Rock, pop, alternative ›

Zed: https://www.levykauppax.fi/search/?q=s%C3%B6dikan+kausi
 
Kirjasarjan seuraavan osan julkaisupäivä julkaistu, ja *tilatakin jo saa.
 
* Toivottavasti NHR ei eksy tähän ketjuun.
 
Mutta saako housuja?
 
e: sori, mutta itepä kaivoit verta nenästäs

Lainasin kirjastosta Liimatan Manse-kirjan koska oon tykännyt Liimatan radio-ohjelmista ja mietin että hauska lukea kotikaupungin juttuja bänditoimintaa. Ja oltiinhan me joskus Nollapisteen treenisnaapureita vähän aikaa Stemman alakerrassa. Mutta jostain syystä en ollut bändiä koskaan kuunnellut, tai edes kuullut. Nyt laitoin sitten taustalle soimaan. Vanhemmat levyt vähän tökki mutta Suljettu, Olos ja Nimi muutettu kolisi kyllä kunnolla. Seitsemäs sinetti sitten taas tökki, mutta mitä suosittelisitte seuraavana?

Exhausted: Lainasin kirjastosta Liimatan Manse-kirjan koska oon tykännyt Liimatan radio-ohjelmista ja mietin että hauska lukea kotikaupungin juttuja bänditoimintaa. Ja oltiinhan me joskus Nollapisteen treenisnaapureita vähän aikaa Stemman alakerrassa. Mutta jostain syystä en ollut bändiä koskaan kuunnellut, tai edes kuullut. Nyt laitoin sitten taustalle soimaan. Vanhemmat levyt vähän tökki mutta Suljettu, Olos ja Nimi muutettu kolisi kyllä kunnolla. Seitsemäs sinetti sitten taas tökki, mutta mitä suosittelisitte seuraavana?
 
Mahlanjuoksuttaja. Nimi muutettu/Suljettu-henkistä progea.

carnation: Mahlanjuoksuttaja. Nimi muutettu/Suljettu-henkistä progea.
 
Tämähän se ois. Bändin paras levy.

Opettelin soitteleen Suljettua kitaralla ja huomasin että Porras-biisin säkeistön rytmikitara on hyvin samankaltainen kuin Pearl Jamin Smile. Jopa neljästä soinnusta kolme ekaa on samat. Ja ehkä myös se välike, jossa on pelkkä A-sointu, on samankaltainen kuin Immortalityn kertosäkeen jälkinen välike. Mutta sinänsä hauska yhteys, että sekä Portaissa että Smilessä biisintekijä on basisti, joka myös poikkeuksellisesti soittaa rytmikitaraa levyllä. Ja molemmissa on huuliharppu.
 
Ehkä myös Joutomaan D-sointukuviomuunnoksissa on vähän Pearl Jamia, tai jopa Neil Youngia. Ajattelen PJ:n biisiä Red Mosquito ja Youngin Old Mania ehkä.
 
Enkä tässä siis huutele mitään plagiaattisyytöksiä, kunhan bongasin hauskan samankaltaisuuden :)

Exhausted: Seitsemäs sinetti sitten taas tökki
 
Hetkinen, mitähän Seitsemättä sinettiä mä oon kuunnellut koska tää Nollapisteen Seitsemäs sinetti on hyvä levy, ja etenkin sen eka biisi ja utuisemmat biisit.

Exhausted: Hetkinen, mitähän Seitsemättä sinettiä mä oon kuunnellut koska tää Nollapisteen Seitsemäs sinetti on hyvä levy, ja etenkin sen eka biisi ja utuisemmat biisit.
 
En oo aikoihin kuunnellut, kuten en Nollapistettä muutenkaan, mutta onhan siinä vähän sellainen välilevyn maku. Musiikillisesti ihan ok, mut tekstit tökkii paikoitellen aika pahastikin. Tosin ei hetikään niin pahasti kuin muutama vuosi myöhemmin iiriksellä.

Iiris oli alkuun tosi luotaantyöntävä mitä helvettiä -tapaus, mutta nyt jo reilun kymmenen vuotta se on ollut Nimi muutetun jälkeen kuunnelluin Abso-levyni. Jokin kierähti mielessäni ympäri, ja rupesin nauttimaan kaikista laser-synista ja hassuista sanoituksista. Etenkin nimibiisi ja Lumous on ihan kuningasbiisejä.

Eka sinkku on paras. Takakannessa luki "tunnetko-sinä-ketään-työtöntä?" :), tai suurin piirtein noin.

Vessajono: En oo aikoihin kuunnellut, kuten en Nollapistettä muutenkaan, mutta onhan siinä vähän sellainen välilevyn maku. Musiikillisesti ihan ok, mut tekstit tökkii paikoitellen aika pahastikin. Tosin ei hetikään niin pahasti kuin muutama vuosi myöhemmin iiriksellä.
 
Mua taas häiritsi eniten se, että levyllä oli niin epäkoherentti linja, biisien tunnelmat ja tyylit vaihtelee tosi rajusti. Mutta silti enemmän peukku kallistuu ylöspäin.
 
Aika hauska homma löytää uusi suosikkibändi jälkikäteen kun vieläkin on monta levyä kokonaan kuuntelematta. Ja ovat tänä kesänä aktivoitumassa keikoillekin!

Exhausted: etenkin sen eka biisi
 
Se on kyllä hyvä, mutta muistan mikä pettymys oli latteine ihmissuhdepohdiskelmineen singlenäkin julkaistu Jarrutan, joka minusta on ehdottomasti yksi bändin ankeimmista biiseistä. "Tähänkö suuntaan Liimattakin on nyt taantumassa", muistan murehtineeni. Melkein koko levyn tekstitykset tuntuvat muutenkin lopullista muotoaan odottavilta demoversioilta, ja itse kappaleet aiempaan nähden löyhärakenteisila jameilta. Parin vuoden kuluttua ilmestynyt Mahlanjuoksuttaja oli taas todella ilahduttava ryhtiliike, jolla tuntui olevan väljästi rääpäistyyn Sinettiin nähden aivan eri luokan painoarvo. Se tuhoaakin edeltäjänsä melkolailla kaikilla osa-alueilla, ja jakaa Suljetun ja Nimi muutetun kanssa suosikkilevyni paikan yhtyeen tuotannossa.
 
Pedroz: Iiris oli alkuun tosi luotaantyöntävä mitä helvettiä -tapaus...
 
Minäkin lämpenin myöhemmin iirisille, jota ilmestyessään pidin todella kolkkona ja eksyneenä kyhäelmänä. Näin jälkikäteen arvioituna iiris on mennen tullen parempi kuin esim. Musta hiekka, joka tuntuu jotenkin yliyrittävältä mailanpuristukselta, vaikka latasinkin levyyn suuria odotuksia.

Iiris nousi hiljalleen yhdeksi bändin lempilevyksi itelle. Tuolla levyllä tuntui, että Liimatta oppi laulamaan ja vähän revittelemäänkin. Lammaslevyillä sitten laulu ja soundit muutenki otti bändillä hurjaa takapakkia ja jotenki vähän tuhnua ja väsynyttä vaikka varsinkin eka Lammaslevy on tosi 5/5.

Iiris on kyllä juuri tuollainen hitaasti lämpiävä levy. Olin melkoisessa Abso-vaiheessa vähän yli vuosi sitten ja olin kuunnellut lempialbumit kuten Nimi muutetun ja Suljetun silloin jo puhki. Iiris ei ollut iskenyt juurikaan. En ole varma olinko päässyt paria raitaa pidemmälle.
 
Mutta kerran odotella kavereita yli tunti pakkasessa seisoskellen. Olin kaiketi kylmissäni kerrankin eri mielentilassa, ja ajattelin että kuunnellaan nyt tämä Iiris sitten kun juuri muuta ei nyt voi tehdä. Silloin upposi niin että albumi piti kuunnella kahdesti peräkkäin. Joku hyvä puoli on siis kai "hieman" myöhästelevissä kavereissakin, ihme kun en vilustunut.

Exhausted: Hetkinen, mitähän Seitsemättä sinettiä mä oon kuunnellut koska tää Nollapisteen Seitsemäs sinetti on hyvä levy, ja etenkin sen eka biisi ja utuisemmat biisit.
 
Ton levyn eka biisi on mun suurimpia suosikkeja bändiltä. Varsinkin se hyvin pekkapohjolamainen alkupuolikas.

Aina kun joku on kirjoittanut tänne jotain niin itsessä herää toivo että tulisikohan Absot ilmoittelemaan että nyt on tulossa uutta musiikkia.

Tomtom: Aina kun joku on kirjoittanut tänne jotain niin itsessä herää toivo että tulisikohan Absot ilmoittelemaan että nyt on tulossa uutta musiikkia.
 
Eikö ne just helmikuussa ilmoittaneet että uutta musaa tulossa. Mainio uutinen.

No per**le! Mulla on selkeästi ollut joku etiäinen tästä.

Tomtom: No per**le! Mulla on selkeästi ollut joku etiäinen tästä.
 
Luulisi tässä vaiheessa olevan jo jälkiäinen, kun ketju on koko alkuvuoden elänyt tästä uutisesta.

Mahlanjuoksuttaja täyttää kyllä hyvin kestävän levyn merkit: ekalla kuuntelulla se oli suorastaan huono mutta parani joka kuuntelulla ja on tosiaan nyt yksi suosikeista. On myös vaikea nostaa mitään biisejä esiin, vahvuus on kokonaisuudessa