Kitarat: kitarakamat ›

Juhani_t: Vielä ei ole kukaan uskaltanut moittia Gibsonin kiertokytkintä. Oliko se ES-355 tms.? Siinähän on kuitenkin ihan kunnon hellannappi josta yleisö ainakin näkee heti missä asennossa hanikka on.
 
Olisihan se nyt ennenkuulumatonta että "omistan Gibsonin ja kaikki on hyvin" seurakuntalaiset alkaisivat omiaan moittimaan.
 
Jännä juttu miten aiheet rönsyilevät alkuperäisestä, vanhat jäärät jotka elävät jossain 60-70 luvuilla ihmettelevät kun joku haluaa kitarastaan toimivan ja monipuolisemman.
Volume ja tone saattaa riittää kun soitetaan diu diuta jossain lähiöhelvetissa kaljapalkalla mutta kun tehdään keikkaa mistä saa palkkaa niin hyvinkin erilaset ja monipuoliset kuviot vaativat myös vähän monipuolisempaa kattausta kitaroiltakin. Ei oikeen riitä se jopa epärealistinen satumaailma jossa kaikki on hyvin kun omistaa Gibsonin.

WW on ihan oikeassa siinä, että riippuu siitä minkälaista soitetaan, että miten sillä volumella ja tonella pärjäilee vs. monipuolisemmat kytkennät kitaran äänenvärin säätö ja voimakkuus puolella. Sen sijaan se, että pärjäilee niillä volumella ja tonella, ei sulje pois sitä että keikat olisivat rahallisesti kannattavia, jopa varsin tuottoisia keikkojen ollessa esim, klubeissa, festareilla yms. ja oluet olisivat pelkkä sivujuonne keikan jälkeen jano- ja palautumisjuomana järjestäjän annetun raiderin mukaan takahuoneeseen/backstagelle toimittamana. Itsekin tanssimusiikkia aikoinaan paljon soittaneena on käsitys siitä mitä sillä puolella on tarjolla vs. levyttäneen bändin kanssa keikkailu esim. juurevan musiikin parissa, enkä pidä kumpaakaan toinen toistaan huonompana tai parempana ansaintakeinona.
 
P.S. soittoa voi värittää myös vahvistimen säädöillä jos on kanavanvaihto, sekä efektiketjulla volumen ja tonen lisäksi. Ei kai tämä ole niin vakavaa että.....

fox: Kyllä, mutta tavan push-push potikan huono puoli on se, että et siitä pysty sanomaan, onko esim. puolitus "päällä", nostopotikasta taas sen näkee. Nostopotikalla pystyy lisäksi tekemään "vähän enemmän", jos vaikka olisi tarvetta sarjaan-rinnan kytkentään humbuckerille.
 
Miksi push-push potikasta ei voisi sanoa, onko kytkin päällä vai pois?
 
Millä tavalla tuo kytkimen käyttömekanismin tyyppi vaikuttaa siihen, voiko kytkimellä toteuttaa sarjaan-rinnan -kytkennän?

BigPapa: WW on ihan oikeassa siinä, että riippuu siitä minkälaista soitetaan, että miten sillä volumella ja tonella pärjäilee vs. monipuolisemmat kytkennät kitaran äänenvärin säätö ja voimakkuus puolella. Sen sijaan se, että pärjäilee niillä volumella ja tonella, ei sulje pois sitä että keikat olisivat rahallisesti kannattavia, jopa varsin tuottoisia keikkojen ollessa esim, klubeissa, festareilla yms. ja oluet olisivat pelkkä sivujuonne keikan jälkeen jano- ja palautumisjuomana järjestäjän annetun raiderin mukaan takahuoneeseen/backstagelle toimittamana. Itsekin tanssimusiikkia aikoinaan paljon soittaneena on käsitys siitä mitä sillä puolella on tarjolla vs. levyttäneen bändin kanssa keikkailu esim. juurevan musiikin parissa, enkä pidä kumpaakaan toinen toistaan huonompana tai parempana ansaintakeinona.
 
P.S. soittoa voi värittää myös vahvistimen säädöillä jos on kanavanvaihto, sekä efektiketjulla volumen ja tonen lisäksi. Ei kai tämä ole niin vakavaa että.....
 
Väitän, että suurin osa kitaralla ansaitusta rahasta on ansaittu työkaluilla, joiden elektroniikan kytkennät ovat varsin perusmuotoisia.
 
Kitaran kontrollien pitää olla sellaisia, että ne täyttävät soittajan tarpeet. Jotku eivät tarvise edes volaa, tonea tai toista mikkiä, mutta joku toinen haluaa lukuisia mikkikytkentöjä ja läjän elektroniikkaa. Itse halusin nuorena rakennella kaikkea lisää, mutta nykyisin riittää vähempikin. Tiedän mitä tarvitsen ja tarpeettomat vaihtoehdot vain haittaavat. Elektroniikat ovat vähän kuin kielet tai kaulaprofiili eli niiden pitää olla omiin korviin ja sormiin sopivat.