Kitarat: kitarakamat ›

Sir Härö: Black metal kitaroista ei saa selvää? Erikoisia puurokorvia täälläkin pyörii ;)
 
Juu, kyllä sen hätä tän tän tätä täntän dropvirekompin hahmottaa hyvinkin levyiltä kuin myös kuivan ylämiddlesoolosoundin mutta veikkaan että joku liveveto jossain pienellä klubilla/lähiöhelvetissä voi olla tekemätön paikka kun normaalin ihmisen korvat ovat pois pelistä ekan 15 sec jälkeen.
 
Harmoniamaailmahan noissa on aika ykstotista kuin myös vokaaliosuuksien kanssa voi olla vaikeuksia jos haluaa tietää mistä lyriikat kertovat.
Myös tuo yleensä miespuolisten menninkäisten randomi hyppely festareilla on hupaisan näköistä, ikäänkuin hippasilla ovat.
 
Se on totta että tonepotikka on noissa kuvioissa täysin turha mutta siitähän tässä topicissa ei ole kyse vaan siitä miten sillä voi muokata soundia, täh?
 
Mitä näistä, kyllä maailmaan meteliä mahtuu on se sitten tonepotikalla tai ilman tehtyä.
 
https://www.youtube.com/watch?v=7A6 … _Y1t0d&index=59&pp=iAQB8AUB Lisää dolbya..tai jotain.
 
https://www.youtube.com/watch?v=rxv … c0xPfx&index=36&pp=iAQB8AUB
Puukorva tai ei mutta saa pinnistellä että tuosta ottaa selvän, täh?

Itsellä ei ole yhdessäkään kitarassa tonepotikkaa ja volume on aina täysillä, sekä tallamikki on käytössä 99% ajasta. Niin ja vielä EMG:n aktiivimikit. Mutta taidankin olla sitä kirkonpolttoa kuuntelevaa ja soittavaa menninkäisheimoa. Irtoaa noista ainakin EMG 57/66 ja Hetfieldin signature seteistä monenlaista volumea hieman pakittamalla jos sille päälle sattuu.

WanhaWetäjä: Se on totta että tonepotikka on noissa kuvioissa täysin turha mutta siitähän tässä topicissa ei ole kyse vaan siitä miten sillä voi muokata soundia, täh?
 
Voiskos sitä sitten keskittyä siihen tonepotikkaan muiden tekemisten ja musiikkimaun väheksymisen sijaan?

Penasol: Voiskos sitä sitten keskittyä siihen tonepotikkaan muiden tekemisten ja musiikkimaun väheksymisen sijaan?
 
What a novel idea. I dig it!

Penasol: Voiskos sitä sitten keskittyä siihen tonepotikkaan muiden tekemisten ja musiikkimaun väheksymisen sijaan?
 
Käsittääkseni kerroin oman tapani käyttää tonepotikkaa, samoin teki herra Ärgee, se miksi homma lähti alunperin ja mnetin tapaan sivuraiteille taisi olla yksi nimimerkki joka kertoi aika selkeästi mitä mieltä hän on asiasta edustaen ehkä juurikin tätä hä tä tän tän tää aktiivimikki osastoa, täh? Oliko se sitten asiallista, vitsi vai provoa jos otsikko on tonepotikka hyötykäyttöön, aivan sama.
 
Olroxrox: Paras tone-modi on tietysti kolvata sen kytkentä kokonaan irti
 
Kitaristit, umpi sellaiset ovat usein kovin totista sakkia ja se oma pieni tontti orkesterissa saattaa kasvaa vähän liian isoksi ja sankaruus alkaa. Itse en ole umpikitaristi which is nice vaan voin tarkastella asioita ikäänkuin ulkopuolisenakin.
 
Kaikenlainen musa kiinnostaa, poislukien se huttu mitä on työn puolesta soittanut vuosikausia, myös täysin kitaravapaa jota suosittelen kuuntelemaan tilutuksen ja diu diun rinnalla mitä kitaravetoinen musa usein on. Mulla on Spotifyssa soittolistoja jossa Kulta-Gutri ja vastaavat tiluttavat menemään, toiselta puolen löytyy Robben Fordin edustamaa osastoa, ei noita vaan jaksa määräänsä enempää.

Ilmeisesti musa/kitaraosastoissa on alueita joita ei saisi arvostella tai kommentoida kuin positiivisessa mielessä, ekana mieleen tulee G ja F kitarat, metallimusa lienee myös yksi, miksei myös vanhat legendat ja jotkut huonosti soittavat rock-pellet. Se että en myöskään harrasta henkilöpalvontaa tyyliin "Elvis/Ynkkä on kuningas" helpottaa elämää kummasti.
 
Mun juuret ovat "iloisessa" Karjalassa joten se saattaa näkyä kirjoituksissa ja tekee minusta osin syyntakeettoman. Olen myös vanha, realisti ja kyynikko mutta aivan käsiraha siitä mitä mun isävainaa oli, puhumattakaan hänen äidistään, siinä vasta olikin ikävä ihminen.
 
Ei muuta kun tonet tappiin ja tiluttamaan tai sitten ei.

Unohdit haukkua Pulliaisen tuossa tonepotikkakirjoituksessasi ;)

Joo, hyödyllinen ketju niille, jotka erilaisia modauksia kaipaa. Aina on heitä, jotka haluavat kokeilla ja vaihtelua sekä se toinen ääripää. Ehkä tässä on turha kinata, onko tone turha vai ei, ja ennemmin jakaa erilaisia hyödylliseksi kokemiaan modauksia.
 
Itse olen kaikenlaista pientä kokeillut, mutta palaamassa perinnekytkentään. Single coilien humbucker-modin olen kokenut hyödylliseksi ja välillä kaipaisi treble bleediä. Molemmat kytkimen taa, että saa pois tarvittaessa. Olen yksinkertainen mies, joka tarvitsee yksinkertaiset kamat, mutta jostain syystä mieli on kuin pahimmalla säätöfriikillä ja se aiheuttaa aina ongelmia, kun kuvittelee kaikenlaista lennokasta, mutta oikeasti tarvitsee aika perussettiä.
 
Liikaa säätövara aiheuttaa vain ahdistusta, koska homma menee vain nysväämiseksi eikä soundi kuitenkaan parane - ennemmin päinvastoin. Tämä koskee kaikkea läpi signaaliketjun.
 
Kun oppisi oikeasti käyttämään edes niitä perusjuttuja kunnolla, niin voisi miettiä seuraavaa askelta.

Kefiiri: Unohdit haukkua Pulliaisen tuossa tonepotikkakirjoituksessasi ;)
 
Pulliainen tarvitsee pulliaisboksin. Onneksi niitä saa maallikotkin parin sadan hintaan. Halvemmassa on aina väärä soundi.

Mielenkiintoinen ja aika koominenkin ketju, never stop the madness.
 
Kefiiri: Sellaista johtoahan tuo maineikas keksintö simuloi.
 
Onko toi vaan konkka boksissa, vai onko siellä oikeasti johdinta sisällä?
 
Noitahan on jotku kitaroihinkin tehneet, eli tonepotikka onkin vaikka kiertokytkin, jolla säädetään kapasitanssia. Taitaa olla kaupallisiakin. Ite tein tonnikalapurkkiin joskus. Ihan hauska jossain Hendrix-menossa ja ymmärrän hyvin Pulliaisenkin kohdalla tällasen.
 
Olroxrox: Paras tone-modi on tietysti kolvata sen kytkentä kokonaan irti
 
Täähän se on, mutta soitankin ilmeisesti jotain hä tä tän tän tää aktiivimikki osastoa. Säröosastolla soundi pysyy selkeämpänä ilman tonea. Yhteen kitaraan tosin jouduin palauttaan kun tuli liian kirkas. Siihenkin olis voinut tietty vaan laittaa konkan ja kiinteän vastuksen ja keksiä potikan paikalle jotain muuta.
 
Stratoon kokeilin joskus stereokytkentää ja siinä taisi toinen tone mennä toiseksi volaksi. En kyllä muista tarkkaan kun aika tosi vähän lopulta oli käyttöä stereokitaralle ja palautin sen lopulta takaisin peruskytkentään.

Kefiiri: Unohdit haukkua Pulliaisen tuossa tonepotikkakirjoituksessasi ;)
 
No jos nyt sitten "haukutaan" ei itse legendaa vaan kaikki ne pikkupulliaiset jotka jumalaansa seuraavat, noita on viimesen 30:n vuoden aikana nähty ja kuultu keikoilla tarpeeksi eli liikaa. En käsitä miksei ns rautalankaa voi soittaa jopa ihan eri kantilta, erilaisilla kamoilla ja omasta päästä käsin, miksi yks yhteen apinointi , kamat & soundit & soolot on juurikin ko genren helmasynti. Pahimpina aikoina jopa kitaran väri ja pukeutuminen pöllittiin idolilta.
 
Sinulle, kuten niin monelle muullekkin palstan vakijäsenelle, poislukien tietty he jotka eivät tarvi tone/volumepotikkaa, olisi kiva kuulla minkälaista soittoa sieltä mahtaakaan löytyä vaan taitaa olla turha toive.
 
Alkuun vaikka jotakin soittoa/ soundia niillä kamoilla millä yleensä soittaa ja vaikkapa miten tone/volumepotikka vaikuttaa soittoon. Se olisi ainakin hyvin likellä tätä topiccia ja hyvinkin kiinnostavaa. Myös se miten erilaiset kitarat, vahvistimet, efektit yms reagoivat tone/volumepotikan käyttöön. Jos on jotain modauksia ko potikoissa niin niidenkin vaikutusta kuulisi mielellään.
 
Musa ja soittaminen, siitä voi kirjoittaa kuka vaan mitä vaan mutta kun pitäisi siirtyä sanoista tekoihin niin jostain syystä ei kuulu mitään vaikka korvillahan sitä musaa kuunnellaan ja korvat ovat aika tärkeä osa myös soittamisessa, toki jos on korvaton niin kannattaa ehkä vaihtaa harrastusta.

Arkka: Onko toi vaan konkka boksissa, vai onko siellä oikeasti johdinta sisällä?
 
Noitahan on jotku kitaroihinkin tehneet, eli tonepotikka onkin vaikka kiertokytkin, jolla säädetään kapasitanssia. Taitaa olla kaupallisiakin. Ite tein tonnikalapurkkiin joskus. Ihan hauska jossain Hendrix-menossa ja ymmärrän hyvin Pulliaisenkin kohdalla tällasen.
 
Sikäli kun olen ymmärtänyt, on justiin kiertokytkin ja sillä sitten eri kokoisia kondensaattoreita kytketään maan ja kuuman johdon väliin. Sehän vaikuttaa soundiin muuttamalla resonanssitaajuutta, eli vaihtoehdot eivät (ainakaan teoriassa) ole pelkästään tumppu tai vielä tumpumpi.
 
Ei ole itse tullut testattua, eihän se iso homma olisi joskus tekaista tuollainen värkki.

Kefiiri: Sikäli kun olen ymmärtänyt, on justiin kiertokytkin ja sillä sitten eri kokoisia kondensaattoreita kytketään maan ja kuuman johdon väliin. Sehän vaikuttaa soundiin muuttamalla resonanssitaajuutta, eli vaihtoehdot eivät (ainakaan teoriassa) ole pelkästään tumppu tai vielä tumpumpi.
 
Ei ole itse tullut testattua, eihän se iso homma olisi joskus tekaista tuollainen värkki.
 
Ostin joskus kiertokytkimen ja kokeilin erilaisia arvoja. Minusta pari riittää ihan hyvin, en itse korvaisi tonea kiertokytkimellä. Itse olen kokenut tuon ihan hyödylliseksi. Ei se tietysti kaikille aina ja kaikessa ole tarpeen, mutta itse olen löytänyt sille käyttökohteita sen verran, että olen sen kitarassa pitänyt.
 
Ja se tosiaan ei ole mikään yläpääleikkuri, vaan koko tone muuttuu.
 
Tuohan tunnetaan myös nimellä humbucker-modi. Sama ideahan stiivireillä, hendrixeillä, ym. oli kun halusivat käyttää pitkiä kierrekaapeleita.

Jees, tein kans kiertokytkimellä ja sitten vielä lisäsin kolmiasentoisen kytkimen, että sain enempi arvoja. Mulla pienin konkka on 1 nF ja se tarvis vaihtaa pienempään. Se on jo turhan iso hyppäys alkuun. Puolikas vois olla parempi.
 
Laitoin omiin kuviin kuvan tästä avaruustekniikan multihuipentumasta:
https://muusikoiden.net/dyn/users/183387.jpg

WanhaWetäjä:
Sinulle, kuten niin monelle muullekkin palstan vakijäsenelle, poislukien tietty he jotka eivät tarvi tone/volumepotikkaa, olisi kiva kuulla minkälaista soittoa sieltä mahtaakaan löytyä vaan taitaa olla turha toive.
 
Alkuun vaikka jotakin soittoa/ soundia niillä kamoilla millä yleensä soittaa ja vaikkapa miten tone/volumepotikka vaikuttaa soittoon. Se olisi ainakin hyvin likellä tätä topiccia ja hyvinkin kiinnostavaa. Myös se miten erilaiset kitarat, vahvistimet, efektit yms reagoivat tone/volumepotikan käyttöön. Jos on jotain modauksia ko potikoissa niin niidenkin vaikutusta kuulisi mielellään.
 
Musa ja soittaminen, siitä voi kirjoittaa kuka vaan mitä vaan mutta kun pitäisi siirtyä sanoista tekoihin niin jostain syystä ei kuulu mitään vaikka korvillahan sitä musaa kuunnellaan ja korvat ovat aika tärkeä osa myös soittamisessa, toki jos on korvaton niin kannattaa ehkä vaihtaa harrastusta.
 
Tarvihtis kyllä äänitellä taas vähäsen. Tone-potikkaa ei kyllä ole ollenkaan kun ei ole sähköäkään.
 
Joskus penskana kun enemmän soittelin sähkökitaraa, niin eipä siihen toneen tullut koskettua. Pitäisi tuo Höfnerin laitella soittokuntoon kun tehnyt mieli jo hyvän tovin sähkökitaraakin soitella. Siihen aion laittaa tonepotikan ja ehkä käyttääkin sitä.

Laulava Kylätohtori:
 
Itse olen kaikenlaista pientä kokeillut, mutta palaamassa perinnekytkentään. Single coilien humbucker-modin olen kokenut hyödylliseksi ja välillä kaipaisi treble bleediä. Molemmat kytkimen taa, että saa pois tarvittaessa.
 
Siitä lähtien kun ostin ekan telen neliasentoisella kytkimellä 25 vuotta sitten toi sinkkujen sarjaankytkentä on kuulostanut mun korvaan liian tumpulta verrattuna samoihin sinkkuihin yksinään tai sarjassa, eli samoilla vahvistimen säädöillä ei ole voinut soittaa kaikissa mikkikytkimen asennoissa. Ja sama homma jos kitarassa on sekä humppareita ja sinkkuja, mutta potikka/konkka kombolla tuon soundibalanssin saa hoidettua käden käänteessä kesken soiton.
 
Liikaa säätövara aiheuttaa vain ahdistusta, koska homma menee vain nysväämiseksi eikä soundi kuitenkaan parane - ennemmin päinvastoin. Tämä koskee kaikkea läpi signaaliketjun.

 
Ei toi potikan käyttö nyt mitään rakettitiedettä ole. Senkun kääntää vaan siihen suuntaan mikä kuulostaa paremmalta ja sit kun lähteekin kuulostaan paskemmalta niin pakittaa vähän. ;) Ihan yhtä vaikeaa on kytkimen käyttö, kun senkin kanssa pitää osata valita kumpi (tai mikä) asento kuulostaa parhaalta, mutta sillä on hankala pakittaa vähän, jos meneekin liikaa johonkin suuntaan.
 
Moni tuhlaa satoja euroja ja työtunteja, että löytää kitaraan keskenään yhteensopivan mikkikombinaation, vaikka muutaman euron potikalla tai jopa sillä kitarasta jo löytyvällä ja pienellä modilla asia hoituisi käytännössä ilmaiseksi. Mutta onneksi konstit on monet, joten jokainen löytää ajan kanssa varmaan parhaiten omaan käyttöön sopivan lähestymistavan.

WanhaWetäjä: Kitaristit, umpi sellaiset ovat usein kovin totista sakkia ja se oma pieni tontti orkesterissa saattaa kasvaa vähän liian isoksi ja sankaruus alkaa. Itse en ole umpikitaristi which is nice vaan voin tarkastella asioita ikäänkuin ulkopuolisenakin.
 
WanhaWetäjä: Musa ja soittaminen, siitä voi kirjoittaa kuka vaan mitä vaan mutta kun pitäisi siirtyä sanoista tekoihin niin jostain syystä ei kuulu mitään vaikka korvillahan sitä musaa kuunnellaan
 
Umpikitaristi - sankari vai konna?

PIM:
Moni tuhlaa satoja euroja ja työtunteja, että löytää kitaraan keskenään yhteensopivan mikkikombinaation, vaikka muutaman euron potikalla tai jopa sillä kitarasta jo löytyvällä ja pienellä modilla asia hoituisi käytännössä ilmaiseksi. Mutta onneksi konstit on monet, joten jokainen löytää ajan kanssa varmaan parhaiten omaan käyttöön sopivan lähestymistavan.
 
Näinhän se tahtoo olla. Äkkiseltään vaikuttaisi, että kamojen pyörittäminen on jännempää kuin esimerkiksi soittotekniikan kehittäminen, vaikka soittotekniikalla voi vaikuttaa soundiin huomattavasti. Voi toki olla harhainen havainto. Mikeistä voi olla vain kivempaa keskustella kuin plektrakäden sijainnista kielellä.
 
Ei siinä, olen kamarunkkaukseen syyllistynyt itsekin ja aion syyllistyä tulevaisuudessakin, mutta se tuo sähkötön vehje tuntuu olleen opettavainen soittotekniikan merkityksestä soundin muodostumisessa.

Laulava Kylätohtori: Ostin joskus kiertokytkimen ja kokeilin erilaisia arvoja. Minusta pari riittää ihan hyvin, en itse korvaisi tonea kiertokytkimellä. Itse olen kokenut tuon ihan hyödylliseksi. Ei se tietysti kaikille aina ja kaikessa ole tarpeen, mutta itse olen löytänyt sille käyttökohteita sen verran, että olen sen kitarassa pitänyt.
 
Ja se tosiaan ei ole mikään yläpääleikkuri, vaan koko tone muuttuu.
 
Tuohan tunnetaan myös nimellä humbucker-modi. Sama ideahan stiivireillä, hendrixeillä, ym. oli kun halusivat käyttää pitkiä kierrekaapeleita.
 
Neutrikilla on plugi, jossa on kolme eri arvoista konkkaa sisään rakennettuna. Jonku noista kolmesta tai pelkän piuhan voi valita sitten kiertokyktkimellä. Tämä keskustelu muistutti mua siitä, että pitäis juottaa tuo kaapeliin.

Laulava Kylätohtori: Pulliainen tarvitsee pulliaisboksin. Onneksi niitä saa maallikotkin parin sadan hintaan. Halvemmassa on aina väärä soundi.
 
Mistähän tällaisen pulliaisboksin tai vastaavan löytäisi? Haluaisin ostaa ja kokeilla miten se oman pedaalilaudan saundiin lutviutuu.