Rock, pop, alternative ›

bedlam: Kuuntelin nyt ekaa kertaa 15 vuoteen noita kipaleita ja Street of Dreams ja Better kuulostivat itse asiassa tosi hyvälle. Ehkä just se kun tuo ensiksimainittu istuisi sellaisenaan vaikka Illusion-levyille ja sitten kuitenkin levyllä mukana oli kaikkea nu-metallista konesäksätykseen niin se yltiöpäinen sekavuus heitti minut levyltä ulos. Siis tykkään sellaisesta genresekamelskasta kyllä kovastikin tietyiltä bändeiltä mutta Guns N' Rosesin tapauksessa se tuntui väärällä tavalla oudolta.
 
Tämähän se varmaan on tosi monelle ollut, että biiseille ei ole annettu edes kunnolla mahdollisuutta, koska se ei ollut sitä mitä Gunnareilta ihmiset halusi. Mä kyllä tykkäsin tosta levystä alkujaankin, mutta kyllä se sellaisen asennemuutoksen vaati, että tämä ei ole se sama entinen Guns n Roses äläkä odota että se kuulostaa samalta.
 
Enkä mäkään nyt välttämättä kaikkia soundivalintoja jne. tuolla levyllä pysty allekirjoittaa, mutta siitä huolimatta sävellykset on tosi hyviä ja Axl tosiaan näyttää parastaan. Toki onhan niitä lauluraitoja ollut aikaa hieroakin :D

JohnJ: Toki onhan niitä lauluraitoja ollut aikaa hieroakin :D
 
Ja silti siellä on ihan käsittämättömiä editointimokia ja kuin demolauluja tunetettuna.
 
Mulla on sellainen teoria, että toi levy vain kaapattiin ja julkaistiin levy-yhtiön toimesta ja siellä oli sellaiset ukaasit ja lakiemiesarmeijat takana, että Axl vaan antoi periksi. En muuten ymmärrä noita mokia.

Flash: En ole uusimpia livepätkiä katsellut (ja tuskin katselenkaan ennen Tampereeen keikkaa), mutta mukava kuulla, että mukana on pitkästä aikaa groovaava rumpali. Ferrerin soittoa oli paikoin melko tuskallista kuunnella (biisistä riippuen).
 
Mitä Axlin ääneen tulee, niin mitä bändin viimeksi pari vuotta sitten näin, niin ala- ja keskirekkarihan toimivat edelleen, mutta ylärekisteri on melko huonona / erilainen kuin ennenwanhaan.
 
Murheellista on toki se, että nimenomaan se ylärekkari on Se Juttu, jota ilman GnR olisi ollut vain yksi tusinabändi muiden joukossa.
 
Miettikääpä vaikka jotain You Coeld Be Mine ilman sitä Axl-soundia.
 
No....nythän sitä toki kuullaan mikkihiirivikinällä vedettynä, mutta tilannehan on se että biisi on jo ikoninen ja kuulokuva elää vaikka kyt tulee vaan ohutta ininää. Inisijä on kuitenkin kannuksensa ansainnut ja saa vedellä omaa musaansa kuten haluaa.

Silti mua hämmentää aina se, että Axl kyllä mitä ilmeisemmin halutessaan pystyis vetään vanhalla kunnon raspilla noita biisejä. Siitä on mainiot näytöt kun kävi AC/DC:n keulilla vetämässä Brian Johnsonin ralleja läpi. Ihan veti raastinrautaa tulemaan, vaikka oli GnR: ää jo siihenki mennessä tulkinnut pääosin sillä Family Guyn pedopappasaundilla.

jassi: Silti mua hämmentää aina se, että Axl kyllä mitä ilmeisemmin halutessaan pystyis vetään vanhalla kunnon raspilla noita biisejä. Siitä on mainiot näytöt kun kävi AC/DC:n keulilla vetämässä Brian Johnsonin ralleja läpi. Ihan veti raastinrautaa tulemaan, vaikka oli GnR: ää jo siihenki mennessä tulkinnut pääosin sillä Family Guyn pedopappasaundilla.
 
Toi oli vuonna 2016? Sillon vielä meni GnR myös raspiosastolla osin.
 
Mutta joo, hiffaan kyllä pointtisi. AC/DC meni kyl komeesti häneltä. Se oli hieno tuuraus.

JohnJ: Tämähän se varmaan on tosi monelle ollut, että biiseille ei ole annettu edes kunnolla mahdollisuutta, koska se ei ollut sitä mitä Gunnareilta ihmiset halusi. Mä kyllä tykkäsin tosta levystä alkujaankin, mutta kyllä se sellaisen asennemuutoksen vaati, että tämä ei ole se sama entinen Guns n Roses äläkä odota että se kuulostaa samalta.
 
Itselleni tuo Chinese oli aikamoinen "kulttuurishokki" kun ihmettelin mitä G&R:lle olikaan tapahtunut edellisen levyn jälkeen... Lähes kaikki muu paitsi Axlin ääni oli muuttunut sitten wanhempien levyjen ajoista. Enää ei (no ainakaan omasta mielestäni) rokattukaan samalla lailla kuin esim. Use Your Illusioneilla ja SE nimenomaan oli se pahin puutos. Tarjoiltiin sen sijasta jotensakin yhdentekevää sillisalaattia mukamas trendikkäästi "jokaiselle jotakin"-tyyliin. Jotenkin tuota voisi verrata vaikka St. Änkyrään noin pettymyksen määrässä (vaikka ovatkin aika kaukana noin musiikillisesti toisistaan).

Regalis Apertura: Lähes kaikki muu paitsi Axlin ääni oli muuttunut sitten wanhempien levyjen ajoista. Enää ei (no ainakaan omasta mielestäni) rokattukaan samalla lailla kuin esim. Use Your Illusioneilla ja SE nimenomaan oli se pahin puutos. Tarjoiltiin sen sijasta jotensakin yhdentekevää sillisalaattia mukamas trendikkäästi "jokaiselle jotakin"-tyyliin.
 
Juuri näin. Mutta timanttista biisimateriaalia löytyy, ja se tekee levystä erinomaisen puutteista huolimstts. En pidä Axl & Hired Guns -levyä ainakaan klassikoita huonompana.
 
Shlash osoittaa olevansa kova pelimanni larppaamalla tilupelleilyt keikalla uskottavasti. Ei juuri alkuperäisellä tavalla, mutta uskottavasti ja kuulostaen samalla itseltään.

p130: Juuri näin. Mutta timanttista biisimateriaalia löytyy, ja se tekee levystä erinomaisen puutteista huolimstts. En pidä Axl & Hired Guns -levyä ainakaan klassikoita huonompana.
 
Shlash osoittaa olevansa kova pelimanni larppaamalla tilupelleilyt keikalla uskottavasti. Ei juuri alkuperäisellä tavalla, mutta uskottavasti ja kuulostaen samalla itseltään.
 
Niin paitsi että onhan siellä Richard Fortus osaamassa soittaa ne jutut eikä tartte paljoo larpata.

sirdickyj: Niin paitsi että onhan siellä Richard Fortus osaamassa soittaa ne jutut eikä tartte paljoo larpata.
 
Onhan se tilumpi ukko, ja kitaristina kaksikosta taitavampi, mutta Izzyn rooliin se homma ei kuulu.

p130: Onhan se tilumpi ukko, ja kitaristina kaksikosta taitavampi, mutta Izzyn rooliin se homma ei kuulu.
 
Mikä homma?
 
Eihän Izzy soita
 
a) Chinese Democracyllä
b) juuri mitään muutakaan huomionarvoista GnR:ssä
 
Eikös tuossa ollut puhe Slashista larppaamassa Democracyllä soittavia tilupettereitä? No....Fortuksen ei tarvi larpata, hänhän myös soitti levyllä. Eikä hänen muutenkaan tarvitse larpata tilupetterihommia, kun hän ON tilupetteri. Ja paljon muutakin.

sirdickyj: Mikä homma?
 
Eihän Izzy soita
 
a) Chinese Democracyllä
b) juuri mitään muutakaan huomionarvoista GnR:ssä
 
Taisi olla sellainen kitaristi jonka läsnäolon huomaa parhaiten vasta äijän poistuessa riveistä. Appetitella Izzyn kitarointi oli enemmän esillä, ja juuri se toi moniin biiseihin ihan uutta aspektia. Oli nerokas ajatus, että molemmat kitaristit soittelee riffejä ja komppeja eri tyylillä ja soundeilla. Siitä syntyi sellainen rikkaus, jota ei sen koommin bändissä nähty. Illusioneilla Izzyn panos taisi olla soiton osalta jo huomattavasti vähäisempi eikä tyyppiä enää niin kiinnostanut. Toki krediittejä kirjoitamisesta tuli paljon. Joka tapauksessa Izzyn kitarointi esim. Welcome To The Junglessa, Nightrainissa tai Rocket Queenissa on paljon huomionarvoisempaa kuin mitä yksikään tilupetteri sai aikaan Chinese Democracylla. Soittelee paikoin äärimmäisen pelkistetysti, ja sitten lisäilee maukkaita pieniä fillejä sinne tänne. Myöhemmältä GnR:ltä ei löydy tällaista mielikuvituksellisuutta.

The Jack: Taisi olla sellainen kitaristi jonka läsnäolon huomaa parhaiten vasta äijän poistuessa riveistä. Appetitella Izzyn kitarointi oli enemmän esillä, ja juuri se toi moniin biiseihin ihan uutta aspektia. Oli nerokas ajatus, että molemmat kitaristit soittelee riffejä ja komppeja eri tyylillä ja soundeilla. Siitä syntyi sellainen rikkaus, jota ei sen koommin bändissä nähty. Illusioneilla Izzyn panos taisi olla soiton osalta jo huomattavasti vähäisempi eikä tyyppiä enää niin kiinnostanut. Toki krediittejä kirjoitamisesta tuli paljon. Joka tapauksessa Izzyn kitarointi esim. Welcome To The Junglessa, Nightrainissa tai Rocket Queenissa on paljon huomionarvoisempaa kuin mitä yksikään tilupetteri sai aikaan Chinese Democracylla. Soittelee paikoin äärimmäisen pelkistetysti, ja sitten lisäilee maukkaita pieniä fillejä sinne tänne. Myöhemmältä GnR:ltä ei löydy tällaista mielikuvituksellisuutta.
 
Joo Illusioneissa siel on yks kitara Izzyn osalta soittamassa komppia. Toki hyvin. Mutta se Appetiten kahden kitaran homma ei enää toistunut.

The Jack: Oli nerokas ajatus, että molemmat kitaristit soittelee riffejä ja komppeja eri tyylillä ja soundeilla. Siitä syntyi sellainen rikkaus, jota ei sen koommin bändissä nähty.
 
Toi oli suorastaan tajunnanräjäyttävää itselle, kaikki muut teininä kuuntelemani bändit koetti toistaa rytmikitarat aika tarkasti kopiona kumpaankin korvaan, mutta muistaakseni vahingossa Appetiteä kuunnellessa toinen kaiutin pimeni ja vasta siinä kohtaa huomasin että Izzy soittaa aivan täysin eri juttuja kuin Slash. Kummallakin on välillä ihan erilaiset versiot samasta riffistä ja jotenkin se kuulostaa ihan pirun hyvälle.

Tympee Huttunen: Ja silti siellä on ihan käsittämättömiä editointimokia ja kuin demolauluja tunetettuna.
 
Mulla on sellainen teoria, että toi levy vain kaapattiin ja julkaistiin levy-yhtiön toimesta ja siellä oli sellaiset ukaasit ja lakiemiesarmeijat takana, että Axl vaan antoi periksi. En muuten ymmärrä noita mokia.
 
Tämmönen ryhmä on soittanut ja sovittanut nyt näitä chinese biisejä uusiksi. Omasta mielestä nyt paljon parempia.
 
Ja kun tämän levyn bändi ei muutenkaan ole Guns n Roses, niin mielummin kuuntelen tämän ryhmän tuotoksia.
 
https://youtu.be/tLC48mi9FZg?si=dE-N0mEqX6DOGbgH

Olipa hyvä keikka Ratinalla. Bändi oli kovassa vedossa ja eritoten Axlin vokaalit ovat tällä kiertueella mielestäni paremmassa hapessa kuin vuosiin. Monet kappaleet kuulostivat vokaalien puolesta paremmilta kuin viimevuosien clipeissä, kun eilisellä keikalla en juurikaan huomannut monien dissaamaa "Mikki Hiiri saundia".. Slashin sooloilua on aina mukava kuunnella ja myös plussaa, että kakkoskepittäjä Richard Fortus sai keikan aikana useita soolo-spotteja..
Itselleni kohokohtia olivat mm. Bad Obsession, Double Talkin Jive, Sabbath Bloody Sabbath cover, joka tuli aivan puskista, sekä tottakai lukuisat biisit AfD.lta..
 
Miinusta:
- huonoista järjestelyistä, kun jonot olivat varmasti yli 10krt hitaammin rullaavat, kuin esim. Helsingin Olympiastadionilla
-naurettavaa hieman a4paperia isompi selkäreppuni heitettiin roskiin
-takapermannon edessä äänenvolyymi olisi saanut olla reippaasti kovemmalla omaan makuuni.
 
Mielestäni keikka oli parempi, kuin Hämeenlinnassa `17 ja mikäs siinä kun bändi tuntui nauttivan soittamisesta 3tunnin ajan.. Tämä uusi rumpali on muuten todella hyvä!

Omasta mielestäni Axln ääni toimi paremmin '17, mutta silloin oli setissä ihan järjettömästi päätöntä kitaratiluttelua. Nyt kokonaisuus oli paljon tiukempi. Uusi rumpali perhanan kova ja bändi tikissä.
 
Axlilla veti mikkihiireksi välillä, eikä Coman ja You Could Be Minen loput enää lähde, mutta suurimman osan ajasta falsettikin kuulosti ihan kelvolliselta. Raspia on ikävä, ja aina kun se sieltä pilkahti, niin kyllähän vaan kuulosti hyvältä. Alarekkari toimii edelleen.
 
Showelementit oli riisuttu minimiin sitten viime kerran, mistä vähän miinusta kun stadionkeikasta kuitenkin kyse. Plussaa Monroen vierailusta.
 
Hyvä keikka oli kokonaisuudessaan.

Oli kyllä erinomainen ja hyväntuulinen konsertti. Bändi oli yhtä hymyä, kun tulivat lavalle ja pitelivät nauruaan. Mikä lie nauratti.
 
Kuten edellä manittin, Axl:n ääni oli varsin hyvässä kunnossa ja muutaman kerran saatiin kuulla vanhaa raspia kuin 35 sitten. Toki loppua kohden voimat vähenivät ja välillä suoritus oli pelkkää pihinää.
 
Suurinta plussaa Monroen vierailusta (olin jo aiemmin lyönyt vetoa, ettei näin tule käymään) ja Sabbath Bloody Sabbathista, joka meni ihan hänekseen Ozzyn konsertissa.
 
Slash oli aivan liekeissä eikä pitkät soolo-osuudetkaan olleet tylsiä. Toki olisin toivonut niiden tilalle paria klassikkobiisiä. Covereita näyttää edelleen tulevan tällä kiertueella useita, joista ainakin Wichita Lineman on aivan turha, mutta Duffin vetämä I Wanna Be Your Dog oli mainio piristys.

Samoilla linjoilla kahden edellisen kirjoittajan kanssa PAITSI Wichita Lineman ei ollut turha, vaan päinvastoin hieno veto. Mulle merkkasi paljon enemmän kuin ne punk-kaahaukset.

Wichita tuli settiin Campbellin kuoltua vuonna 2017 ja on roikkunut mukana siitä asti. Versio on sinänsä ihan ok, mutta tuossa kohtaa settiä en oikein jaksaisi kuunnella tuollaista aulabaarifiilistelyä.
 
sirdickyj: Samoilla linjoilla kahden edellisen kirjoittajan kanssa PAITSI Wichita Lineman ei ollut turha, vaan päinvastoin hieno veto. Mulle merkkasi paljon enemmän kuin ne punk-kaahaukset.