Studiotyöskentely ›

No okei tämä pitäisi oikeasti rajata siihen, että:
 
rautasoundi pl. käyttäjän yksilölliset vaikutukset
 
tai
 
raudan tekninen soundi + yksilölliset muuttujat, jotka ovat populaatiossa yleisiä, kuten taipumus preferoida LA2A-soundia vs "unique optical compressor X":n soundia
 
mutta en voi enää muokata aloitusviestiä (EDIT: jonka takia tässä ei ole vertaisarvoitua lähdettä / vast. EDIT2: no tarkemmin ottaen lähde on sama kuin aiemmin:
 
"Goodness is considered here as the common agreed basic sound quality of an
instrument without taking into consideration musical expressiveness."
 
Bandiera, Giuseppe & Romani Picas, Oriol & Tokuda, Hiroshi & Hariya, Wataru & Oishi, Koji & Serra, Xavier. (2016). Good-sounds.org: a framework to explore goodness in instrumental sounds.
https://www.researchgate.net/public … ore_goodness_in_instrumental_sounds dokumentin sivu 2
)
 
Oletin, että "rautasoundi" olisi ollut helpompi ymmärtää vain gearin ominaisuudeksi. Mutta oikeastaan tämä ei ole totta edes gearin käyttökontekstissa, koska geari ei itse tee mitään.

soundmodel: Tässä ei alusta alkaen olekaan sinänsä keskusteltu taiteesta vaan gearista.
 
Gear on se työkalu millä sitä taidetta tehdään. Siksi se on huomioitava osa sitä taidetta.
 
Minusta sellainen hinnoittelualgoritmi musiikkigearille olisi ihan hyödyllinen
 
Tämä on hyvin subjektiivinen näkemys ja vain ja ainoastaan mielipide. Jos tällainen oikeasti koettaisiin hyödylliseksi, sellainen tai sellaisia olisi varmasti jo tehty. Hinta vs. laatu vertailua on tehty aina, mutta loppuviimeksi ne kiinnostaa melko harvoja.
 
Tämän motivoimana ehdotan itseasiassa avoimen lähdekoodin hinnoittelutietokannan luomista, mutta en tiedä, onko tämän foorumin käyttäjäkunnassa runsaasti kykeneviä kontribuuttoreita.
 
Ei muuta kuin luomaan. Tule sitten joskus ketomaan oliko sen väärti.
 
En vaan jaksa ymmärtää miksi päätä pitää vaivata hinnalla? Asioita voi olla eri hintaisia ja se kuuluu keskeisesti markkinatalouteen. Ostajalla on myös vapaus valita ostamansa tuote ihan niillä kriteereillä kuin parhaaksi näkee ja jotkut ovat valmiita maksamaan vaikka shaibasta kultaa, koska se on täysin sallittua ja se on yksinomaan heidän valintansa. Yksi kriteeri voi olla hinta. Ostaja ei vaan halua ostaa mitään halpaa.
 
Yritysmaailmaan myös kuuluu investoinnit ja niissä on oma etunsa. Sitäkin palvelee eri hintaluokat. Usein just nämä nk. kalliimmat vermeet ovatkit yritystuotteita ja karvalakkivermeet ovat sitten asia erikseen. Mutta näissäkin ostaja päättää kumpaan haluaa latinsa sijoittaa. Se on kuitenkin taas jälleen kerran eri asia kuin mitä näillä voi saada aikaan.
 
Toinen seikka on mitä tuotteen tekijä haluaa myydä kenellekin ja mihin hintaan. Sekin on täysin tuotteen tekijän oma valinta ja päätös. Mitään absoluuttisuutta ja "totuuteen pohjautuvaa" tähän ei markkinataloudessa tähän voi ympätä ja vielä vähemmän luoda minkäänlaista kartelloitua hinnoittelujärjestelmää saati suunnitelmatalouden käytäntöjä.

ejhfi:
Tämä on hyvin subjektiivinen näkemys ja vain ja ainoastaan mielipide. Jos tällainen oikeasti koettaisiin hyödylliseksi, sellainen tai sellaisia olisi varmasti jo tehty.
 
Onhan erilaisia CO2-päästölaskureitakin tehty.
 
Ehkä musiikkiteknologia ei vain ole riittävän iso segmentti. Lisäksi, vaikka firmoilla olisi tuollaisia malleja, niin ne eivät ole julkisia.
 
EDIT: olisin halunnut laittaa tähän vertaisarvioidun lähteen musiikkiteknologia-alan laajuudesta. Tuolla olisi tarjolla jotain: https://www.statista.com/forecasts/ … ruments-market-worldwide-by-country
 
Hakukoneesta nopeasti revittyjen lukujen perusteella "Musical Instruments" olisi n. 13x isompi kuin "Pelimoottorit" -segmentti. Tässä mielessä mainitunkaltainen analysaattori ei kuulosta epätodennäköiseltä, koska pelimoottoreille näitä on. Esim. aihetta sivuten: https://www.gamerefinery.com/game-intelligence-tools/

soundmodel:. Lue alkuun vaikka se artikkeli...
 
Jos olisit aloittanut ketjun pohdiskelemalla psykoakustiikkaa ja sen mahdollisuuksia selvittää laitteiden paremmuutta/eroja, niin ei ehkä olisi tarvittu 11 sivua melko turhaa vänkäämistä. No annetaan sen olla, asiaan:
 
Konserttisaleja on tutkittu virtuaaliakustiikkaa käyttäen Aalto-yliopistossa, niin että joukko "valikoituneita*" kuuntelijoita on rankannut eri saleja kuuntelemalla ns. virtuaaliorkesterin soittoa eri saleissa, tai siis äänityksiä eri saleista. Näin on saatu selville mitkä parametrit tekevät salista hyvän tai paremman. . Musiikkinäyte ja orkesteri on siis vakioitu tässä ja vain akustiikka muuttuu. Tällaista tutkimusta varten on pitänyt kehittää erilaisia termejä, joilla akustiikkaa ja sen laatua voidaan kuvata. Pelkkä "tää on hyvä" ja "tää jotenki huono" eivät vastauksina anna niin hyvää tietoa. Koehenkilöiltä on kerätty myös sanallisia kuvauksia. Kaiuttimia ja varmaan eri studiolaitteitakin on tutkittu vastaavin kuuntelukokein.
 
Vastaavanlainen asetelma voitaisiin tehdä vaikkapa masterointiketjun tai pelkän kompressorin osalta. En kuitenkaan usko, että kovin helpolla siitä saataisiin selville selkeää näyttöä siitä, että mikä laite olisi parempi. Tämä siksi, että laitetta kuitenkin säädetään masterointiprosessissa aktiivisesti, jolloin lopputulos muuttuu. Lopputuloksia, siis esim. digitaalinen masterointi vs. analoginen masterointi, voitaisiin toki vertailla, mutta silloin ei vertailtaisi varsinaisesti laitteiden paremmuutta vaan niillä tuotettua lopputuloksia. Lisäksi pitäisi kehitellä noita parametreja ja sanallisia kuvauksia, joilla laitteiden soundia voisi kuvata. Näitä toki on jo kehiteltykin.
 
Suuren maailman miksaaja-joneista mm. Andrew Scheps on siirtynyt täysin laatikkoon, koska on tullut lopputulokseen, että digimiksaukset kuulostavat paremmalta. Toki digissä on muitakin etuja. Monet ammattilaiset jakavat ajatuksiaan somessa ja eräskin masteroija (en muista nimeä, mutta jenkkiammattilainen) sanoi siirtyneensä kokonaan laatikoon vertailtuaan pitkään tekemiään digitaalisia ja analogisia/hybridimastereita. (Se oli ihan mielenkiintoinen video, koitan kaivaa.) Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö yksittäistä laitetta/plugaria vertailtaessa voitaisiin sanoa plugarin voittavan, kyse on kuitenkin suuremmasta kokonaisuudesta masteroinnista puhuttaessa. Eikä näiden jonejen mielipiteet omista työkaluistaan tietenkään tarkoita, että plugarit olisi aina parempia.
 
Teknisiä mittauksia laitteiden välillä on toki helppo tehdä. Jos saadaan selville että plugarin vaste eroaa analogisesta esikuvasta, niin sitten tietysti voidaan säätää plugaria ja näin plugarivalmistajat toki tekevätkin.
 
*musiikin ammattilaisia tai vakavia harrastajia, koska tietämättömiltä on turha kysyä, jos halutaan laadukkaita vastauksia ja kuvailuja.
 
Ohitan jatkossa itse kaikki viestit, joissa ei viitata johonkin vertaisarvioituun lähteeseen, jotta keskustelu menisi oikeasti eteenpäin.
 
:D ei helvetti...

rintapek: ... tai hyvä fengshui
 
Tämähän on itse asiassa hyvin oleellinen asia. Ostin aikoinaan Behkun "Vintager series" laitteita siksi, koska ne vaan yksinkertaisesti näytti hyvältä. Jotakin Magiciania en ole varmaan edes koskaan kokeillut miltä se kuulostaa, mutta kun siihen pistää virrat päälle, se on mageen näköinen. UA:n kanavia ostin aikoinaan mm. siksi, koska laitteissa käytetyt isot nupit näytti hyvältä. Toki ovat päheitä laitteita muutenkin, mutta versus muihin hintaluokan vekottimiin, visuaalisuus ratkaisi. Sama miksi kuuntelen musaa pääasiassa vinyyleiltä. Jotkut ihmettelevät mieltymystäni, mutta minun on se helppo perustella. Seinällinen älppäreitä vaan yksinkertaisesti näyttää paremmalta kuin joku streamiapplikaatti.

soundmodel: Ohitan jatkossa itse kaikki viestit, joissa ei viitata johonkin vertaisarvioituun lähteeseen, jotta keskustelu menisi oikeasti eteenpäin.
 
En tiedä, huomasitko itse, mutta toimit jo seuraavalla sivulla vastoin tätä julistusta

jannu: En tiedä, huomasitko itse, mutta toimit jo seuraavalla sivulla vastoin tätä julistusta
 
Joo, mä tässä väitelleen henkilön kanssa talouden jakavana aloin just kanssa silmäillä noita linkkejä siltä osin kuin mitään referee-julkaisuista mitään ymmärrän ja tulin samaan päätelmään. Ammattilaiset kutsuvat tuota argumentaatiovirheeksi.

ejhfi: Hinta vs. laatu vertailua on tehty aina, mutta loppuviimeksi ne kiinnostaa melko harvoja.
 
Kun vielä huomioidaan, että eri genreissä saatetaan käyttää hyvin erilaisia laitteita, kalustot pirstoutuvat entistä pienempiin alueisiin, kuten heavytiluttajat vs. viulistit vs. jatsarit.
 
Olen käynyt nauhoituskeikoilla panemassa narulle kuoroja ja orkestereita stereoparilla ja DATilla ja myöhemmin CF-kenttänauhurilla. Heavyporukka taas vaatii kunnon pöydän ja kasan linjoja ynnä kaikki muut hilut ympärille. Siihen kaverilla on studiossaan soveltuvaa rautaa ja softaa mutta mikä tärkeintä: kokemusta vastaavien yhtyeitten äänittämisestä.
 
Montako studiota Suomessa on, jotka hallitsevat tiettyä genreä (klasari, moderni, jazz, edm...)? Moniko heistä kiinnostuisi kalustolistoista? Moniko kiinnostuisi niistä, jos ne olisivat genreriippuvia? Entä riippumattomia?
 
Mikä vaikutus kiinnostukseen olisi sillä, että kalusto kelpaisi juuri oman genren käyttöön? Osa pitäisi itselleen kohdistettua tietoa kiinnostavana, osa saattaisi sivuuttaa tiedon, koska se olisi omalta alueelta ohi. Täysin kohdistamaton tieto puolestaan saattaa mennä kaikilta potentiaalisilta asiakkailta ohi, koska sitä ei ole suunnattu juuri heille. Kyllä markkinointi on vaikeaa.

ituvirtanen: Olen käynyt nauhoituskeikoilla panemassa narulle kuoroja ja orkestereita stereoparilla ja DATilla ja myöhemmin CF-kenttänauhurilla. Heavyporukka taas vaatii kunnon pöydän ja kasan linjoja ynnä kaikki muut hilut ympärille.
 
Käytännöllisyys on luonnollisesti yksi aika määräävä tekijä. Aikoinaan tein ADATin kanssa paljon keikkoja ja jo ihan käytännön syistä piti aika tarkkaan valita mitä rojua räkkiin kasasin ja mitä siihen kannatti/uskalsi kasata, kun mestat vaihteli kuppiloista ja ulkoilmalavoilta erilaisiin tiloihin väsättyihin mobiilistudioihin. Jäljen ja sitä myöten mm. etusten piti olla kohtuullisia, mutta kuitenkaan mitään kovin hintaan ei ollut viisasta kuljettaa mukana. Ja mieluummin myös roudasin yhtä kuin useampaa flight casea unitien määrästä puhumattakaan. Ja koska myös tarve vaihteli, piti rakentaa sellainen yleispätevä laitekombinaatio. Tossa kohtaa käytännöllisyys ja toimivuus ohitti kyllä kaikki muut ominaisuudet.
 
Kyllä markkinointi on vaikeaa.
 
Se on melkein yhtä hankalaa kuin lottoaminen :D

soundmodel:
 
"Goodness is considered here as the common agreed basic sound quality of an
instrument without taking into consideration musical expressiveness."
 
Bandiera, Giuseppe & Romani Picas, Oriol & Tokuda, Hiroshi & Hariya, Wataru & Oishi, Koji & Serra, Xavier. (2016). Good-sounds.org: a framework to explore goodness in instrumental sounds.
https://www.researchgate.net/public … ore_goodness_in_instrumental_sounds dokumentin sivu 2
 
Itse asiassa tämän perusteella taide-osaa on ihan turha edes käsitellä gearin kanssa tässä ketjun kontekstissa, koska me voimme vain sattumalta olla samaa mieltä taide-osasta. Toisaalta, koska meillä on eri korvat jne., niin muiden taide-osalla ei edes välttämättä ole paljoa merkitystä gearin valikoimisen suhteen.
 
Voimme toki edelleen valita gearin omien preferenssien mukaan, mutta kysymys onkin, että mitä jos haluaa yleisemmän preferenssin tai mitä jos haluaa ymmärtää, mitä merkitystä jollain miksaaja-Jonen endorsementilla on?
 
Olen sitä mieltä, että olisi erittäin hyödyllistä, jos meillä olisi vaikka "common agreed sound quality of a hardware SSL G bus compressor".
 
Lisäksi haluan good-sounds.orgin kaltaisen sivun, jossa on koottuna gearin demoja yms. dataa.

soundmodel: Lisäksi haluan good-sounds.orgin kaltaisen sivun, jossa on koottuna gearin demoja yms. dataa.
 
Ei muuta kuin alat tekemään. Sitten se on tehty. Hyvän soundinkin saa vain tekemällä. Siten tämä homma toimii.

soundmodel: Itse asiassa tämän perusteella taide-osaa on ihan turha edes käsitellä gearin kanssa tässä ketjun kontekstissa, koska me voimme vain sattumalta olla samaa mieltä taide-osasta. Toisaalta, koska meillä on eri korvat jne., niin muiden taide-osalla ei edes välttämättä ole paljoa merkitystä gearin valikoimisen suhteen.
 
Voimme toki edelleen valita gearin omien preferenssien mukaan, mutta kysymys onkin, että mitä jos haluaa yleisemmän preferenssin tai mitä jos haluaa ymmärtää, mitä merkitystä jollain miksaaja-Jonen endorsementilla on?
 
Olen sitä mieltä, että olisi erittäin hyödyllistä, jos meillä olisi vaikka "common agreed sound quality of a hardware SSL G bus compressor".
 
Lisäksi haluan good-sounds.orgin kaltaisen sivun, jossa on koottuna gearin demoja yms. dataa.
 
Siitä vaan puuhastelemaan jos itse sellaista kaipaa.
 
Mä en itse kaipaa tuollaista järjestelmää tai oikeastaan mitään keskimääräistä käsitystä siitä miten joku asia toimii keskimäärin jossain keskimääräisessä tilanteessa. Mä haluan itse selvittää miten mikäkin työkalu toimii mulle, mun omassa duunissa. Haluan myös kuulla muiden ihmisten mielipiteitä ja keskustella niistä heidän kanssaan.
 
Mut onnea matkaan järjestelmän ja sivuston kanssa! Toivottavasti löydät niistä itsellesi toimivia ratkaisuja.

Jätän tämän mielipiteen vain tähän:
 
Levels of Evidence Pyramid
https://guides.himmelfarb.gwu.edu/c.php?g=72696&p=818806
 
Ehkä täällä jotain erottaa ero siinä, että haluaako olla oikeassa vai vain jotain mieltä.
 
EDIT: itse haluan tietysti olla oikeassa gearin suhteen

Päädyinkö tropiikkiin, vai miksi naamaani alkoi kasvaa palmuja?

soundmodel: Jätän tämän mielipiteen vain tähän:
 
Levels of Evidence Pyramid
https://guides.himmelfarb.gwu.edu/c.php?g=72696&p=818806
 
Ehkä täällä jotain erottaa ero siinä, että haluaako olla oikeassa vai vain jotain mieltä.
 
Niin, kumpaan lokeroon itsesi asetat?
 
Jos haluaa käydä tieteellistä keskustelua, kannattaa panostaa keskustelun aloitukseen sen edellyttämällä tavalla ja pohtia myös, onko kyseessä oleva foorumi varmasti juuri oikea sille just sun omilla reunaehdoilla käytävälle keskustelulle. Aika harva tässäkään ketjussa hahmottaa sun agendaa tämmöisen sivutolkulla jatkuneen vänkäämisen pohjalta.

Pakko siteerata tähän kohtaan Leppäsen Preetiä Pentinkulmalta: "Se on sitä korkeempaa sosialismia, semmosta ulkomaalaista. Ei sitä tämmösten miesten."

No jotain tämmöisiä sivuavia sivuja löytyi jo:
 
https://www.gearank.com/
 
Sitten debatoimaan siitä, että onko oikein.
 
Vaikkapa:
 
Ibanez TS808 Original Tube Screamer
Score: 94
https://www.gearank.com/gear/ibanez-ts808/
 
Behringer TO800
Score: 90
https://www.gearank.com/gear/behringer-to800/
 
Hintaero: Ibanez on 6.8x kalliimpi
Score-ero: Ibanez saa 4.4% enemmän scorea
 
---
 
Behringer MonoPoly 94 > Korg Minilogue 93

Joku sanoi joskus, ei liity mitenkään mihinkään, seuraavasti:
 
"On hyvä vetää täydellisen tietämättömyyden suomalla äärettömällä itsevarmuudella"

soundmodel: No jotain tämmöisiä sivuavia sivuja löytyi jo:
 
https://www.gearank.com/
 
Sitten debatoimaan siitä, että onko oikein.
 
Mahtavaa! Mitäpä tässä nyt mitään epämääräisiä mielipiteitä kertomaan kun totuus on tuolla jo kerrottuna. Case closed.