Kitarat: kitarakamat ›

https://www.youtube.com/watch?v=F6yEIx-L-0o
Tässä oli aika hyvä esittely tosin vahvari on aika erikoinen valinta (soundi ok).
 
Sota Dimarzion tuplavalkoisista paffeista taitaa olla sovittu.

Huvikseni käänsin kaulamikin 180astetta ja sain sen Peter Green -soundin.
Toi Gibsonin 490R on mun mielestä muutenkin ihan kelpo mikki. Meinasin vaihtaa 498T:hen magneetin. Alnico 5 -> Alnico 2. Onko muut puoskaroineet? Eihän tässä tartte kuin ruuvarin ja hiustenkuivaajan.

rosberg: Huvikseni käänsin kaulamikin 180astetta ja sain sen Peter Green -soundin.
Toi Gibsonin 490R on mun mielestä muutenkin ihan kelpo mikki. Meinasin vaihtaa 498T:hen magneetin. Alnico 5 -> Alnico 2. Onko muut puoskaroineet? Eihän tässä tartte kuin ruuvarin ja hiustenkuivaajan.
 
Jotenkin hassua kuunnella Hammetia, kun se hehkuttaa uskomatonta vastavaihesoundia. Ei ollut ollenkaan halukas maksamaan Greenystä miljoonaluokan hintaa, mut sen vastavaiheen kun kuuli Rakensin penskana Lespaan vaiheenkäännön ja puolitukset joillakin romuradion kytkimillä ja ihan hyvin sekin pelasi. Volapotikoiden säätäminen oli vain tieteen tarkkaa touhua halutun soundin saavuttamiseksi.

Pitäis tosiaan testata sitä että mikä soundiero on siinä että mikit on vaiheessa vs. että mikki on vaiheessa. Mä en yleensä käytä edes molempia mikkejä yhtäaikaa, että tää on erikoista.

rosberg: Olin Austinissa ja siellä Guitar Centerin myyjä kutsui 15000 € PRS-kepakkoja dentist-kitaroiksi. Että hammaslääkärit elää menetettyä nuoruutta. Ei siinä mitään. Kyllä mullekin kelpaisi.
 
Tossa olisi Kuopion pojilla kohtuuhintainen käytetty LP: https://viikingmusic.com/fi/gibson- … r-1958-les-paul-aged-65-second-hand
 
Andymccoylainen kolkytdonaa.

On kyllä tosi kaunis kitara. Kyllähän tolla vetelisi.

Kait niitä rytsölöitä aina löytyy? Eikö tuolla reverbissä ole sen onnekkaan pituushyppääjän Petrucci Ibanez jollain 62000 € hinnalla myynnissä? Evilä Tommi.

Tämä menee hieman edellisten viestien aihepiirin ohitse mutta kysynpä kumminkin: onko Gibsonin (+Epiphonen) harvinaisessa Moderne mallissa ja Flying V- reversessä kaulapainoisuus korjattu hihnatappien sijoituksella vai onko yhä mukanakulkeva ns.tyyppivika" jonka kanssa pitää vaan oppia elämään ? ovat niin omintakeisia malleja että menevät Firebirdien ohi erikoisuudessaan...

blingmatic: Tämä menee hieman edellisten viestien aihepiirin ohitse mutta kysynpä kumminkin: onko Gibsonin (+Epiphonen) harvinaisessa Moderne mallissa ja Flying V- reversessä kaulapainoisuus korjattu hihnatappien sijoituksella vai onko yhä mukanakulkeva ns.tyyppivika" jonka kanssa pitää vaan oppia elämään ? ovat niin omintakeisia malleja että menevät Firebirdien ohi erikoisuudessaan...
 
Mulla oli aikoinaan H.S. Andersson Moderne ja ei siinä ollut yhtään kaulapainoisuutta. Se on hihnan kanssa aika saman tyylinen kuin Flying V, eli ihan mukava kitara soittaa. Reverse V ei ole tuttu minulle...

Kiitos kommentista. Molempia voi tulla vastaan reverbin listoilla, harvoin täällä. Tuo flygari V reverse ilmeisesti 2000 luvun ihmekokeilu kun ei vanhempia näe. Moderne oli Explorerin ja Flying V kanssa samalta suunnittelupöydältä 50 luvun lopul0a. Pari klassikkoa ja yksi tähdenlento ?, joka ollut uudispainoksena Zakk Wylden nimikkomallina. Kun ei pääse missään kokeilemaan, pitää edes kysyä niiltä joilla käytännön tietoa.

blingmatic: Tuo flygari V reverse ilmeisesti 2000 luvun ihmekokeilu kun ei vanhempia näe. Kun ei pääse missään kokeilemaan, pitää edes kysyä niiltä joilla käytännön tietoa.
 
Reverse V oli 2007 Guitar of the Week- spesiaali, lähteitten mukaan niit tehtiin 400 kappaleen run. Siihen se tais jäädä, en tiedä. Olihan noita "hupaisuuksia" muitakin, vaikka Flying V Lightning bolt, tai reverse stratocaster.
Epiphonella oli muuten Reverse V myös, voi olla "edullisempi" kuin Gibsonin versio, sikäls kun sellasta mielittelet. Ainakin tuollaistakin tietoa löyty.
 
Netin syövereistä löytyikin tarkennusta:
This guitar was made a few limited runs and as part of the Guitar of the Week series.
Eli kyllä niitä sitten vähän enemmän on kuin tuo 400, riippuen montako ns. "batchia" noita kitaroita oli noissa muissa limited runeissa, ja montako niitä kaikkiaan oli.

Tuolla olis jos sikseen tulee
https://www.kaksikitaraa.com/tuote/ … v-reverse-2007-kova-laukku-kaytetty

fox: Reverse V oli 2007 Guitar of the Week- spesiaali, lähteitten mukaan niit tehtiin 400 kappaleen run. Siihen se tais jäädä, en tiedä. Olihan noita "hupaisuuksia" muitakin, vaikka Flying V Lightning bolt, tai reverse stratocaster.
Epiphonella oli muuten Reverse V myös, voi olla "edullisempi" kuin Gibsonin versio, sikäls kun sellasta mielittelet. Ainakin tuollaistakin tietoa löyty.
 
Oma ehdoton suosikkini noista on Eastwood Bender Distortocaster.

otamatone: Tuolla olis jos sikseen tulee
https://www.kaksikitaraa.com/tuote/ … v-reverse-2007-kova-laukku-kaytetty
 
Hupaisa laitoshan tuo on, mutta olipa todella kiva kitara soittaa, kun Kitarakuussa kerran kokeilin. Jos tulisi soiteltua paljon esim. tietokoneen ääressä äänitellen niin tämä olisi todella hyvä siihen käyttötarkoitukseen, sillä kaula asettuu aika optimaaliseen kulmaan ja pikkauskäsi oikeaan kohtaan kun kitaraa pitää sylissä.

Malli voikin soveltua studiomuusikolle joka suurimman osan ajastaan toimii miksaus/äänityspöydän ääressä. Flying V:n reverse olikin tosiaan 2kitarassa listalla. Hauska malli mutta ergonomia kyllä arveluttaa vaikka painoa vain 3kg .
Samanlaisia erikoisuuksia löytyykin enemmän tilaustyönä tehtyjen soittimien joukosta.
Vaikea sanoa kumpi karskimpi tuote, tämä Gibsonin reverseV vaiko Fender stratocasterin reverse jossa myös runko väärinpäin. Molemmat kyllä haastavat ostajaehdokkaan uskallusta ja vapaamielisyyttä. Muotoilun ääripäät jo saavutettu vaikka muissa merkeissä jatkettu eteen (taakse?) päin. Moderne olisi Firebird Non-reversen kanssa hyviä retromalleja Epiphonen linjalle kun isoG ei välitä näitä valmistaa.

blingmatic: .. hyviä retromalleja Epiphonen linjalle kun isoG ei välitä näitä valmistaa.
 
Ei taida olla pelkästään siitä välittämisestä kiinni.. Jos ei tukkureilta oo tilauksia niin eipä taida niitä ihan varastoon pelkästään tehdä. ;)
Tietenkin jos saavat taas päähänsä tehdä jotain tuon "Guitar of the Week" -tyylisen kampanjahomman, niin sitten ehkä.

Flying V:n ainut ongelma on mulle se, että sitä pitää soittaa seisaaltaan. Eli reenikämpällä ihana kepakko. Kotona osuu lamppuun, kattoon ja seinään. Todella kiva laitos.

rosberg: Flying V:n ainut ongelma on mulle se, että sitä pitää soittaa seisaaltaan. Eli reenikämpällä ihana kepakko. Kotona osuu lamppuun, kattoon ja seinään. Todella kiva laitos.
 
Mun mielestä Flying V on istualtaan todella mukava kitara soittaa, eli sakara vaan jalkojen väliin. On se kyllä hihnankin kanssa hyvä keppi.

Näissä Flygareissa, F-birdin n-reverseissä ja muissa erikoisuuksissa juuri ulkomuoto koukuttaa mutta varauksellisuus kulkee mukana: on kaksiteräinen miekka. Kyllä niiden pitäisi toimivia olla kun 60-luvulla bluesin vääntäjät käytti näitä, Freddie King, Albert King, Clarence Gatemouth Brown jne. Lyhytskaalaisen kanssa iso työmiehen habituksen omaava soittaja näyttää jättiläiseltä. Ei ihme että venytykset ja bendaukset onnistui noilla äijillä. LesPaulin ja hyvärunkoisen Fenderin kohdalla voi olettaa että resonoivat hyvin, pitkä sustain mutta nämä Gibsonin erikoiset voikin olla kysymysmerkkejä kun runkomalli niin erilainen. Mahonkia näissä käytetään mutta soivatko yhtä hyvin kuin perinteisemmät mallit ?