Kitarat: kitarakamat ›

Mullekin päätyi torilta yksi, tämmönen vihreä ja kolhuinen. Radikaalisti erilainen kuin aikaisemmat stratoni: varsin paksu kaula. Huikean hieno loimupalikka onkin saatu kaulaan valittua. Säätöjen lähtökohta on täysin eri kuin mihin olen tottunut: paksut kielet supermatalalla tatsilla. Tai no, vain 11 kun normaalisti soitan 10.5, erohan on järisyttävän suuri. No kuitenkin, nostin niitä vähän että pääsen piiskaamaan kovempaa, mutta sitten paksujen kielten kanssa taistelu alkaa. Noo katellaan mihin se tästä lähtee suuntautumaan.
 
Mikkivalitsin päätti hajota yön aikana, kitara oli soittovalmiina tuolilla mihin sen illalla jätin, ja tänään kaksi asentoa on mykkänä. Tässä on se hassu kymmenen asennon mikkivipu. Pitää tutkailla onko syy valitsimessa vai jossain muualla, ja jos valitsimessa niin jatketaanko tavallisella.

Tänään "tarttui" Pekalta käteen sellainen GAS Jazzmaster-versio. Sarjanumero 045. Hieno Cocobolo-kansi ja otelauta, Swamp Ash-koppa ja roasted Vaahtera-kaula. Masteryn kampisysteemi ja talla. Pekan itse käämimät P90:set kruunaa komeuden. Onhan noita kalliitakin nimiluuttuja ollut, mutta tämä on paras kitara, mitä olen omistanut. Lisäksi siellä oli juuri valmistunut 60-luvun tyyliin Stratoa, mutta vaahtekaulalla, sekä Teleä ym. On se kyllä velho taikomaan noita.

Parempaa jazzmasteria ei takuulla löydy, jos vaan speksit osuu ja ilmeisesti osuivat. Onnea hankinnasta.
 
ak69: Tänään "tarttui" Pekalta käteen sellainen GAS Jazzmaster-versio. Sarjanumero 045. Hieno Cocobolo-kansi ja otelauta, Swamp Ash-koppa ja roasted Vaahtera-kaula. Masteryn kampisysteemi ja talla. Pekan itse käämimät P90:set kruunaa komeuden. Onhan noita kalliitakin nimiluuttuja ollut, mutta tämä on paras kitara, mitä olen omistanut. Lisäksi siellä oli juuri valmistunut 60-luvun tyyliin Stratoa, mutta vaahtekaulalla, sekä Teleä ym. On se kyllä velho taikomaan noita.

Haeroe: Parempaa jazzmasteria ei takuulla löydy, jos vaan speksit osuu ja ilmeisesti osuivat. Onnea hankinnasta.
 
Kiitos Haeroe. Mulla on ollut Novoa, Isoa-G:tä, Musareita ym ja tämä meni heittämällä kärkeen. Alkuinnostuksia on ollut jo niin monta kertaa, että alan olemaan immuuni niille. Ihan vilpittömästi paras kitara, mitä olen käsissäni pitänyt. Todella tyytyväinen.

askomiko: Mullekin päätyi torilta yksi, tämmönen vihreä ja kolhuinen. Radikaalisti erilainen kuin aikaisemmat stratoni: varsin paksu kaula. Huikean hieno loimupalikka onkin saatu kaulaan valittua. Säätöjen lähtökohta on täysin eri kuin mihin olen tottunut: paksut kielet supermatalalla tatsilla. Tai no, vain 11 kun normaalisti soitan 10.5, erohan on järisyttävän suuri. No kuitenkin, nostin niitä vähän että pääsen piiskaamaan kovempaa, mutta sitten paksujen kielten kanssa taistelu alkaa. Noo katellaan mihin se tästä lähtee suuntautumaan.
 
Mikkivalitsin päätti hajota yön aikana, kitara oli soittovalmiina tuolilla mihin sen illalla jätin, ja tänään kaksi asentoa on mykkänä. Tässä on se hassu kymmenen asennon mikkivipu. Pitää tutkailla onko syy valitsimessa vai jossain muualla, ja jos valitsimessa niin jatketaanko tavallisella.
 
Mimmonen vihreä? Ja vielä kolhuinenkin; Vau!

Lisää miinuksia: kaulamikin piuhojen värit on nurinpäin, eli kun vaihdoin mikkikytkimen ehjään tavalliseen niin normaalikytkennällä kaula+keskiasento ovatkin vastavaiheessa keskenään, piti kolvata uusiksi. Myös yksi pleksin ruuveista oli sentin pidempi kuin muut, liekö tehtaalta vai jälkiasennus.
 
Paksuun kaulaan tottui aikalailla heti, nyt kaikki muut kitarat tuntuu oudoilta kaulojensa ohuuden takia.

En tiedä onko omassa pinkissä GAS telessä jotain hiilikuituvahvikkeita kaulassa, mutta pakko sanoa ettei ole tullut ennen noin stabiilia kaulaa vastaan millään merkillä. Ei ole tarvinnut koskaan säätää kaularautaa elämisen vuoksi. Ei kuivimmilla talvipakkasilla (en harrasta kostuttimia), ei kosteimpina syyskuukausina eikä nyt +30 asteen helteillä.
 
Muutaman kk tauon jälkeen kokeilin taas kitaraa ja säädöt edelleen aina samat kuin ennenkin, eli täydelliset.