Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Audient iD22-äänikorttini konkat(?) suhisee. Toinen etunen on myös pimeänä.
 
Tietäiskö joku jonkun pajan Helsingissä joka osais korjata tuollaisen, vähintäänkin konkkien osalta?

En tiedä, missä noita voi Helsingissä korjata kun en asu siellä suunnilla...
Tuli vaan mieleen, että monesti tuollaiset sepät ottaa 50€/h, että usein edullisempaa elektroniikkaa ei kannata korjata, vaikka vika itse ei olisi kuin muutaman euron osassa.

Solex: Päivää, työskentelen Audientin maahantuojalla huoltomiehenä.
 
Analogisen signaalitien konkkaongelmia on ollut jonkin verran aikaisemmissa tuotantoerissä. Juurisyyt ovat vain valmistajan tiedossa, mutta ymmärtääkseni ovat sen korjanneet.
 
Audientin varaosat ovat hyvinkin kohtuuhintaisia. Me olemme näissä tilanteissa vaihtaneet koko Input-osion piirilevyn, se ei ole kovin kallis. Korjaustapa on huomattavasti edullisempi kuin komponenttitasolla konkkien vaihtaminen.
 
Laita minulle pikaviestiä niin järkkään sinulle varaosana Input-osion piirilevyn - en halua tässä kertoa suoraan julkisesti hintaa mutta totean että se on vähemmän kuin 50e ALV 0%-
 
Laitoin privaa, jättebitte!

Näitä kannattaisi kysyä jostain harrastelijapiireistä, kuten Hacklab:it (https://hacklab.fi/). Osa porukasta voi haluta korjata tuollaisen vain ekosyistä tai harjoituksena, kaupalliset yritykset veloittavat tästä aina liikaa. Koko levyn kierrättäminen pelkän muutaman kondensaattorin takia on kuitenkin varsin tuhlaavaa.
 
Tuollainen kondensaattori löytyy monesti kuitenkin visuaalisella tarkastelulla, ja niiden vaihto ei ole erityisen vaikeaa. Jos piiriä pitäisi analysoida tämän enemmän, niin sitten se on usein vain liian kallista.
 
Tuo etuasteen vika on todennäköisesti vain löystynyt tai jopa vain likainen input-liitin. Sellainenkin on helppo korjata.

soundmodel: Näitä kannattaisi kysyä jostain harrastelijapiireistä, kuten Hacklab:it (https://hacklab.fi/). Osa porukasta voi haluta korjata tuollaisen vain ekosyistä tai harjoituksena, kaupalliset yritykset veloittavat tästä aina liikaa. Koko levyn kierrättäminen pelkän muutaman kondensaattorin takia on kuitenkin varsin tuhlaavaa.
 
Tuollainen kondensaattori löytyy monesti kuitenkin visuaalisella tarkastelulla, ja niiden vaihto ei ole erityisen vaikeaa. Jos piiriä pitäisi analysoida tämän enemmän, niin sitten se on usein vain liian kallista.
 
Tuo etuasteen vika on todennäköisesti vain löystynyt tai jopa vain likainen input-liitin. Sellainenkin on helppo korjata.
 
Tähän taisi maahantuojan edustaja jo tarjota ratkaisun. Etuasteen kortin vaihto antaisi kyllä enemmän luotettavuutta kuin yksittäisen komponentin vaihto.Jos nimittäin kortilla jo ikää muutenkin.

nightbird: Tähän taisi maahantuojan edustaja jo tarjota ratkaisun. Etuasteen kortin vaihto antaisi kyllä enemmän luotettavuutta kuin yksittäisen komponentin vaihto.Jos nimittäin kortilla jo ikää muutenkin.
 
No ehkä. Elektroniikka voi hyvin kestää 20 vuottakin, ja jokin 10 vuoden huolto voi olla vain se, että vaihdetaan muutama kondensaattori. Riippuu tapauksesta. Se, miksi kaupalliset yritykset vaihtavat koko levyn on kuitenkin kai sen takia, että se maksaa vähemmän tuoda jostain Aasiasta se levy kuin käyttää jotain suomalaista insinööriä analysoimaan se vika. Tämä on kuitenkin mahdollisesti hyvin eri asia kuin se, mikä on ekologista.
 
Tämä on ihan yleinen ongelma kaiken elektroniikan suhteen, mutta aina kun tulee viallinen laite, niin olisi mahdollista muuttaa toimintatapoja valitsemalla toinen tapa korjata se.

soundmodel: Tämä on ihan yleinen ongelma kaiken elektroniikan suhteen, mutta aina kun tulee viallinen laite, niin olisi mahdollista muuttaa toimintatapoja valitsemalla toinen tapa korjata se.
 
Tämä on ihan yleinen ongelma kaiken huollon suhteen: kun tulee viallinen laite, niin pitäisi maksaa korjatusta enemmän kuin uudesta.
 
Jos tuotteen dokumentaatio on vajaa eikä esimerkiksi huolto-ohje ole kaksinen, jostain pitäisi löytää tieto yleisimmistä vikapaikoista. Osaajat voisivat perustaa julkisen tietopankin.
 
Niin, taisin juuri vastata, miksi niin ei tehdä: Kaikki odottaisivat vastausta, jos tiedon jakamisesta ei saisi palkkiota.

soundmodel: No ehkä. Elektroniikka voi hyvin kestää 20 vuottakin, ja jokin 10 vuoden huolto voi olla vain se, että vaihdetaan muutama kondensaattori. Riippuu tapauksesta. Se, miksi kaupalliset yritykset vaihtavat koko levyn on kuitenkin kai sen takia, että se maksaa vähemmän tuoda jostain Aasiasta se levy kuin käyttää jotain suomalaista insinööriä analysoimaan se vika. Tämä on kuitenkin mahdollisesti hyvin eri asia kuin se, mikä on ekologista.
 
Tämä on ihan yleinen ongelma kaiken elektroniikan suhteen, mutta aina kun tulee viallinen laite, niin olisi mahdollista muuttaa toimintatapoja valitsemalla toinen tapa korjata se.
No mieluummin vaihdan vaikka sen tehdasuuden kortin vartissa jonka tiedän olevan iskemätön kuin heitän koko roskan jätteisiin. Se on myös sitä roskiin menevää pientä korttia lukuunottamatta luontoa säästävää.
Ja säästyyhän siinä tietty esim. sitä asiakkaalta veloitettavaa aikaa joka suomen työn verotuksen tietäen voisi muutoin syödä koko korjauksen kannattavuuden.
Tuo "man made,man repair" ei aina kaikessa varsinkin halvemmassa tavarassa ole toimiva johtolanka, vaikka se luonnonläheisille ihmisille onkin hankala kokemus hyväksyä.

ituvirtanen:
Jos tuotteen dokumentaatio on vajaa eikä esimerkiksi huolto-ohje ole kaksinen, jostain pitäisi löytää tieto yleisimmistä vikapaikoista. Osaajat voisivat perustaa julkisen tietopankin.
 
Niin, taisin juuri vastata, miksi niin ei tehdä: Kaikki odottaisivat vastausta, jos tiedon jakamisesta ei saisi palkkiota.
 
Saahan siitä sen, että voi käyttää muiden ohjeita vastavuoroisesti. Kyllähän ihmiset tekevät myös ilmaisia projekteja "saat, mitä laitat sisään" -periaatteella.
 
Tiedän tällaisia projekteja esim. käyttöohjeiden kääntämisessä muille kielille, koska valmistaja säästää rahaa tekemällä käyttöohjeen vain top 5 maailman kielille. Useimmat ihmiset taitavat kuitenkin olla tyyppiä, jotka vain ottavat tulokset, mutta eivät tee itse mitään, mikä onkin ihan järkevää oman ajankäytön kannalta, mutta se tuhoaa yhteiskäyttöresurssien ylläpitämisen (eli karkeasti sanottuna tietyn sortin kommunismin) motiivit.
 
Tuollainen projekti sopisi erityisen hyvin joillekin elektroniikan alan opiskelijoille kesätöiksi. Koska luonnonvarat ehtyvät, niin korjaamisesta on melkein pakko tulla jossain vaiheessa kannattavaa. Nytkin meni se Temu-aloite eduskuntaan, että kiinalaista krääsää ei saisi tilata tuhlaavasti:
 
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/14852
 
PS: basisti1971 on väärässä. Ei kannata luottaa käyttäjiin, jotka rikkovat sivuston sääntöjä tai eivät osaa edes lukea niitä.

soundmodel: Tiedän tällaisia projekteja esim. käyttöohjeiden kääntämisessä muille kielille, koska valmistaja säästää rahaa tekemällä käyttöohjeen vain top 5 maailman kielille.
 
Jos valmistat Suomessa tuotteen kansainvälisille markkinoille, käyttöohje pitää olla kaikilla markkinan kielillä. Top5 ei riitä mihinkään eikä se ole mahdollinen paikka säästää. Kaiken lisäksi ohjeen pitää olla paperilla. Esimerkiksi CD ei kelpaa.
(Referenssi: johtamani tuoteprojektit kansainvälisessä yrityksessä.)

Moi.
 
Ihan ekaksi, jos vain suinkin istuu pirtaan:
 
ÄLKÄÄHÄN RUOKKIKO TROLLIA
 
vaikka tarkoitus olisi kuinka hyvä tahansa.
 

 
Solex: Audientin varaosat ovat hyvinkin kohtuuhintaisia. Me olemme näissä tilanteissa vaihtaneet koko Input-osion piirilevyn, se ei ole kovin kallis. Korjaustapa on huomattavasti edullisempi kuin komponenttitasolla konkkien vaihtaminen.
 
Audientissä (ainakin ID22:sessa) vaikuttaisi olevan sekin hyvä puoli että jos varaosat tuntuvat arvokkailta, teinitsesäästin korjaajillekin löytyy netistä hyviä ohjeita joilla saada laite korjattua.
 
Tuossa mm. erääseen vikaan eräältä mnet jäseneltä:
 
https://khronscave.blogspot.com/202 … /67-audient-id22-part-2-repair.html
 
Omani ostin pikkuisen vikapäänä selvästi yleistä markkinahintaa edukkaammin koska kuulokeulostulossa oli häikkää, tuohonkin löytyi lääke netistä.
Sain toki korjattua mutta suunnitelmat muuttuivat ja laite on jäänyt odottelemaan aikoja parempia.
 

 
Solex: Laita minulle pikaviestiä niin järkkään sinulle varaosana Input-osion piirilevyn - en halua tässä kertoa suoraan julkisesti hintaa mutta totean että se on vähemmän kuin 50e ALV 0%-
 
Ansaittu plussa pätkähti.
 
T:Samuli

Totta turiset. Jutut ovat sen verran irti todellisuudesta, ettei tässä muuta synny kuin lämmintä ilmaa.

Tuosta Khronin tarinasta päätellen ID22:n virtalähde on aika huonoa designia kun sitä regulaattoripiirin thermal padia ei ole edes juotettu piirilevyyn vaikka datalehdet sanoo että pitäisi, eikä olisi ihme vaikka tässä tapauksessa vika olisikin siinä eikä konkissa, eivätkä konkat tietääkseni "suhise". Piirilevyn vaihto auttaa ehkä vähän - If auttaa paljon :). No ehkä tässä tapauksessa kotivakuutuskaan ei korvaa.

Moi.
 
ituvirtanen: Jutut ovat sen verran irti todellisuudesta, ettei tässä muuta synny kuin lämmintä ilmaa.
 
Totta, mutta jos meno oikein kunnolla yltyy trollin haluamaan suuntaan, pahimmoillaan yli-innokas mode poistaa koko viestiketjun kun ei jaksa siivota :/.
Tähän mennessä ei ole tainnut saada kuin itsealoittamansa viestiketjun häivytettyä, onneksi.
 

 
mhelin: Tuosta Khronin tarinasta päätellen ID22:n virtalähde on aika huonoa designia kun sitä regulaattoripiirin thermal padia ei ole edes juotettu piirilevyyn vaikka datalehdet sanoo että pitäisi...
 
Totta, ei ole suunnittelultaan -tai ainakaan toteutukseltaan- tasolla jota hinnasta ja hehkutuksesta päätellen voisi odottaa ja olettaa.
Ja kuten tuosta Khronin blogista myös käy ilmi, ainakin hänen yksilössään laadukkaiden ja arvokkaidenkin komponenttien seuraksi on lätkäisty suurinpiirtein halvimpia kondensaattoreita joita vähänkään arvostetumpi toimija uskaltaa laitteisiinsa takuuaikaisten reklamaatioiden pelossa lait(at)taa.
 
Ennen tuon oman yksilöni ostopäätöksen muodostamista tutkiskelin aihetta jonkin verran netistä (mm. nuo Khronin blogipostaukset) ja ainakin mulle jäi kuva että ID22:sesta löytyy liuta revisioita, joissa joitain vikoja on korjattu ja toisaalta uusia tullut tilalle.
 
Meillä tavan tallaajilla ei tietenkään ole kovinkaan syvällistä mahdollisuutta päätellä vaikkapa sarjanumerosta tai piirilevyn revisiosta mikä vika/ominaisuus juuri jotain tiettyä laitetta kenties vaivaa tulevaisuudessa, ja toisaalta varsin monet totesivat että heidän yksilönsä on toiminut moitteetta jo iät ja ajat.
 
Valmistajalta ja jossain määrin virallisilta huoltotahoilta moinen tieto ainakin jollain tasolla löytyy, mutta eipä tuontyyppistä dataa ole koskaan julkiseksi tarkoitettukaan.
Ja hyvästä syystä.
 

 
mhelin: ...eikä olisi ihme vaikka tässä tapauksessa vika olisikin siinä eikä konkissa...
 
Totta.
Laitteen maahantuojan edustajalla on kuitenkin parempi kokonaisnäkemys edustamansa kikareen vioista kuin meillä, joten eiköhän asia selvitetä tavalla tai toisella ennen piirilevyn myymistä.
 

 
mhelin: eivätkä konkat tietääkseni "suhise".
 
Omaan harrastekokemukseen nojaten vikapäistynyt signaalitiellä oleva konkka saattaa hyvinkin aiheuttaa hyötysignaaliin suhinaa/kohinaa, ja toisaalta jotkin operaatiovahvistinkytkennät ovat hyvinkin tarkkoja siitä miten oheiskomponentit ovat valkattu ja missä kunnossa ne ovat.
Samoin jos kondensaattorin jännitteenkesto on valkattu rankasti yläkanttiin, signaali-kohinasuhde saattaa heikentyä ja/tai pohjakohina kasvaa huomattavastikin.
 
Signaalitien- ja pienjännitepuolen konkissa on tietenkin myös se ominaisuus ettei silmämääräisestä tarkastelusta ole tietenkään tuon taivaallista hyötyä, vaaditaan mittalaitteita ja tietotaitoa.
Tai etukäteistieto että juuri joku tietty komponentti -konkka tai mikä sattuukaan sillä kertaa olemaan- on juuri tietynlaiseen vikaan syypää.
 
Tai tekee kuten eräässä aiheena olevan laitteenkin nettiviestiketjussa ehdotettiin: "vaihtaa konkkia kunnes vika katoaa ...... tai kunnes tajuaa luovuttaa" :D.
 
Vaikka tuossa mun yksilössä foliot ovat kohtuullisen tukevia ja lyijytön tinakin suli kivuttomasti, nykylaitteiden piirilevyt eivät määrättömästi kestä uudelleenjuottamiskertoja joten ei komponenttitasonkaan korjaaminen välttämättä mikään läpihuutojuttu ole.
 

 
mhelin: Piirilevyn vaihto auttaa ehkä vähän - If auttaa paljon :). No ehkä tässä tapauksessa kotivakuutuskaan ei korvaa.
 
:D
 
80-90-luvulla markkinoilla olleet instrumenttivakuutukset olisivat ehkä korvanneet, ainakin jos olisi aiheuttanut jonkun näkyvämmän vaurion kyytipojaksi ;).
 
T:Samuli

Tästä tuli tosin sellainen mieleen, että jos ei halua välttämättä Suomessa korjata näillä hinnoilla, niin voisikohan huoltoon lähettää johonkin Kiinaan, niin tulisi halvaksi. Kai ne homman osaa sielläkin, mutta pitäisi tietää joku paikka.

ituvirtanen: Jos valmistat Suomessa tuotteen kansainvälisille markkinoille, käyttöohje pitää olla kaikilla markkinan kielillä. Top5 ei riitä mihinkään eikä se ole mahdollinen paikka säästää. Kaiken lisäksi ohjeen pitää olla paperilla. Esimerkiksi CD ei kelpaa.
(Referenssi: johtamani tuoteprojektit kansainvälisessä yrityksessä.)
 
Ei kukaan järkevä valmista Suomessa tuotetta.
 
Top 5 kielet Euroopassa kattavat suuren osan Euroopan populaatiosta (https://en.wikipedia.org/wiki/List_ … ges_by_number_of_speakers_in_Europe). Usein manuaali tulee jo pdf:nä, jos ollenkaan. Top 5 maailman kielet jätetään harjoitustehtäväksi.

Täällä oli ainakin ihan ok hinnat, vaikka esiintyy vain hifi-laitteiden huoltajana:
 
https://www.hatdata.net/hinnat
 
Jos vian osaan itse kertoa, niin voi olla, että jonkin yleisen osan vaihto onnistuisi, vaikka huoltaja ei tuntisi laitteita.