Bassot ›

Moi.
 
Tldr: Kaiutinrakentelu on kivaa puuhaa, mutta ellei siirry erikoisempiin kuormitusperiaatteisiin (torvet, erilaiset transmissiolinjat, ymv.) ja/tai kehittyneempiin rakenneratkaisuihin (lujitekomposiitit, kennorakenteet, tmv.) rahallista säästöä ei pääse syntymään edes vahingossa.
 
J. Nikkanen jo ansiokkaasti valotti bassoinstrumenttikaiuttimien haasteita ja suunnitteluperiaatteita, tässä lisäksi omia useamman vuosikymmenen harrastekokemukseen perustuvia mielipiteitä.
 

 
stw307: Kysymys kuuluu, kuinka sais parempaa tehonkestoa pienellä budjetilla?
 
Sillä oletuksella että tehonkestolla tarkoitetaan tässäkin tapauksessa käyttökelpoisen alapäämetelin määrän lisäämistä, onnistuu lisäämällä kaiuttimien lukumäärää tai halkaisijaa, eli kokonaiskaiutinpinta-alaa.
Pienimmin kustannuksin tuo onnistuu omaan kokemukseen nojaten PA-alapäitä/-subeja hyödyntämällä.
 

 
stw307: Nykyiset elementit tuntuu olevan järjestään teholuokkaa 500W, niitä ei tarttis kuin yhden mun kamoilla.
 
Kuten mm. J.Nikkanen totesikin jo, termisellä tehonkestolla ei ole suoraa korrelaatiota etenkään matalien taajuuksien tehonkestoon.
 
Termisen tehonkeston määrittelemiselle löytyy myös lukuisia eri tapoja, osa lähempänä todellisuutta, osa kauempana, osa puhdasta markkinointidiipadaapaa (=Peavey- ja Behringer watit) ;).
Diipadaapaa riippumatta siitä onko kyseessä vahvistimen tuottama teho, vai teho jonka kaiutinelementti/-kaappi väitetysti kestää, valheen ja misinformaation rajamailla häilytään.
 
Tehollisen pinta-alan (Sd) ja kartion maksimi liikepoikkeaman (xMax) tulo eli iskutilavuus (Vd) kertoo paljon enemmän.
Parhaiten elementin tehonkestosta taajuuden funktiona kertoo "Displacement Limited Power Handling", tuo löytyy joko suoraan tai epäsuoraan kaiutinsuunnittelusoftista kuten vaikkapa WinISD.
 
Se, millä tapaa kaiutinelementti kotelossa käyttäytyy riippuu vahvasti koteloperiaatteesta.
Suljettu oikein mitoitettu (tai liian pieni) on turvallisin, viritystaajuuden alapuolella kotelon ilmamassa toimii jousena hilliten tehokkaasti kartion liikepoikkeamaa joten elementin rikkominen vaatii tarkoituksellisuutta.
 
Kaikki resonaattoripohjaiset koteloratkaisut joista Helmholz ja johdannaiset lienee se yleisin on hankalahko matalilla taajuuksilla, puolisen oktaavia-oktaavi viritystaajuuden alapuolella elementti toimii kuin vapaasti koteloimaton, eli pahimmoillaan osawatilla saa xLim liikepoikkeaman ylittymään ja elementti on hyvin nopsakkaasti moro jos esimerkiksi tarkoituksellinen särö peittää elementin ahdingon alleen.
Tuosta(kin) syystä ~100w tehokkaammissa bassorefleksijärjestelmissä suositellaan aina käyttämään jyrkähköä ylipäästösuodinta (HPF) jotta varmistetaan ettei mitään hajoa.
 
Torvet ja vastaavat ovat hankalimpia laskettavia ja simuloitavia jos halutaan rutistaa se viimeinen spl-dB mahdollisimman matalalla taajuudella.
Hyötysuhde on noissa kuitenkin usein niin hyvä ettei moiseen ole tarvetta ellei haluta käyttää jotain totaalisen epäsopivaa elementtiä kun halvalla saa/sellainen löytyy.
 

 
stw307: Mahtaiskos jostain löytyä edullista 10- tai 12-tuumaista jotta vois vaihtaa elementtejä em. koteloihin?
 
Peaveyhin ei omaan kokemukseen nojaten kannata vaihtaa mitään elementtejä jotka ostamaan joutuu ellei etukäteen varmistu siitä ettei kotelo itsessään resonoi niin pahasti ettei lisäjäykkäreilläkään saa hiljaiseksi.
Eikä välttämättä silloinkaan.
 
Jos mulla olisi vain em. Peavey ja 412 kaappeja tarjolla ja mökää tarvitsisi saada lisää, valkkaisin J. Nikkasen tapaan 412 kaappiin joko 2 12" PA alapääelementtiä, tai jos tilavuutta on riittävästi, 15" tai 18" elementin.
Eli karrikoidusti erimuotoisen kopion EV TL606 tai TL505 klassikkokaapista.
 
Modernimpaa bassosoundia haikailevalle jälkimmäiset vaatinevat lisäksi keskialue-elementin, mitään pikkupilliä ei tuollaisen kanssa sovitetuksi saa.
Kitaralle tarkoitettuun 412 kaappiin pitää tosin varautua lisäämään jäykkäreitä rankalla kädellä, mutta tuleepahan coupled-/stressed panel rakenne tutuksi.
 

 
stw307: Vai pääsiskös halvemmalla kun ostais vaan yhden käytetyn kaapin oikeassa teholuokassa eli minimi 400W?
 
Ehkä, pelkkään tehonkestoon ei kuitenkaan voi eikä kannata tuijottaa.
Etenkään jos kaiutinkaapin/-elementin valmistaja on totuutta vääristelevän maineessa.
 

 
stw307: ...pääasia että tehonkesto valmiissa kaapissa on (edes paperilla) noin tuplat käytettäviin styrkkareihin nähden.
 
:)
 
Kunhan ei tuijoteta mainoswatteja, tuo ei tule yli 100W vahvarilla B tai E perusääneksillä pikkubudjetilla toteutumaan, se on varmaa se.
Ensimmäiseen harmoniseen kyllä päästään jollain tapaa, muttei ole halpaa tuokaan jos vähänkään korkeammista äänenpaineista unelmoi.
 

 
stw307: Syy wattien alleviivaukseen on juurikin tämä mainittu plörinä, surina, särö ja toimintasavujen poisto.
 
Bassorefleksikaappi ja HPF johonkin kohtaan signaalitielle on omaan kokemukseen nojaten toimivin ja usein halvinkin tapa päästä moisista murheista eroon kun budjetti on rajoittunut.
Jos soundi käy alapääköyhäksi, kupeen kaivamiselle ei juuri vaihtoehtoja ole.
 

 
stw307: Jos tämmöisen projektin aloitan, mennään budjetti edellä, käytetään kamoja mitä nurkissa on joutilaana.
 
Ellei nurkkiin ole kertynyt jotain erikoisen mainiota tai paranna hyötysuhdetta torvirakenteella, minimibudjetilla saa ne kuuluisat kolme kertaa: pyytää, odottaa ja olla ilman.
Tai paremmin teeseitseholismiin muokattuna: toivoa, väkertää ja pettyä.
 

 
stw307: Muutaman autosubin tehneenä, allekirjoitan täysin että hyvänkin elementin soundi on helppo paskoa huonolla kotelolla.
 
Ellei bassoaan soittele autossa, autosubikokemuksesta ei juuri iloa ole MI kaappiin elementtejä vaihdellessa.
 

 
stw307: Linkin elementti on myös lähes sitä, mitä oli hakusessa. Ei taida yltää kunnolla viiskielisen ala-H ääneen, vaan eipä yllä nykyinenkään...
 
Jos yhtään lohduttaa, ei yllä mikään muukaan kokoaluekäyttöön tarkoitettu MI alapääelementti.
 
Kokemusta ei tuosta linkitetystä elementistä ole -eikä kaukoitäfanesta ylipäänkään- mutta uskon kyllä J. Nikkasta kun väittää että on hinta-laatusuhteeltaan kelpo elementti.
70-80 lukujen Fane-elementeistä on kyllä positiivisia kokemuksia, mutta melko varmasti niin on toisaalta kaikilla ikätovereillani.
 

 
Kefiiri: Niin. Eihän edes kaikkien bassokaappien äiti, eli Ampegin 8x10, toista sen alemmas kuin jonnekin 60 Hz.
 
Totta, eikä kestänyt SVT:tä yksinään, piti olla kaksin kappalein.
Huomionarvoista tuon kaiutinkaappiratkaisun vertailemisessa nykykaappeihin on se että 5-kielisiä bassoja ei käytännössä vielä ollut, alapäätoisto oli seurausta silloisen kaiutinteknologian ja lavavuoto-ongelmien suitsimisesta, kuten tietenkin myös se että kyseessä oli ja on rakenteeltaan suljettu kaappi.
 
Elementti käyttäytyy matalilla taajuuksilla suljetussa kaapissa toisin kuin bassorefleksikaapissa.
Bassorefleksikaapin virittäminen alapääkäyttöön 63Hz korville ilman ylipäästösuotimen käyttöä johtaa murheisiin jo perusvireiselläkin bassolla jos haikaillaan korkeiden äänenpaineiden perään.
 
Unohtaa ei voi myöskään sitä että putkivahvistimen päätemuuntaja toimii automaattisesti ylipäästösuotimena matalille taajuuksille, trankkuvahvareilla tilanne on täysin toinen, eli vahvistimellakin on yhtälössä merkityksensä.
 
T:Samuli