. Silti säilytetty alkuperäisen ulkoasua ja fiilistä... sekä soundia kahden PYsikympin voimalla.
 
Alkuperäisistä '52:sta voi melkein sanoa, että jos tallaratkaisu on muutettu, niin kyseessä on soittopeli. Jos soitin on orkkiskunnossa, niin se on ollut keräilykappale.

McNulty: Tuo Anniversary on kaikin puolin fiksumpi kuin orkkis '52 "vikoineen". Tai ainakin soitettavampi. Tallaratkaisu ja kaulakulma toimivat paremmin nykymaailman kielisarjoilla ja musisoinnissa. Orkkiksen aikoihin kielinä oli todennäköisesti paksu satsi hiottuja kieliä ja soundi-ihanteet orkesteri- ja jazz-musiikissa. Ei silloin tarvittu mitään palm mute -tekniikoita :) Korkeammat potikannupit on korvattu helpommin saatavilla ja korvattavissa olevilla kultaisilla Speedknobeilla. Silti säilytetty alkuperäisen ulkoasua ja fiilistä... sekä soundia kahden PYsikympin voimalla.
 
Alkuperäisistä '52:sta voi melkein sanoa, että jos tallaratkaisu on muutettu, niin kyseessä on soittopeli. Jos soitin on orkkiskunnossa, niin se on ollut keräilykappale.
 
Sellaiseen johtopäätökseen olen itsekin tullut. Alkuperäisellä '52 les paulilla tuskin tulisin toimeen ilman modifiointeja, joihin se onkin ollut oivallinen alusta hintansa vuoksi. Siitä saa helposti '54 tyylisen wrap over tallaisen sepällä teetettyä, tai '56/-57 uusimalla talla systeemit stop bariin ja abr-1:een plus -57:ssä mikrofounit P.A.F tyyppisiksi. Ja kun siitä rataa jatkaa, niin conversi bursteina niitä on nähty -59 Les Paulin tapaisina, tarvittaessa vaahterakansipalat uusittuna mukava loimuisiksi, ellei loimua löydy alkuperäisen '52:n kultauksen alta. Tuossa 60th Anniversary '52:ssa on tosiaan se tallasysteemi/ kaulakulma fixaamalla saatu alkuperäistä, mun mielestä, aivan ratkaisevasti parempi soitettavuus. "An improved version of the original 1952 wrap under trapeze, this version top wraps to better suit the modern player while preserving the look of the original bridge design." Onhan siinä materiaaleina sitten yhden palan mahonki runko Grade A, samoin kaula. Nitro lakkaus: "warm metallic gold nitrocellulose lacquer". Kaula on muhkuin mitä on vastaan tullut, mutta ei epämiellyttävän paksu vaan sopivavalla tavalla leveä ja paksu, ettei krampiherkkys pääse vaivaamaan soitellessa. Sama itseasiassa tuossa 40 Anniversary 1954 Stratocaster reissuessa kaulan kanssa, ja siinäkin runko yhden palan select ash ja nitro lakkaus.
 
https://www.chicagomusicexchange.co … ry-52-les-paul-goldtop-2012-1610368
 
https://www.atbguitars.com/2012-gibson-les-paul-52-gold-top
 
Custom Shop R2:ssa ei oltu korjattu tuota tallasysteemiä, ei ilmeisesti kaulan kulmaakaan, who knows, vaan tehty alkuperäisen tapaan. Gibson USA lähestyi asiaa paljonkin järkevämmin ja teki mahtavan hyvän uusintapainoksen tuosta 60th Anniversary 1952 Gold Topista.
 
https://reverb.com/item/87557101-20 … l-1952-reissue-r2-aged-antique-gold

Nyt analogidelay kiimassa tuli hommattua MXR Carbon Copy Deluxe ja taistelee paikasta kotilaudassa juuri hommattua EHX Deluxe Memory Boyta vastaan. Häviäjä jatkaa matkaa mökille lautaan. =D

Pari LTD:tä katosi telineestä ja muutama satanen rahaa tililtä. Tilalle tuli Aristides 060 ja on tää kyllä melkoinen vehje nopealla testailulla. Mikkien vaihtelu esim. Lundgrenin Black Heaven -settiin houkuttelee jo ihan kosmeettisista syistä, mutta katellaan nyt jos pääsisin sinuiksi näiden Duncanien kanssa alkuun.

Innostuin pirkanmaalaisen OHMpicks-puljun titaaniplektroista sen verran, että tilasin Otolta ensin pari erilaista versiota omalla designillä, toisessa logo kaiverruksena pinnassa ja toisessa stanssattu läpi asti. Pienen makustelun jälkeen jatkoon meni lävistetty malli, siinä oli grippi, paino ja tuntuma enemmän kuin kohdillaan. Muotona Dunlop Flow ja paksuus 1,3mm. Jokohan plektra-addikti löysi vihdoin sen Graalin maljan?
 
https://muusikoiden.net/dyn/users/184636.jpg

Master Of The Universe: Ai niin Yamaha SG2000. Onkin sit helposti paras kitara evöh! Pesee ja linkoo ihan kaiken. Helvetin painava vaan. Noh, kitaristien hommaa kitistä painosta, basistit rulettaa.
 
Olen täysin samaa mieltä!

Klassinen Ynkkä-mikki eli Dimarzion HS-3 tuli hommattua. Varsin jees, vaikka onkin aika vähän outputtia.

Ostin torilta Heritage Amplificationin Custom 2x12" kitaraskoben.
https://www.dropbox.com/scl/fi/u93i … mey7p529tq&st=8e1pv9ch&dl=0
 
Kokopuinen (mäntyä, ns. white pine), dovetail-liitokset kulmissa, vimpan päälle fiksusti tehty ja sisällä 2kpl Eminence Cannabis Rex 50W tötteröitä.
 
Kyseessä on edesmenneen Peter Matherin käsityönä tekemä kaappi. Hän oli eräänlainen skobevalmistuksen legenda ja senpä vuoksi hän opetti monia rakentamaan combo-, nuppi- ja kaiutinkaappeja. Valmisti itsekin useammalle amerikkalaiselle putiikkipajalle edellä mainittuja rasioita (esim. Carr, Milkman, Lil Dawg yms.) Peter Mather joutui kesällä 2023 sairaalahoitoon ja menehtyi sitten yllättäen saman vuoden syksyllä. Hänen Virginia Beachissa sijainnut Mather Amp Cabinets -firma lakkasi olemasta. Tai no, edelleen löytyy FB-sivut ja Peterin sähköpostiosoite, koska hänen vaimonsa halusi pitää nämä kanavat auki Peterin asiakkaille ja Matherin tekemien kitarakamojen ystäville. Peterin kuolema jätti ison aukon amerikkalaisten pikkupajojen tuotannolle, kun ykskaks ei saanutkaan enää laadukkaita koteloita vahvistimille ja kaiuttimille.
 
Itselleni positiivinen yllätys oli se, että vaikka kaappi on täyspuuta, niin se ei ole kuitenkaan älyttömän raskas tai painava. Tuota kaappia kantaa helposti tuosta yhdestä kahvasta. Monet vaneriskobet ovat mielestäni huomattavasti painavampia ja soundiltaan "tukossa". Tämä kuulostaa Fender Showman Reverb nupin alla tuhdilta, mutta myös ilmavalta ja avoimelta. Siitä huolimatta, että Cannabis Rex -kaiuttimet ovat soundiltaan tummanpuhuvat.

Myin vuonna 2013 valkoisen Ibanez RGD320 kitaran. Nyt ostin samanlaisen takaisin :D Tuo alkuperäinen Edge III tinafloikka pitää varmaan jossain vaiheessa vaihtaa johonkin vähän laadukkaampaan.
 
EDIT: Tuo Edge III pitää kyllä vaihtaa melko nopeasti pois. Yksi tallapala hajosi jo heti ensimmäisen kieltenvaihdon yhteydessä. Onneksi oli itellä laatikossa vielä yhdestä vanhemmasta Ibasta otettu edge III talla mistä pysty ottaan varaosia :D

EHX:n Big Muff Pi, se isoboksinen tietty.

Yksi pöristin lisää onpi matkalla Ranskan Nizzasta tänne Hämeeseen as we speak. Olen jo tovin etsiskellyt räkäistä fuzzia, mutta kuitenkin musikaalista ja soitettavaa sellaista. Sellaiset bit crusherit ja muut liian rajut oli heti kättelyssä ulkona laskuista.
 
Maestro FZ-1A ja Tone Bender Mk.1 olivat etusijalla. Moni suositteli JoeDocMusic Elektrikaa, koska siinä on dedikoitu Gate-säädin ja siitä lähettelin sähköpostiakin valmistajalle. Päädyin lopulta kuitenkin piirun verran perinteisempään Tone Bender Markku ykköseen kun ranskalaisesta pedaaliputiikista löytyi italialaisen Formula B -nimisen valmistajan Mini Bender Mk1. Kultainen juustopalan muotoinen rasia, mutta kooltaan pienempi kuin alkuperäinen.
 
https://lep-international.jp/cdn/shop/files/Mini-Bender-03.png

Danelectron ysärisuosikkidelay Danecho kolmellakympillä sisältäen postikulut.

Shin-ei Companion TR-8 (8TR) eli WF-8 Wah Fuzz jostain 60-luvun lopusta tai 70-luvun alusta. Narrow box, fuzzin säätimet pedaalin kyljessä. Perjantaina toivottavasti pääsee laitteen kimppuun.
 
Tässä Brett Kingman demottaa samaista laitetta, joskin Kimbara-nimisenä markkinoitua versiota. On raju laite. Brett ei niin diggaillut wahista, mutta mun mielestä kuulosti just hyvältä. Varsinkin fuzzin kera.
https://www.youtube.com/watch?v=51ZFo9uObBU

Karkasi käsistä ja hommasin käytetyn Novon. Liian hyvälle vaikuttaa kyllä. Fanoja fanottanut aiemmin niin luonnollinen siirtymä rumikkiin? Ensimmäinen kitarani tele mikillä. Joku spessu P45. Lämpökäsiteltyt puut. Chunky C kaula mutta ei kyllä mitenkään ylipaksu pienille käsilleni.
https://www.flickr.com/photos/16908 … 765@N05/54615102346/in/photostream/

SaOk: Karkasi käsistä ja hommasin käytetyn Novon. Liian hyvälle vaikuttaa kyllä. Fanoja fanottanut aiemmin niin luonnollinen siirtymä rumikkiin? Ensimmäinen kitarani tele mikillä. Joku spessu P45. Lämpökäsiteltyt puut. Chunky C kaula mutta ei kyllä mitenkään ylipaksu pienille käsilleni.
https://www.flickr.com/photos/16908 … 765@N05/54615102346/in/photostream/
 
Nätti on. Eihän nuissa töki muu kuin lavan design ja sekin on enempivähempi tottumiskysymys.

McNulty: Nätti on. Eihän nuissa töki muu kuin lavan design ja sekin on enempivähempi tottumiskysymys.
Joo :D. Olin pitkään kanssa että hirvitys, mutta pari vuotta novoja seuranneena ei se näytä enää niin pahalle. Soittaessa vielä ei näy itselle. Törkeän laadukas ja mukava soittaa kyllä kuten fanotkin.