Studiotyöskentely ›

soundmodel: Joo olen kuunnellut netistä erilaisia kloonidemoja, koska minuakin on kiinnostanut, että onko mahdollista saada samaa laatua halvemmalla.
 
Taisin tästä eri tuotteiden hinnoittelukäytännöistä kirjoittaa aika pitkästi. Tosiasiassa meistä kukaan ei tiedä mikä oikeasti on jonkun hintavan ja siksi hyvänä pidetyn laitteen valmistushinta. Jostakin se harvemmin myydyn laitteen katekin muodostuu.

ejhfi: Tosiasiassa meistä kukaan ei tiedä mikä oikeasti on jonkun hintavan ja siksi hyvänä pidetyn laitteen valmistushinta. Jostakin se harvemmin myydyn laitteen katekin muodostuu.
 
Oma kokemus on pienen ja vaativan elektroniikan ja mekaniikan puolelta. Olen vetänyt tuoteprojekteja yli 50.
 
Osat ovat yleensä melko edullisia, koska hyvätkään komponentit eivät ole silmittömän kalliita. Latominen on tänä päivänä myös kohtalaisen edullista, jos sarjalla on edes jonkinlainen koko.
 
Tuotteesta arvokkaan tekee sen suunnittelu, korjauskierrokset ja testaus. Kaikki nämä vievät runsaasti työtunteja, mahdollisesti myös henkilöstöä: esimerkiksi suunnittelija on mielellään eri ihminen kuin testaaja. Kannattaa muistaa, että hyvä osa liitettynä toiseen hyvään osaan voi tuottaa sutta. Yhdistelmien onnistunut hallinta vaatii ankaraa testausta. Testaaminen on kallista, koska se vie niin paljon aikaa.
 
Kloonatessa/kopioitaessa mainitut osuudet jäävät pois ja siksi hinta voidaan puristaa selkeästi alemmas.
 
Mutta molemmissa tapauksissa markkinointi vaatii rahaa. Hyväkään laite ei myy itse itseään, jos ostajat eivät tiedä siitä. Markkinointieurot ovat aina osa tuotteen hintaa.

ituvirtanen: Tuotteesta arvokkaan tekee sen suunnittelu, korjauskierrokset ja testaus.
 
Kloonatessa/kopioitaessa mainitut osuudet jäävät pois ja siksi hinta voidaan puristaa selkeästi alemmas.
 
Tätä olen koittanut selittää, eli jo kauan sitten suunnitellun laitteen tuotanto ei maksa maltaita ja kun sitä myydään hyvään hintaan, tuottaa se tarvittavaa katetta. Sitä saatetaan vain myydä vähemmän kuin jotakin toista vastaavaa, jonka tuotto perustuu edulliseen hintaan ja sitä kautta voluumiin. Toisin sanoen samaa laitetta voidaan myydä joko kalliilla (vähemmän) ja edullisesti (enemmän). Hinta ei tarkoita yhtä kuin laatu, vaan hinta on yhtä kuin tapa tulouttaa artikkelia.
 
Mutta molemmissa tapauksissa markkinointi vaatii rahaa. Hyväkään laite ei myy itse itseään, jos ostajat eivät tiedä siitä. Markkinointieurot ovat aina osa tuotteen hintaa.
 
Luonnollisesti ja siksi tuotetta pitää brändätä ja jos ei muulla tavoin, niin vakuuttamalla ja mielikuvia luomalla ostaja, miksi just se on muka parempi kuin toinen täysin vastaava.

Oikein hyvin vedetty yhteen.
 
Hinta voi olla korkea suositullakin tuotteella, jos on ensimmäisenä osilla tai pystyy hyödyntämään brandiarvoa. Haluttavuus on metka asia. Kaikkia tuotteita ei edes aiota myydä kaikille mahdollisille asiakkaille.
 
Vaikka kaikki haluavat Neumannin, moni joutuu tyytymään lukuisiin kopioihin, joitten nimiä emme edes muista. Sennheiser ei silti nosta tuotantomääriä eikä laske hintaa. Mielikuva high end tuotteesta on ja pysyy.
(Tehdas pystyy palvelemaan ammattimaisempaa - tai äveriäämpää - asiakaskuntaansa pienemmällä henkilöstöllä.)

ituvirtanen: Oikein hyvin vedetty yhteen.
 
Hinta voi olla korkea suositullakin tuotteella, jos on ensimmäisenä osilla tai pystyy hyödyntämään brandiarvoa. Haluttavuus on metka asia. Kaikkia tuotteita ei edes aiota myydä kaikille mahdollisille asiakkaille.
 
Vaikka kaikki haluavat Neumannin, moni joutuu tyytymään lukuisiin kopioihin, joitten nimiä emme edes muista. Sennheiser ei silti nosta tuotantomääriä eikä laske hintaa. Mielikuva high end tuotteesta on ja pysyy.
(Tehdas pystyy palvelemaan ammattimaisempaa - tai äveriäämpää - asiakaskuntaansa pienemmällä henkilöstöllä.)
 
Kyllä ja käyttäjä on myös osa tuotteen imagoa. On tuotteita ja palveluja, jotka on ihan tarkoituksella suunnattu jollekin tietylle asiakaskunnalle/segmentille ja sitten on "kansantuotteet" erikseen. Näin pyritään erottumaan. Jo aikoinaan ravindelihommia tehdessäni tuli tutuksi käytäntö, että baarilla on oikeus valita asiakkaansa. Ja näinhän se menee. On muotitaloja ja Texpörssejä, kovan hintaluokan autoliikkeitä ja Reilu Masan autokauppoja, ja jotakin siitä välistä. Profiloitumalla joksikin halutaan kosiskella tiettyä asiakaskuntaa, joka katsotaan kannattavaksi. Myyjä on se, joka pyrkii valikoimaan asiakkaansa.
 
Esim. mielikuva Behkusta on mielenkiintoinen. Osa on sitä mieltä, että se nyt vaan pelkkää halpaa kiinalaista rojua. Toki heidän tuotantolinjansa on kiinassa, missä myös Uli ilmeisesti asuu nykyisin. Siihen on syynsä, mikä on osa kannattavuutta. Suunnitelmatalouden rakenteet ovat erilaisia kuin puhtaan markkinatalouden rakenteet, mutta molemmat ovat yhteensovitettavissa. Ja miksi tuotetta ei valmistettaisi Kiinassa, josta tulee myös ne hintavamman hintaluokan osat? Näin säästetään jo yksi kulurakenne logistiikassa ja tulleissa. Toinen on henkilöstökulut.
Näillä yksistään ei kuitenkaan ole vielä mitään tekemistä laadun kanssa. Itselläkin ovat Gibsonit ja Fenderit jääneet telineeseen, kun olen yhä useammin huomannut tarttuneeni Harley Bentoniin. Ja sillekin on ihan syynsä.
 
Behkukaan ei hetken mielijohteesta yhtäkkiä laita markkinoille jotakin tuotetta ensin suunnittelematta ja testaamatta sitä. Siellä pidetään tuotteita vuosia suunnitelmalinjoilla ja kymmenet betatestaajat ympäri maailman käyttävät jokaista tuotetta ja antavat omat palautteensa ja arvionsa ennen kuin tuote tulee markkinoille. Monet suhtautuvat kuitenkin asenteella "lähtökohtaisesti paskaa". Ja mikä mielenkiintoista, toinen vastaava halpismalli onkin olevinaan ok tai ainakin hyväksyttävämpi, koska ei ole Behku. Toki liikeyritys, joka perustaa voluumiin ja kaikenkattavaan kirjoon, floppaa aina välillä, mutta niin voi flopata kalliimpikin paja. Yhtä kaikki, mielestään parempi ihminen voi sitten vapaasti ostaa vaikka sen kalliimman tuotteen ja se on ihan hänen oma valintansa. Mutta siitä valinnasta pitää myös olla valmis kitisemättä maksamaan, koska näin markkinatalous toimii.

ejhfi:
Behkukaan ei hetken mielijohteesta yhtäkkiä laita markkinoille jotakin tuotetta ensin suunnittelematta ja testaamatta sitä. Siellä pidetään tuotteita vuosia suunnitelmalinjoilla ja kymmenet betatestaajat ympäri maailman käyttävät jokaista tuotetta ja antavat omat palautteensa ja arvionsa ennen kuin tuote tulee markkinoille. Monet suhtautuvat kuitenkin asenteella "lähtökohtaisesti paskaa". Ja mikä mielenkiintoista, toinen vastaava halpismalli onkin olevinaan ok tai ainakin hyväksyttävämpi, koska ei ole Behku. Toki liikeyritys, joka perustaa voluumiin ja kaikenkattavaan kirjoon, floppaa aina välillä, mutta niin voi flopata kalliimpikin paja. Yhtä kaikki, mielestään parempi ihminen voi sitten vapaasti ostaa vaikka sen kalliimman tuotteen ja se on ihan hänen oma valintansa. Mutta siitä valinnasta pitää myös olla valmis kitisemättä maksamaan, koska näin markkinatalous toimii.
 
Haluaisin uskoa, että vaikkapa 369-KT olisi hyvä diili sinällään, vaikka se ei olisi kuin Neve. Demojen perusteella 369-KT kuulostaa minusta kuitenkin yksinkertaisesti aika huonolta. Se kuulostaa master bus -käytössä minusta melkein kuin jonkin efektilaitteen sisäänrakennetun kompuran tai jonkin halvemman tiskin "peruskompuran" olettaisi kuulostavan, ehkä hieman vähemmällä säröllä: https://youtu.be/d_bHLdijiOQ?t=370. Eli soundina on sellainen kompurointi, joka on "jälkeenpäinajateltua" eikä edes erityisen suunniteltua. Toivoin viime vuonna, että 369-KT olisi lippu "better than plug-in" -maailmaan, mutta minusta se ei vaan ole kuulostanut hyvältä demoissa. Jossain yksittäisessä drum busissa se toimii paremmin kuin koko miksauksessa ja melodisten asioiden kanssa.
 
Esim. kohdassa https://youtu.be/d_bHLdijiOQ?t=433 näkee silmälläkin, että 369-KT ja Neve reagoivat eri asioihin, vaikka asetusten pitäisi olla samoja.
 
Osa 369-KT:n rapsoista sanoo, että laite olisi hyvä, mutta minun on vaikea uskoa näitä, koska minusta se ei kuulosta hyvältä lainkaan. En siten oikeastaan edes tiedä, mitä esim. 369-KT:stä pitäisi ajatella ketjun kontekstissa, koska minusta plugarit kuulostavat paremmalta. 369-KT:n hinnalla saa 4-5 Overloudin 4th gen. DSP-plugaria. Esimerkiksi erinomaisen https://overloud.com/products/comp-g , jossa on myös oleellisia parannuksia, kuten jatkuvasti varioitavat aika-arvot.

Minusta muuten Neumann ei ole mitenkään erityisen "high-end" brändi. Se on vain huomattavasti parempi usein kuin vaihtoehdot. Mutta "high-end" viittaa yleensä hi-fi:n kontekstissa laitteisiin, joiden hinta on katteettoman korkea ja joiden myynti perustuu osin "ekslusiivisuuteen" eli siihen, että vain harvoilla on mahdollisuus ostoon. Neumann:in mikrofonissa, esim., se on minusta vain "realistinen suhteessa tekniseen laatuun". Vastaavasti en miellä Neve:ä tai API:a high-end brändiksi. SSL:n kylläkin.
 
Toisaalta sitten Blue Bottle:t ja vastavat laittaisin "high-end" -kategoriaan, jossa hinnassa on ehkä vähän brändi-lisää:
 
https://reverb.com/p/blue-bottle

soundmodel: ...kuulostaa master bus -käytössä minusta melkein kuin jonkin efektilaitteen sisäänrakennetun kompuran tai jonkin halvemman tiskin "peruskompuran" olettaisi kuulostavan, ehkä hieman vähemmällä säröllä: https://youtu.be/d_bHLdijiOQ?t=370.
 
Jos teet tuotevertailua juutuubin koodattujen tiedostojen välillä, vertailet lähinnä tuubin algoritmin (AAC) käyttäytymistä lähtömateriaalin kanssa.
 
Pitäisi olla perusasioita, ei jatkoon.

ituvirtanen: Jos teet tuotevertailua juutuubin koodattujen tiedostojen välillä, vertailet lähinnä tuubin algoritmin (AAC) käyttäytymistä lähtömateriaalin kanssa.
 
Pitäisi olla perusasioita, ei jatkoon.
 
Kyllä niistä näkee ja kuulee. Sitä paitsi enkoodaus on kaikille lähteille sama, joten se ei johda siihen, että se vääristäisi laitteiden välistä eroa. No ehkä variable bit rate voi hieman poiketa eri lähteillä. Lisäksi moni kuuntelee musiikkia noissa formaateissa, joten no problems.
 
Voisit itse selittää, miten AAC enkoodaus vaikuttaa dynamiikkaan?
 
Kommenttini kompressorista ei sitä paitsi viitannut äänen spektriin, vaan lähinnä siihen grabiin. Efektilaitteiden kompurat eivät usein osaa tarttua mihinkään, vaan ainoastaan "tasoittaa". Tuo 369-KT toimii juuri samanlailla. Melkein tarttuu snareen, mutta sitä sotkee myös moni muu asia, joten se ei tunnu sitten tarttuva oikein mihinkään. Neve taas tarttuu selvästi kitaran strumiin.

Sehän voi olla ettei se juutuub-videon Pena osaa käyttää sitä.

soundmodel: Haluaisin uskoa, että vaikkapa 369-KT olisi hyvä diili sinällään
 
Jotkut uskoo, jotkut ei. Itse kuulun niihin, jotka eivät usko, enkä edes halua uskoa, koska usko ei ole se juttu, millä asiat muuttuvat todeksi. Vielä vähemmän muodostaisin hehkutettavia totuuksia siksi, koska "demo kuulosti huonolta".
 
En siten oikeastaan edes tiedä, mitä esim. 369-KT:stä pitäisi ajatella ketjun kontekstissa, koska minusta plugarit kuulostavat paremmalta.
 
Kerropa sitten se, miksi sen yleensäkin toit tähän keskusteluun? Mulla on neuvo ja ratkaisu. Käytä plugaria ja unohda toi rauta, jos se ei sulle maistu. Yksinkertaista ja taas on yksi ongelma vähemmän.

soundmodel: Minusta muuten Neumann ei ole mitenkään erityisen "high-end" brändi. Se on vain huomattavasti parempi usein kuin vaihtoehdot.
 
Onko kuitenkaan, millä tavalla ja mistä Neumann-mallista edes keskustellaan missäkin käyttökohteessa? Entä etuasteen vaikutus? usein kuin vaihtoehdot ... niin mikä on se kyseinen vaihtoehto? Esim. U87 edustaa oman aikakautensa huipputekniikkaa hehkulamppumaailmassa. Nykyisin putkimikrofonit edustavat päin vastoin enemmän kuriositeettia kuin fettimikit. Kondensaattorimikrofonit ovat kuitenkin kehittyneet hurjasti sitten U87:n aikojen ja kehittyvät koko ajan. Taajuusvasteissa on eroja, samoin ominaiskohinassa jne. Itse asiassa en ole vielä ollut tilanteessa, missä olisin ollut pakotettu käyttämään Neumannia, koska ei ole korvattavissa tai etteikö jollakin muulla vaihtoehdolla pääsisi vähintäänkin samaan tulokseen. Tai jos keskustellaan vaikka budjettiluokan TLM-malleista tai KM:stä temmeltäviä, vaihtoehtoja kyllä löytyy. Neumannkin on kuitenkin vain pitkälti brändi.

ejhfi:
Kerropa sitten se, miksi sen yleensäkin toit tähän keskusteluun? Mulla on neuvo ja ratkaisu. Käytä plugaria ja unohda toi rauta, jos se ei sulle maistu. Yksinkertaista ja taas on yksi ongelma vähemmän.
 
Koska se on aika suosittu. Thomannin rapsojen perusteella sitä on rapsattu alle vuodessa yli puolet siitä, mitä SSL BUS+:aa melkein 3 vuodessa.
 
Itseasiassa se on selvästi suosituin halpis- stereo masterkompressori:
 
https://www.thomann.de/fi/cat_rank.html?ar=585340&gk=SPKO

soundmodel:
Itseasiassa se on selvästi suosituin halpis- stereo masterkompressori:
 
https://www.thomann.de/fi/cat_rank.html?ar=585340&gk=SPKO
 
Ja se tarkoittaa mitä?
Se tarkoittaa sitä, että sitä myydään.
Muutahan se ei tarkoita.
 
1176:sta tuli klassikko sattuman kautta koska "all-in" asennossa laite teki jotain ihan muuta kuin ehkä pitikään ja se toimi niihin juttuihin joita sillä sit tehtiin.
Eikä 1176 ollut "Klark" joka oli laatubrändi vuoteen 2009 kunnes Behringer sen osti.
Ja koska Behringer, kuten muutkin firmat tahtoo myydä niin Klark sitten teki 1176-kloonin jota siis voidaan myydä kahdella jopa legendaarisella brandilla, Klark ja 1176 Kiinassa kasattuna uusin sisäkaluin hintaan 175,-
 
Jos tahdot 1176:n rautana niin etsi huollettu käytetty tai hanki tuosta re-issue
https://reverb.com/en-fi/p/universa … o-1176ln-reissue-limiting-amplifier

soundmodel: Kyllä niistä näkee ja kuulee. Sitä paitsi enkoodaus on kaikille lähteille sama, joten se ei johda siihen, että se vääristäisi laitteiden välistä eroa. No ehkä variable bit rate voi hieman poiketa eri lähteillä. Lisäksi moni kuuntelee musiikkia noissa formaateissa, joten no problems.
 
Voisit itse selittää, miten AAC enkoodaus vaikuttaa dynamiikkaan?
 
Vaikka koodaus olisi kaikille lähteille sama, se ei tarkoita, että lopputulos olisi identtinen, johon Henri Henri Olavi viittasi. Algoritmin pitää toimia puheelle, musiikille ja erilaisille hälyille (vrt. elokuvat), hahmotatko? Siten sen tapa käsitellä ääntä on enempi ja vähempi kompromissi. Oli jo 90-luvulla, kun MPEG:a tutkin. Laite-erojen tulkkaamiseen koodausalgoritmeja ei ole kehitetty, se on selvä.
 
Käytätkö muuten maksullista tuubia (256 kbps) vai ilmaista (128 kbps)? En ole löytänyt, millä tapaa YT tekee muunnoksen noitten kahden välissä. Oletan, että isompi ensin.
 
CD:n bittinopeus on 1411 kbps, todellinen dynamiikka luokkaa 80 dB. Onko YT:ssa oleva sisältö hyvää vertailuun, kun ilmaispuolella dataa on 9 prosenttia CD:n vastaavasta ja dynaaminen alue ihan varmasti murto-osa. Minun on äärimmäisen vaikea uskoa tänä autokuuntelun eli monikanavakompression kulta-aikana, että tuubi tarjoaisi hyvää vertailupohjaa oikeastaan millekään. Kappaleet sentään vielä erottaa toisistaan mutta eivät ne miltään CD:ltä kuulosta, jossa hiljainen on oikeasti hiljaa.
(Jopa YLE Ykkösen klasariohjelmat on rutattu monikanavaisilla Orbaneilla.)
 
Yhteenvetona totean, että lainaa kalustoa ja testaa niitä itse omin korvin. Tai kysy täkäläislltä asiantuntijoilta (Mikael, HHO, ejhfi ynnä muut) ja tee hankinnat niitten mukaan. Äänenlaadullisesti viidiot ovat kovin keskinkertaisia - ehkä kehtaan sanoa ala-arvoisia - studioihin verrattuna.

ituvirtanen: Tai kysy täkäläislltä asiantuntijoilta (Mikael, HHO, ejhfi ynnä muut)
 
Tähän mun täytyy sanoa, etten ole missään nimessä rauta-asiantuntija. Mun omassa työskentelyhistoriassani on toki ollut myös rautaa käytössä (tarkoittaen siis muuta rautaa kuin interfaceja ja mikkejä), mutta niin vähän, etten voi pitää itseäni missään nimessä lähelläkään mitään asiantuntijuutta.

HHO: viittasin tällä hypoteettisesti myös siihen, että korvasi pystyisivät luokittelemaan todellisia eroja, jos vaikka studioosi pääsisi kuuntelemaan erilaista laatikoita.

Kyllä ne enkooderit yleensä kuitenkin heittävät pois lähinnä asioita, jotka oletetaan psykoakustisissa malleissa kuulemattomiksi. Näin ollen, tuskin ne heittävät pois niitä kovimpia transientteja, joihin kompressori grabbaa jollain -4 dBFS thresholdilla tjsp.
 
Hmm: http://listening-test.coresv.net/results.htm
 
"A score of 5 is imperceptibly different than a lossless source"
 
Edelleen, jos kaikki lähteet menevät saman enkoodauksen läpi, niin ne ovat edelleen vertailukelpoisia, vaikka ne eivät antaisi täyttä soundillista kuvaa siitä, mikä soundi oikeasti on.

soundmodel:
 
Itseasiassa se on selvästi suosituin halpis- stereo masterkompressori:
 
https://www.thomann.de/fi/cat_rank.html?ar=585340&gk=SPKO
 
Niin t-kaupassa, mutta entä Sweetwaterilla tai jossakin muussa puljussa ja mitä siitä taas voidaan päätellä? Olet kyllä melkoinen mutkat suoriksi yleistäjä :D