Studiotyöskentely ›

Täällä tuli taloon Midasin kuusipaikkainen Lunchbox ja siihen
DBX 530 Parametric EQ, Midas Compressor Limiter 522 V2, Lindell Audio 7X-500.
Ei vielä asennettu - saas nährä miten 500 series rules:)

Antti1: Aphex on tehnyt kyllä paljon hyvää kamaa, se on käsittämättömän aliarvostettu pulju. Toki monissa nappi menee överiasentoon jo puolivälissä, mutta se on ihan käyttäjän omaa osaamattomuutta, jos potikan asento pitää olla aina 11. Nigel Tufnelille se sallittakoot silti, koska jos ei kymppi joskus riitä, niin pakkohan siellä on olla se yksi lisää.
 
Aphex ja monet muut 70-90-luvuilla toimineet/aloittaneet puljut ovat tavallaan aliarvostettuja. Siis toki kun ne tekivät rautaa, niin digi on mennyt edelle. Aphex, BSS, Symetrix ja muut tekivät kuitenkin laadukkaita laitteita. Itselle on tullut kuva, että näin 2000-luvulla on monella käsitys että hyvää rautaa on tyyliin laakkonen ja 1176 sekä vanhat Nevet. Analogikauden tekninen huippu saavutettiin kuitenkin ehkä jossain 80/90-lukujen taitteessa ja siitä alkoi sitten hiljalleen kehityksen kärki siirtyä digin puolelle ääniteknologiassa.
 
Suurin osa mun raudasta on just noita 80s/90s laitteita. Osin tietty siksi ettei ole fyrkkaa ostaa sitä 70-luvun neveä ja laakkosia :D Monet noista ovat todella hyviä ja relevantteja edelleen, mm. Symetrixin kompura kelvannut YLElle ja nyt niiden hinnat alle 100e... Aphexien ja BSS:n manuaalit ovat myös hyvää luettavaa. Niistä oppii paljon ja kannattaakin tutustua, koska löytyvät netistä. Siis niissä on selitetty yleensä laitteen tarkoitus ja käyttö hyvin seikkaperäisesti ja lisäksi on yleistietoa esim. kompuran toiminasta. Aural Exciter model III:n manuskassa oli muuten mielenkiintoinen historiapläjäys. Kun alkuperäinen putkiversio kiihottimesta tehtiin 70s lopulla, sitä liisattiin studioille
masterointiin 30 usd/minuutti ja laitteella on osansa 70-luvun lopun kaliforniasoundissa.
 
Toinen mistä tykkään, on vanhat kaiut, siis esim. yammun SPX-sarja. Niissä on (kuten myös tuon aikakauden syntikoissa) selvästi käytetty järkeä presettien teossa. Onhan se tuotekehityspanos ollut varmaan vähän eri tasolla yammulla noissa kaiuissa kuin monessa keskivertoplugarissa nykyään, vähät bitit on käytetty siihen mihin tarvitaan ja presettisoundien laatu on kuitenkin ollut käyttäjälle hyvin tärkeää ja siten laitteen paras mainos. Yks todella hyvä kaiku/efektikone mulla oli A.R.T.-merkkinen 80s-laite. Harmi että se sekosi. A.R.T. tunnetaan nykyään ehkä jonkinlaisena halpamerkkinä, mutta aikoinaan oli ilmeisesti ihan kovatasoinen firma. ART = Applied Research and Technology inc.

Jaa, no jos Aphex mainitaan, niin sitten BBE myös.
 
Aphex ei kuitenkaan ole mikään kovin no-name Aural Exciter:in takia. Se on minusta Wavesin plugarinakin täysin omassa karsinassaan. Se toimii paljon paremmin kuin vaikkapa joku iZotope:n enhancer joissain lähteissä.
 
TL Audio on tosin joskus melkein samoissa hinnoissa ja tällöin ostaisin mielummin aidon analogin kuin digitaalikompuran. Olen olettanut, että iZotope Ozone on tehnyt paljon Aphex:in algoritmeista tarpeettomiksi.
 
En tiedä, miten on mahdollista pitää YLE:n jotain broadcastia referenssinä hyvälle kompuralle, kun niiden käyttökohde broadcastissa on hyvin erilainen kuin jossain äänitys-studiossa.

soundmodel: Jaa, no jos Aphex mainitaan, niin sitten BBE myös.
 
BBE ei tainnut niin paljoa kuitenkaan studiogearia tehdä. Ihan laatumerkki se toki on.
 
En tiedä, miten on mahdollista pitää YLE:n jotain broadcastia referenssinä hyvälle kompuralle, kun niiden käyttökohde broadcastissa on hyvin erilainen kuin jossain äänitys-studiossa.
 
Mitähän sä tällä tarkoitat? Broadcast laitteet ovat just niitä parhaita ja monet "studiolaitteet" = broadcastlaitteita. Jos vaikka sivistäisit itseäsi lukemalla noi aphexin vanhat manuaalit, niin selviäisi että käyttökohteita ovat äänitemasteroinnin lisäksi juurikin broadcastoiminta. Mitä kauemmaksi historiassa mennään, niin sitä enemmän audiovehkeet olivat nimenomaan broadcastiin tehtyjä, koska ääniteteollisuus ja äänitetuotantoon keskittyneen studiot tulivat hieman perässä.
 
YLEllä oli (ja on jokunen kai vieläkin) useita äänitysstudioita, tv-studioiden ja radio- sekä puhestudioiden lisäksi. Ylellä oli aikoinaan porukkaa töissä jotka kehittelivät ja rakensivat laitteita sekä testasivat markkinoilla olevia laitteita, joista sitten sopivat kelpuutettiin käyttöön. Toki siellä oli (ja on vieläkin) lisäksi hitoksiin ääniteknikoita töissä ja pitkään suomessa YLE oli lähes tulkoon ainut pulju, jossa ääniteknikoita ylipäätään työskenteli. Kun tietoa oli laitteista ja budjettia riitti, niin ostettiin laatulaitteita, jotka kestää ja toimii. Tai tämmöisen kuvan olen laitteita tutkimalla, ex-yleläisten kanssa keskustellen ja erinäköisiä lähteitä tutkimalla saanut. Arvaukseni on että ylen poistosta hankkimani Symetrix olisi ollut puhetta länäämässä, johon se hyvän expanderin, hienovaraisen kompuraosion ja hyvän limitterin takia varmasti on soveltunut. Olen keksinyt kyllä äänityskäytössäkin tuolle käyttöä.

oksatboys: Yks todella hyvä kaiku/efektikone mulla oli A.R.T.-merkkinen 80s-laite. Harmi että se sekosi. A.R.T. tunnetaan nykyään ehkä jonkinlaisena halpamerkkinä, mutta aikoinaan oli ilmeisesti ihan kovatasoinen firma. ART = Applied Research and Technology inc.
 
ProVerb (1987) oli isäni ensimmäinen digitaalikaiku, ja noista kasari-ysäri-taitteen ARTeista olen diggaillut, huomattavasti enemmän mojoa kuin esim. myöhemmässä Quadra/FX:ssä (1998).
 
Aphexeista puheen ollen, oliko se Dominatorin ykkösversio (700) mitä kannatti pitää silmällä jos sattuu osumaan vastaan?

Danko: ProVerb (1987) oli isäni ensimmäinen digitaalikaiku, ja noista kasari-ysäri-taitteen ARTeista olen diggaillut, huomattavasti enemmän mojoa kuin esim. myöhemmässä Quadra/FX:ssä (1998).
 
Aphexeista puheen ollen, oliko se Dominatorin ykkösversio (700) mitä kannatti pitää silmällä jos sattuu osumaan vastaan?
 
Käsittääkseni toi eka eli model 700 olisi juurikin parempi kuin se toinen versio. Sehän on vähän erilainen.
 
soundmodel: Että broadcastin tarkoitus on tehdä monia lähteitä mahdollisimman saman kuuloiseksi massaksi, kun taas äänitys-studion tarkoitus on tehdä myös erilaisia miksauksia. Nuo ovat melkein ortogonaaliset tavoitteet.
 
:--D
jos tsekkaat että antenni on kunnossa ja pyörität radiosi viritinnamiskaa, niin saatat löytää tasaisen massan välistä musiikkia ja puheohjelmia.

soundmodel: Että broadcastin tarkoitus on tehdä monia lähteitä mahdollisimman saman kuuloiseksi massaksi, kun taas äänitys-studion tarkoitus on tehdä myös erilaisia miksauksia. Nuo ovat melkein ortogonaaliset tavoitteet.
 
Tässä ei ole pienintäkään tolkkua.

No esim., että broadcast-kompurat ovat usein monialueisia. Miksauksessa joskus monialueisia vältetään, koska niiden käyttämiseen liittyy ongelmia vaiheiden kanssa. Tai jos niitä käytetään, niin tyyliin muutamana de-esserinä vain.
 
Tilastollisesti ajateltuna prosessi, joka tuottaa isosta otoksesta samankaltaista ei ole ollenkaan samanlainen kuin prosessi, joka sallii isosta otoksesta paljonkin varianssia.

soundmodel: No esim., että broadcast-kompurat ovat usein monialueisia. Miksauksessa joskus monialueisia vältetään, koska niiden käyttämiseen liittyy ongelmia vaiheiden kanssa. Tai jos niitä käytetään, niin tyyliin muutamana de-esserinä vain.
 
Vinkki: Tee enemmän, luule vähemmän.
 
e: en siis tarkoita, etteikö MB aiheuttaisi muutoksia vaiheessa, mutta se ei välttämättä ole ongelma. Ongelma on eniten silloin kun katsoo käppyröitä ja lukee foorumeita.

soundmodel: No esim., että broadcast-kompurat ovat usein monialueisia. Miksauksessa joskus monialueisia vältetään, koska niiden käyttämiseen liittyy ongelmia vaiheiden kanssa. Tai jos niitä käytetään, niin tyyliin muutamana de-esserinä vain.
 
Tilastollisesti ajateltuna prosessi, joka tuottaa isosta otoksesta samankaltaista ei ole ollenkaan samanlainen kuin prosessi, joka sallii isosta otoksesta paljonkin varianssia.
 
Siellä Ylen ääniketjussa oli ihan normaali studiokäyttöön tehtyjä laitteita ja sitten taas lähetysketjussa oli ihan omat värkkinsä, joilla ei juurikaan ollut käyttöä muualla.
 
Ja kaikkea siltä väliltä.

soundmodel: No esim., että broadcast-kompurat ovat usein monialueisia. Miksauksessa joskus monialueisia vältetään, koska niiden käyttämiseen liittyy ongelmia vaiheiden kanssa. Tai jos niitä käytetään, niin tyyliin muutamana de-esserinä vain.
 
Tilastollisesti ajateltuna prosessi, joka tuottaa isosta otoksesta samankaltaista ei ole ollenkaan samanlainen kuin prosessi, joka sallii isosta otoksesta paljonkin varianssia.
 
Sanoinko että omistamani Symetrix olisi monialueinen, no ei ole. Ihan "perus" VCA-kompura se on, mutta sen verran hyvä, että jos moista tarvitsee niin kelpaa.
 
Joo siellä jossain loppupäässä lähetysketjua voi joku monialuekompura ollakin, kuten voi olla äänitemasteroinnissakin. Sitä ennen on sitten kaikenlaisia tarpeellisia laitteita, jotka toimii sekä radio/TV-studioissa että äänitysstudioissa.

Nuo hinnat ei kyllä implikoi, että olisi jotenkin poikkeuslaatua:
 
https://reverb.com/marketplace?quer … symetrix&product_type=pro-audio
 
Tai sitten aika ajanut ohi.
 
Mistä tiedämme, että ne YLE:llä ajatteli, että ne on oikeasti laadukkaita eikä vaan "parempia kuin vastaavat halpis-DBX:t"?
 
Tuossa kontekstissa pitäisi tietysti mainita varmaan vielä ne halpis-Drawmer:itkin.

soundmodel: Nuo hinnat ei kyllä implikoi, että olisi jotenkin poikkeuslaatua:
 
https://reverb.com/marketplace?quer … symetrix&product_type=pro-audio
 
Tai sitten aika ajanut ohi.
 
Mistä tiedämme, että ne YLE:llä ajatteli, että ne on oikeasti laadukkaita eikä vaan "parempia kuin vastaavat halpis-DBX:t"?
 
Tuossa kontekstissa pitäisi tietysti mainita varmaan vielä ne halpis-Drawmer:itkin.
 
No, kyllähän Ylellä oli/on monenlaisia tarpeita ja paikkoja joissa pelataan erilaatuisilla vimpaimilla. Sitten varastojen nurkista löytyy testi- yms käyttöön hankittuja tai saatuja yksittäiskappaleita. Pääsääntöisesti päivittäiskäyttöön tarkoitetut laitteet olivat aika tiukoilla kriteereillä valittuja, testattuja ja mittattuja.

soundmodel: Nuo hinnat ei kyllä implikoi, että olisi jotenkin poikkeuslaatua:
 
https://reverb.com/marketplace?quer … symetrix&product_type=pro-audio
 
Tai sitten aika ajanut ohi.
 
Mistä tiedämme, että ne YLE:llä ajatteli, että ne on oikeasti laadukkaita eikä vaan "parempia kuin vastaavat halpis-DBX:t"?
 
Tuossa kontekstissa pitäisi tietysti mainita varmaan vielä ne halpis-Drawmer:itkin.
 
No enkö minä aloittanut koko tarinaa Symetrixistä sillä että se on ALIARVOSTETTU laite, joka näkyy hinnoissa. Ei se mikään ihmeellistä soundia tekevälaite olekaan, mutta peruskompurana hyvä. Samalla tavalla on pilkkahintaan saanut BSS:n, Drawmerin tai Aphexin vehkeitä. Niitä on ollut käytössä vielä 90/00-luvuilla paljon ja sitten digi tehnyt niistä esim. livekäytössä tarpeettomia.
 
Studio dominator on maksanut muuten mainoksen mukaan 80-luvulla pikkasen alle 1000 USD, joka nykyään olisi noin 2500 USD. Ei nuokaan nykyään paljoa maksa, itse maksoin 150 €.

Niin no ja nuo 150e hinnat on melkein samoja, missä vaikkapa BBE:n pedaalit ovat. Tosiaan esim. http://www.bbesound.com/products/stomp-boxes/OptiComp_OC-5.aspx sanotaan, että "studio-grade". Mono-lähteille ihan ok pedaalitkin. Stereo-studiokompurassa, joka maksaa 150e, yhden kanavan hinnaksi tulee kuitenkin vain 75e eikä ole täysin epäintuitiivista, jos vaikkapa 130e pedaali kuulostaa paremmalta mono-käytössä. Siksi minusta se 100-300e on vaikuttanut aika huonolta segmentiltä, kun olisi järkevämpää säästää hieman enemmän ja sitten TL Audio:ta, GAP:ia tms. Jotain gemejä tietysti seassa.
 
Tietysti, jos tuo Symetrix on esim. huimasti parempi kuin Behringer MDX 2600 eli Behringer:in lippulaiva @ 133 euroa, niin no, se riittää sitten jo monelle. Siis koska 369-KT on klooni masterointikompurasta eikä kanavakompurasta.
 
Joku sanoi joskus, että tuossa hintaluokassa paras ostos on DBX 163X OverEasy joka kanavalle. DBX 163X OverEasy maksaa korkeintaan 150 euroa kanava.

soundmodel: Niin no ja nuo 150e hinnat on melkein samoja, missä vaikkapa BBE:n pedaalit ovat. Tosiaan esim. http://www.bbesound.com/products/stomp-boxes/OptiComp_OC-5.aspx sanotaan, että "studio-grade". Mono-lähteille ihan ok pedaalitkin. Stereo-studiokompurassa, joka maksaa 150e, yhden kanavan hinnaksi tulee kuitenkin vain 75e eikä ole täysin epäintuitiivista, jos vaikkapa 130e pedaali kuulostaa paremmalta mono-käytössä. Siksi minusta se 100-300e on vaikuttanut aika huonolta segmentiltä, kun olisi järkevämpää säästää hieman enemmän ja sitten TL Audio:ta, GAP:ia tms. Jotain gemejä tietysti seassa.
 
En ymmärrä ihan miten noi pedalit, joissa on balansoimattomat plugiliitännät, kitaroiden signaalitasot ja kaks namikkaa vertautuu ammattikäyttöön tehtyyn räkkimallin kompressoriin. Enkä ymmärrä tuota hinta-ajattelua ollenkaan. Omasta symetrixistä maksoin 40 e ja laite on toimittanut sekä kompuran että DI-boksin virkaa syntikoille, kun siinä on kätevästi sekä balansoidut että balansoimattomat liitännät. TLA ja GAP ovat paskoja kuluttajalaitteita ja ne on multa lähtenyt kiertoon jo ajat sitten.
 
Tietysti, jos tuo Symetrix on esim. huimasti parempi kuin Behringer MDX 2600 eli Behringer:in lippulaiva @ 133 euroa, niin no, se riittää sitten jo monelle.
 
Eikös behkun lippulaiva ole klooni-396 kun se maksaakin enemmän. Siis ainakin 3 kertaa parempi kuin toi mdx 2600.

oksatboys: En ymmärrä ihan miten noi pedalit, joissa on balansoimattomat plugiliitännät, kitaroiden signaalitasot ja kaks namikkaa vertautuu ammattikäyttöön tehtyyn räkkimallin kompressoriin.
 
https://www.soundonsound.com/techniques/mixing-pedals
 
Pääjuttu on joko se, että on helpompaa säätää pedaaleita kuin räkkilaitteita tai se, että pedaaleilla voi saada laadukkaamman kanavan halvemmalla.
 
PS:
 
https://www.soundonsound.com/reviews/tl-audio-ivory
https://www.soundonsound.com/reviews/golden-age-project-comp-54

Pauli Lappalainen: Pääsääntöisesti päivittäiskäyttöön tarkoitetut laitteet olivat aika tiukoilla kriteereillä valittuja, testattuja ja mittattuja...
 
...ja kuunneltuja. Niitä testasi ja tutki paitsi Tekniikka, myös Kevyen ja (haudan-) Vakavan musiikin osastot. Pelkät numerot eivät riittäneet mihinkään.
 
YLE oli 2000-luvun alkuun poikkeuksellisen osaava ja tietävä AV-puolella (tähän tietoni riittävät, kun siirryin tuolloin pienehkön elektroniikan puolelle). Osallistuivat AES:n ja EBU:n toimintaan, tekivät aktiivista yhteistyötä valmistajien ja toisien yleisradioyhtiöitten kanssa...
 
Ehkä tärkeintä, Yleisradiossa ihmisillä oli tehtävänä etsiä parhaita ratkaisuja - ajan kanssa. Oikeissa ympäristöissä, oikeilla laitteilla, koulutetut ammatti-ihmiset.
 
Äänimalli:
Et voi olla enää teini, kun olet ollut sen verran pitkään täällä ja ainakin väität käyneesi kouluja. Vyörytät silti kummallista agendaa, jolla ei ole tartuntapintaa käytäntöön tai todellisuuteen. Miksi tämä jatkuva vänkäys? Mitä yrität tavoittaa monologeillasi?
 
Tähän mennessä esittämäsi väitteet ovat olleet vähintäänkin erikoisia, kun vielä sekoitat asioita keskenään. Mikset reilusti kysy, jos on kysyttävää?

ituvirtanen: ...ja kuunneltuja. Niitä testasi ja tutki paitsi Tekniikka, myös Kevyen ja (haudan-) Vakavan musiikin osastot. Pelkät numerot eivät riittäneet mihinkään.
 
YLE oli 2000-luvun alkuun poikkeuksellisen osaava ja tietävä AV-puolella (tähän tietoni riittävät, kun siirryin tuolloin pienehkön elektroniikan puolelle). Osallistuivat AES:n ja EBU:n toimintaan, tekivät aktiivista yhteistyötä valmistajien ja toisien yleisradioyhtiöitten kanssa...
 
Ehkä tärkeintä, Yleisradiossa ihmisillä oli tehtävänä etsiä parhaita ratkaisuja - ajan kanssa. Oikeissa ympäristöissä, oikeilla laitteilla, koulutetut ammatti-ihmiset.
 

 
Yle oli pitkään myös ainoita paikkoja, jossa annettiin koulutusta äänilaitteiden sielunelämästä ja käytöstä. Nykyään ei oikein taida olla missään.
 
Itseäni vähän ihmetyttää, että väännetään laitteista, kytkennöistä, soundista, yms "ammattijargonia" täynnä viesteillä, mutta sitten ei osata erottaa kaiutin- ja instrumenttijohtoja toisistaan.
 
Tahallista ärsyttämistä tai jopa trollausta, mielestäni.