Studiotyöskentely ›

No niin, olen tässä miettinyt tätä ikuisuuskysymystä, kun joskus ajatellaan olevan selvää, että "rauta soundaa paremmalta kuin plugarit". No kuitenkin, mikäli raudassa ei ole esim. MIDI:ä, niin sen käyttäminen on huomattavasti työläämpää kuin plugarien.
 
->
 
Miten paljon raudan soundietua tulee käytännössä, kun haittapuolena on se, että raudan käyttö vie moninkertaisesti enemmän aikaa? Siinä ajassa, mitä säädetään raudan kanssa niin voisi tehdä plugareilla monta editiä. Rautaäänitys pitää myös äänittää kokonaan tai paloittain uudestaan, jos siinä tulee virheitä.
 
Ottaako sitten huonommat editit vai paremman äänenlaadun? Voiko aina saada molemmat?
 
Olen joskus ajatellut, että paras olisi kai tehdä lähtökohtaisesti kaikki plugareilla ja sitten valita rautaa johonkin, "jos jää aikaa". Raudan lisääminen aikaisemmin on tietyllä tapaa "premature optimization". Toisaalta, raudan lisäämättömyys voi tuottaa ajan tuhlausta siihen, kun yritetään saada plugareilla oikeaa soundia, vaikka sen saisi nopeammin raudalla.
 
Sitten tietty, jos se kuuntelija kuuntelee biisiä jossain autoradiossa ja halpakuulokkeilla, niin mennään metsään jo siinä, että toistovehkeet kadottavat hyvin tehokkaasti kaikki tuotannossa tehdyt hifistelyt.

Työkalut kannattaa valita omien tarpeiden perusteella. Ne tarpeet täytyy määritellä ihan itse. Kaikilla työkaluilla saa aikaa kulumaan, jos niitä ei osaa käyttää ja monesti myös, vaikka osaisikin.

jannu: Työkalut kannattaa valita omien tarpeiden perusteella. Ne tarpeet täytyy määritellä ihan itse. Kaikilla työkaluilla saa aikaa kulumaan, jos niitä ei osaa käyttää ja monesti myös, vaikka osaisikin.
 
En usko, että tarpeiden määrittely on kylläkään täysin uniikkia. Samassa genressä työskentelevien keskiarvotarpeet ovat melko varmasti samoja. Tämä tarkoittaa siis, että saman genren lähellä esimerkiksi rautasoundilla joko on suuri arvo tai sillä on lähtökohtaisesti "erikoisarvo". Genressä, joka taas on pääosin "plugarigenre", on keskimäärin ja lähtökohtaisesti hyödyllisempää käyttää plugareita.
 
Sitten jos genresi on jokin "autenttinen 70-luvun rock sound", niin on melko selvää, että olisi helpompaa aloittaa raudalla, ellei sinun ole pakko käyttää plugareita, koska sinulla ei ole varaa rautaan.
 
Jossain tietyissä EDM-genreissä esimerkiksi valinta käyttää rauta TB-303 -synaa vs plugaria voi olla deal breaker, koska se on yleensä hyvin keskeinen elementti.

Miten uniikkia sen tarpeiden määrittelyn sit pitäis olla? Ja jos genresidonnaisesti tarpeet on määritelty tiettyihin raameihin, joiden koko on lopulta melko triviaali, ja vaikka kuulija ei erottaisi 2-80 sellaisen genren taiteilijoista toisistaan, niin silti siellä tapahtuu 2-80 eri näkemystä ja määriteltyjen tarpeiden toteutumaa.

jannu: Miten uniikkia sen tarpeiden määrittelyn sit pitäis olla? Ja jos genresidonnaisesti tarpeet on määritelty tiettyihin raameihin, joiden koko on lopulta melko triviaali, ja vaikka kuulija ei erottaisi 2-80 sellaisen genren taiteilijoista toisistaan, niin silti siellä tapahtuu 2-80 eri näkemystä ja määriteltyjen tarpeiden toteutumaa.
 
No esim., että ei ole järkevää käyttää rautaan vaadittavaa rahaa tai aikaa, mikäli ei koe kuuluvansa esim. top 5% kuunneltuimpiin genressä tai siihen x% osaan, jota arvostetaan esim. tietyn rautasoundin takia. Vastaavasti se aika ja raha kannattaisi käyttää ihan muihin osa-alueisiin kuin rauta vs plugari -debattiin.

soundmodel: Vastaavasti se aika ja raha kannattaisi käyttää ihan muihin osa-alueisiin kuin rauta vs plugari -debattiin.
 
Look who's talking

soundmodel: Vastaavasti se aika ja raha kannattaisi käyttää ihan muihin osa-alueisiin kuin rauta vs plugari -debattiin.
 
Se on hyvä, että tajusit asian tässä kohtaa viimeistään.

soundmodel: No niin, olen tässä miettinyt tätä ikuisuuskysymystä, kun joskus ajatellaan olevan selvää, että "rauta soundaa paremmalta kuin plugarit". No kuitenkin, mikäli raudassa ei ole esim. MIDI:ä, niin sen käyttäminen on huomattavasti työläämpää kuin plugarien.
 
Asia ei ole mun mielstä ihan yksinkertainen. Raudan käytössä kyse ei ole vain siitä, että soundaako joku yksittäinen laite paremmalle kuin plugarit A/B testissä (ei se nykyään enää soundaa), vaan työtavasta ja tuotanto/miksausprosessin kokonaisuudesta. Muutenkin se yksittäisten soundien hifistely on tavallaan turhaa, koska kokonaisuus ratkaisee. Tietysti kokonaisuus syntyy niistä yksittäisistä soundeista, joiden pitäisi kuitenkin olla kunnossa.
Raudan käyttö on omalla tavallaan paljon helpompaa kuin plugarien, koska kaikki hanikat on näkösällä ja ruuvattavissa nopeasti. Ei myöskään tartte spekuloida sillä pitäisikö mikseri/kompura/kaiku vaihtaa toiseen, koska se ei ole yksinkertaisesti mahdollista :D siis ainakaan ihan noin vain. Raudan säilyttäminen ja kytkeminen jne. huollosta puhumattakaan taas ovat ihan omanlaisensa sivukustannus.
 
Miten paljon raudan soundietua tulee käytännössä, kun haittapuolena on se, että raudan käyttö vie moninkertaisesti enemmän aikaa? Siinä ajassa, mitä säädetään raudan kanssa niin voisi tehdä plugareilla monta editiä. Rautaäänitys pitää myös äänittää kokonaan tai paloittain uudestaan, jos siinä tulee virheitä.
Ottaako sitten huonommat editit vai paremman äänenlaadun? Voiko aina saada molemmat?
 
Riippuu taas monesta tekijästä onko rauta haitaksi vai hyödyksi. Miksi tehdä edittejä jos teet kerralla kunnollista? Musatuotannon pointtina ei ole (ainakaan kaikille) tehdä useita edittejä ja kuunnella viikko tolkulla eri tahojen kommentointia miksauksista. Rauta on käyttöliittymänä nopeampi, mutta tietysti uusien versioiden teossa hitaampi. Toisinaan miksaaminen analogipöydällä ja räkillisellä kompuroita sekä parilla kaiulla on todella nopeaa.
 
Sitten tietty, jos se kuuntelija kuuntelee biisiä jossain autoradiossa ja halpakuulokkeilla, niin mennään metsään jo siinä, että toistovehkeet kadottavat hyvin tehokkaasti kaikki tuotannossa tehdyt hifistelyt.
 
Tämä ei ihan täysin pidä paikkaansa. Kaikkia nyansseja ei tietenkään erota huonolla kuuntelulla, mutta kyllä sieltä erottaa kuitenkin kaikenlaista. Äänitteessä on muitakin parametreja kuin kaista ja transienttitoisto. Muutenkaan kukaan vakavasti äänituotantoa tekevä ei taida tähdätä siihen, että tuotetta kuunneltaisiin huonoilla vehkeillä. Hyvä soundi/miksaus kuulostaa muutenkin mononakin autossa paremmalta kuin huono soundi/miksaus kunnon vehkeillä hyvässä tilassa.

Mä tykkään soundikkaista rauta-asioista äänittäessä, mut miksatessa oon kokonaan boxissa. Liittyy enempi tytötapoihin, kuin mihinkään varsinaiseen soundiasiaan.
 
Sinänsä totta että analoginen mikasus on tietyllä tapaa nopeampi ja intuitiivinen prosessa, mutta mulle suurin ongelma olis kyllä se, että pitäis työskennellä ainakin suurimmaksi osaksi yksi biisi kerrallaan. Kun esim levyä miksaan, niin mä hyppelen aika vallattomasti biisistä toiseen. Jos tuntuu, että yhden biisin kanssa rupeea jumittamaan, hypään seuraavaan. Kun en liian kauaa jumita yhdessä biisissä, niin tuntuu että pystyy kuulemaan niitä biisejä aina vähän uudestaaan tuorein korvin, eikä myöskään oo niin naimisissa omien mahtavien ideoiden kanssa :D Mä yleensä parhaiten kuulen ongelmat miksauksessa, kun kuulen biisin "ekaa kertaa" jonkin ajan päästä. Mut tää on vaan tietty oma tapa. Jollekin muulle voi toimia joku muu. Tähän liittyy itellä myös se, että miksaan pääsääntöisesti kuulokkeilla, joten mulla on tarkkaamo kaikkialla missä on vaan tarpeeksi hiljaista.
 
Tietty lisäksi nykyään asiakkaat ovat tottuneet siihen että korjauksia voi pyytää loputtomiin ja analogiympäristössä se on aika raskasta :D ITB täydellinen recall on ystävä.

Mikael:
Tietty lisäksi nykyään asiakkaat ovat tottuneet siihen että korjauksia voi pyytää loputtomiin ja analogiympäristössä se on aika raskasta :D ITB täydellinen recall on ystävä.
 
Näinhän se on. Bisneksenä kun studiohommat ei ole mikään kultakaivos, niin rauta ja sen tuoma hitaus tietyissä jutuissa on kyllä iso miinus.

Onko rauta analogista vai digidigiä? Ne AD/DA-muunnokset.
 
Käytön helppous on paljolti kiinni käyttöliittymästä, joka saattaa olla pari hanikkaa tai mukava paletti piilotettuna valikoitten taa.
 
Huolto ja kalibrointi mainittiin: softa vanhenee eri tavalla kuin rauta.
 
Muistipaikat kuuluisivat oikeastaan käyttöliittymän alle mutta mainittakoon nyt erikseen. Analogivehjettä voi hetken joutua ruuvaamaan löytääkseen jonkun saundin viikon päästä. Säätimet voivat olla useampikanavaisissa likimain samoissa asennoissa keskenään. Ehkä.
 
Tottumus laitteeseen kuin laitteeseen on aina tärkeä. Opittu laite voi olla todella nopea ja mukava käyttää, oli kyse sitten softasta tuijottamassa ruudun takaa tai mötikästä pöydän alla.
 
Mittaustekniikan proffa sanoi aikanaan hienosti: Etsikää paras mahdollinen - riittävä. Käteen ja työnkulkuun sopiva on minusta hyvin tärkeä lisämääre.

Jäi nyt hiukan epäselväksi mistä raudasta ja missä kohdassa signaaliketjua on kyse?
 
Rakensin oman pajani aikoinaan ADATin ympärille. Kaikki muu oli joko analogista tai rautaa paitsi tallennin, joka sekin menee osastoon rauta. Samaan osastoon menee myös digitaaliset paavot. Jossakin vaiheessa korvasin ADATin osittain ja aluksi vaiheittain tietokoneella, äänikortilla ja luonnollisesti myös DAWilla. Jossakin vaiheessa päivittäessäni DAWia parempaan huomasin, että kappas, täällähän on myös bittimuodossa samoja juttuja, mitä löytyi räkistä, joskin vain osittain.
 
Vaikka olenkin vuosien aikana mennyt enemmän "laatikkoon", ei raudan käyttö ole mihinkään jäänyt ja kun kerran olen niitä räkkiin ostellut, miksi niistä luopuisinkaan. Käypiä pelejä edelleen, eikä kaikkia vanhempia paavoja ole edes plugareina saatavilla. Ja jos vaikka olisikin, miksi ostaisin vaikka Midiverbin, Korgin Sampling Delayn tai Universal Audion putkitoosia plugarina, kun nämä löytyvät jo entuudestaan rautana? Osa on samassa patchissa mihin olen ne aikoinaan kytkenyt. Sen sijaan, että enää en vie niitä tiskin inserttiin, voin kytkeä niitä halutessani vastaavalla tavalla äänikortin looppiin.
 
Rautaetusilla ja -kanavilla minulla on mahdollista jo heti äänittäessä lisätä haluamaani väriä soundiin tai sitten vaan kierrättää. Ei se sen kummempaa ole kuin kitaran äänittäminen styrkkarilla, reamppaaminen tai tilaäänen uudelleen nappaaminen jostakin huoneesta. Tai jos näpyttelen midillä kiippariraidan, mutta kierrätänkin sen oikean synan kautta. Mulle tällainen hybridihommeli on itse asiassa enemmän kuin luontevaa, koska mulla on näpeissäni fyysisiä potikoita, joita käännellä ja väännellä, kun hakee sitä oikeaa soundia.
 
Kysyisinkin mieluummin, miksi ei rautaa, jos se antaa mahdollisuuksia ja siihen on jo emmeet valmiina?

ejhfi: Ei se sen kummempaa ole kuin kitaran äänittäminen styrkkarilla, reamppaaminen tai tilaäänen uudelleen nappaaminen jostakin huoneesta.
...
Kysyisinkin mieluummin, miksi ei rautaa, jos se antaa mahdollisuuksia ja siihen on jo emmeet valmiina?
 
Koska esim. jotkut meistä tekevät musiikkia, joka näyttää DAW:issa esim. tällaiselta:
 
https://dt7v1i9vyp3mf.cloudfront.ne … qiClgdPuqRkv7ttunHwZbqqTfedJd_k.jpg
(kuvan lähde: https://www.soundonsound.com/people/autechre)
 
jolloin voi tulla aika paljon säätämistä niiden editien kanssa, kun ei ole MIDI:ä.
 
Siten tämä kysymys on selvästi genresidonnainen lähtökohtaisesti.
 
Sitä paitsi, vaikka oma genrenne ei olisi yo. kaltaisen näköinen, niin oletteko koskaan kuunnelleet, mikä ero tulee, kun esim. etaria tai kompressoria automatisoi lennossa "materiaalin mukaan" vs antaa sen seistä samoilla asetuksilla kokoajan?

Mikael: mut omat työtavat ratkaisee ja niihin ei muilla ole paljoa sanomista. Lopputulos lopulta on se millä on merkitystä muille kuin itselle.
 
Kuten yleensä, niin ollakseen laajemmin hyödyllistä, niin keskustelu kysyy, että mitä "keskiarvokäyttäjän" kannattaisi tehdä tai ts. "mitä kaikkien kannattaisi tehdä keskiarvoisesti". Kun ei lakiakaan kirjoiteta sen mukaan, että kuka on paras tms., vaan sen mukaan, että mitä "reasonable personin" oletetaan tekevän (https://en.wikipedia.org/wiki/Reasonable_person).
 
Joo ja lopputulos voi olla tarpeettoman hieno ja kallis, jos kuulijakunta ei kuule tai arvosta sitä.

soundmodel: Kuten yleensä, niin ollakseen laajemmin hyödyllistä, niin keskustelu kysyy, että mitä "keskiarvokäyttäjän" kannattaisi tehdä tai ts. "mitä kaikkien kannattaisi tehdä keskiarvoisesti". Kun ei lakiakaan kirjoiteta sen mukaan, että kuka on paras tms., vaan sen mukaan, että mitä "reasonable personin" oletetaan tekevän (https://en.wikipedia.org/wiki/Reasonable_person).
 
No ehkä jos haluaa saada aikaan jotain keskiarvoista keskimääräiselle kuluttajalle :D
 
Mun mielstä tällaisella keskustelupalstalla paljon hyödyllisempää on kuulla ihmisten henkilökohtaisista omista kokemuksia oikeasta elämästä, kuin jostain yksittäisten henkilöiden arvioista/arvauksista siitä mikä on jollain tapaa "keskimääräistä".
 
Myös keskiarvokäyttäjän kuten muidenkin kannattaa joka tapauksessa tehdä siten kuin itselle parhaiten sopii.

Mikael: No ehkä jos haluaa saada aikaan jotain keskiarvoista keskimääräiselle kuluttajalle :D
 
Mun mielstä tällaisella keskustelupalstalla paljon hyödyllisempää on kuulla ihmisten henkilökohtaisista omista kokemuksia oikeasta elämästä, kuin jostain yksittäisten henkilöiden arvioista/arvauksista siitä mikä on jollain tapaa "keskimääräistä".
 
Myös keskiarvokäyttäjän kuten muidenkin kannattaa joka tapauksessa tehdä siten kuin itselle parhaiten sopii.
 
Keskiarvokuuntelija on luultavasti vähäriskisin ja edullisin kelpaava vaihtoehto. Mittaustekniikan professorin sanoin yllä: se on se "riittävä taso".
 
Mikäli taas tavoittelee korkeampaa tasoa lähtökohtaisesti, niin riskinä on:
 
https://effectiviology.com/premature-optimization/
 
Voi toki silti tehdä, kuten itselle sopii, mutta se ei ole erityisen taloudellista esim. tehdä 1 hieno levy samassa ajassa kun voisi tehdä 5 riittävän hienoa levyä.

Keskimääräisen tavoittelu ei kyllä ainakaan mua innosta vähääkään. Mä en tiedä kuinka monta levyä sulla on jonossa, mutta mä kyllä teen jokaisen levyn parissa aina parhaani, jotta se olisi niin hyvä kun mahdollista ja mielellään joka kerta aina paremmin ja paremmin.
 
Mitähän asiakas ajattelisi, jos tietäisi äänittäjän/miksaajan/tuottajan tavoittelevan vain keskinkertaista, koska se on "taloudellista"?

Mikael:
Mitähän asiakas ajattelisi, jos tietäisi äänittäjän/miksaajan/tuottajan tavoittelevan vain keskinkertaista, koska se on "taloudellista"?
 
No aika montaa muuta tuotetta kannattaa lähtökohtaisesti myydä keskinkertaisena, koska siinä on paras kustannusten ja riskien balanssi. Erikoislaatu maksaa yleensä moninkertaisesti, koska hinta pitää nostaa korkeaksi kattaakseen riskit ja korkeammat kustannukset. Erikoislaadulla ei ole merkitystä, jos ostaja ei tarvitse tai halua sitä.
 
Keskiarvotuotanto on yleensä myös hinnoiteltu lähelle sitä, mitä kuluttajat keskimäärin ovat valmiita maksamaan. Tässä kontekstissa puhuttanee siitä, että kuinka moni ostaa jonkin 100e erikoispainoksen vs peruslevyn 20e.
 
On tietysti mahdollista perustaa liiketoimintansa ainoastaan superlaadun tuottamiseen, mutta tämä rajoittanee ostajakuntaa ja nostaa silti tuotantokustannuksia.

Niin oliko tässä kyse liiketoiminnan kannattavuuslaskelmista vai käytettävän laitteiston vaikutuksesta äänenlaatuun? Jos haluaa halvalla päästä, niin läppäri päälle, luurit päähän ja presetit käyttöön plugareista, mielellään vielä valmiiksi tehtyyn miksausprojektipohjaan. Siinähän se keskiarvo sit on valmiina, painaa vaan rec ja aina tulee suurin piirtein samanlaista.