Studiotyöskentely ›

Sen verran voisin itse kommentoida että tuolla John Sayersin foorumeilla varoiteltiin paljon ettei pitäisi tehdä 3- leaf tai 4-leaf seinärakenteita kun niissä on (oletettavasti mittausten mukaan) 2-leaf rakennetta heikompi äänieristys. Leafillä tarkoitetaan yhtä kovaa materiaalikerrosta.
 
Eli jos sulla on tiiliseinänen talo ja teet sen sisälle uuden huoneen missä on freimissä kipsilevyt molemmin puolin ja villa välissä, sulla on 3-leaf seinät.
 
Parempi tapa olisi ilmeisesti tehdä tuo niin että laitetaan sama määrä kipsilevyä, mutta kaikki samalle puolelle ja vaikka green glueta väliin. Eli siitä sun freimistä jää toinen puoli auki. Massaa on saman verran ja ilmarako leafien välissä on suurempi. Tässä on myös etuna se että jos jätät sen kipsilevyttömän puolen huoneen sisäpuolelle, villojen jälkeen kangasta ja rimaa päälle niin sulla on jo absorberia koko seinän korkeudelta ilman että menee tilaa huoneesta hukkaan.
 
Tuota John Sayersin foorumia ei valitettavasti enää näy olevan olemassa, muuten linkittäisin lähteen

darkus: Sen verran voisin itse kommentoida että tuolla John Sayersin foorumeilla varoiteltiin paljon ettei pitäisi tehdä 3- leaf tai 4-leaf seinärakenteita kun niissä on (oletettavasti mittausten mukaan) 2-leaf rakennetta heikompi äänieristys. Leafillä tarkoitetaan yhtä kovaa materiaalikerrosta.
 
En allekirjoittaisi, koska riippuu täysin monestakin eri tekijästä. Aikoinaan, kun studiotilani rakensin, päädyin seuraavanlaiseen ratkaisuun. Livehuoneen ja tarkkaamon välisen seinän sisällä on 20 cm leveä harkko, joka nousee omasta anturastaan hieman välikaton yläpuolelle. Laatta on molempien huoneiden puolelta irti harkosta ja välin tiivistää ehkä noin tuuman paksuinen solumuovi.
 
Harkon molemmin puolin on koolaus siten, että 50 mm x 50 mm koolingit ovat noin 20 mm irti harkosta. Koolinkien välit on täytetty kivivillalla ja villan & harkon välissä on tuon vajaan tuuman levyinen ilmarako. Villan ja koolinkien päällä on normi gyproc, akustolevy ja päällä paksu kangas. Seinässä oleva ikkuna on tehty kolmesta eri paksuisesta lasista, jotka ovat hieman eri kaltevuuksilla toisiinsa nähden.
 
Toi rakenne vastais nyt ehkä sitä kolmosta, mutta tosiasiassa noin 50 cm paksun seinän läpi ei tule yhtään mitään tarkkaamon puolelle, vaikka livehuoneessa luukutettaisiin mitenkä lujaa. Lisäksi, kun laatta on poikki ja seinärakenteetkin vielä ääntä johtamattomat, toteaisin äänieristyksen olevan kiinni aika monestakin asiasta.

ejhfi: ....toteaisin äänieristyksen olevan kiinni aika monestakin asiasta.
 
Tämä pitää varmasti paikkansa. Uskoisin että runkorakenteiden erillisyys on iso tekijä, ilmatiiveys toinen. Sun tapauksessa jos se harkkoseinä on ontto niin se "ilmatasku" seinän sisälle tekee temppujaan varmasti myös. En missään nimessä väitä asian olevan näin, mutta mehän ei voida tietää olisiko sun seinät 2-leaf rakenteella vielä paremmin eristävät, kun ei olla testattu ja mitattu sitä. Tärkein että sinun tapauksessasi eristys on enemmän kun riittävä.
 
En nyt tarkkaan muista missä ja millaisessa tilanteessa näitä mittauksia oli tehty, mutta eiköhän tulokset olleet sellaset että niistä kannatti kertoa. Kyllä se minun järkeen käy että kiinteän massan pysyessä samana mutta ilmarakoa suurentamalla eristys paranee.

darkus: Kyllä se minun järkeen käy että kiinteän massan pysyessä samana mutta ilmarakoa suurentamalla eristys paranee.
 
Ilma on massan lisäksi ehdottomasti paras eristys oli sitten kyseessä lämpö tai ääni. Edellyttäen kuitenkin, että sitä ennen on jotakin "pysäyttävää" tai "heijastavaa". Äänieristyksessä on myös hyvä huomioida äänen muodostama paine ja värähtely ts. miten ääni siirtyy elementistä toiseen tai mikä on elementin kyky johtaa ääntä. Tätä on helppo kelata ääniraudalla. Kun asettaa vierekkäin 2 samanlaista A-rautaa ja napsauttaa toista, alkaa myös toinen rauta soimaan. Mutta jos toinen rauta onkin joku muu sävel, ääni ei siirrykään. Tätä samaa voi hyödyntää myös äänieristyksessä hyödyntämällä eri tavoin ääntä johtavia ja/tai heijastavia materiaaleja.