Yleistä keskustelua musiikista ›

Epämuusikko: Rohkenen väittää että eipä taida.
 
Joo, mutta se mahdollisuus on olemassa. Kuten vaikkapa maailmanrauhaan tai järkevään talouspolitiiikkaan.

Henri Henri Olavi: Joo, mutta se mahdollisuus on olemassa. Kuten vaikkapa maailmanrauhaan tai järkevään talouspolitiiikkaan.
 
eli niin sanottu snowball's chance in hell.

Epämuusikko: eli niin sanottu snowball's chance in hell.
 
Sellainen about joo. Samanlainen mahdollisuus kuin ihmisen vapaa tahto. Ei todellista, mutta ihan kiva visio.

Ihmisillä on nykyään ihme harhaluulo, että asioita vaan tapahtuu. Mikään merkittävä taho ei tee yhtään mitään ilman taloudellista intressiä. Oli se sitten "tukemista" tai jotain muuta hömppää.

McLeach: Mikään merkittävä taho ei tee yhtään mitään ilman taloudellista intressiä.
 
Tämähän se onkin ylivoimaisesti surullisin asia koko maailmassa.

Henri Henri Olavi: Tämähän se onkin ylivoimaisesti surullisin asia koko maailmassa.
 
Kuinka niin? Tämähän tarkoittaa vaan, että jos tarpeeksi kovaa johonkin pyrit ja menestyt niin pääset vaikuttamaan asiohin. Sehän nyt on aivan väärä suunta tänä päivänä kun nämä woke-laiskimukset alkavat saada jalkaa oven rakoon joutumatta uhraamaan mitään tai tekemättä kovaa työtä.

Kefiiri: Ei tilanne ihan noin karu silti mielestäni ole. Kyllä esimerkiksi apurahoja jaetaan projekteihin joista tiedetään että suoraa taloudellista hyötyä ei todellakaan tulla saamaan. Ymmärretään kuitenkin että kulttuurin monimuotoisuus on arvokasta sinänsä. (Tai ainakin aiemmin tilanne on ollut tämä.)
 
Kulttuurin monimuotoisuus on tärkeää, mutten usko että nämä apurahan antajat on merkittävässä roolissa ratkomassa aloittajan esittämää ongelmaa. Kun musantekijöiden rooli ja oikeudet raiskattiin mm. Spotifyn myötä niin uusi markkinahan mainstream-musasta tuli ja sellaisena se tulisi ymmärtää. Ei siellä kukaan ole mitään tasavertaisuutta vahtimassa niin kuin ei muillakaan markkinakentillä.
 
Ps. Yllättävän monella on varaa tehdä asioita, mutta yleensä varakkaan ja menestyjän erottaa se, että menestyjä uskaltaa sijoittaa rahat ja vielä kovalla riskillä.

McLeach: Kulttuurin monimuotoisuus on tärkeää, mutten usko että nämä apurahan antajat on merkittävässä roolissa ratkomassa aloittajan esittämää ongelmaa.
 
Mä en edes tajua tarkoittaako aloittaja tosissaan, että musan tekemisestä pitäisi kaikkien saada sama tuntipalkka riippumatta siitä millaista kuttaperkkaa sattuu syntymään?

McLeach: Kuinka niin?
 
Se että mitään tehdään rahan takia on surullisinta paskaa koskaan.
 
Se että onnistut tunkemaan wokea joka paikkaan on sen sijaan huvittavinta paskaa koskaan.

Henri Henri Olavi: Se että mitään tehdään rahan takia on surullisinta paskaa koskaan..
 
Haha. Jos asioita ei tehtäisi rahan takia niin asuisit jossain savimajassa afrikassa. Oikeesti asiat sun ympärilläs vaatii ihmisiä, jotka haluaa rahaa. Kaikki ei voi elää muiden työstä ja onnistumisista.

McLeach: Haha. Jos asioita ei tehtäisi rahan takia niin asuisit jossain savimajassa afrikassa. Oikeesti asiat sun ympärilläs vaatii ihmisiä, jotka haluaa rahaa. Kaikki ei voi elää muiden työstä ja onnistumisista.
 
Se savimaja Afrikassa olisi tosi hyvä, ellei tämä taloussysteemi riistäisi sitäkin. Mukava kuitenkin, että löytyy sinulta lapsen uskoa tähän systeemiin. Sillä pääsee helpolla, ei tarvitse kärsiä ja kelata niin paljoa.
 
Tää ei ole kuitenkaan ketju näille filosofioille, joten ei kiinnosta täällä jatkaa.

Kefiiri: Mä en edes tajua tarkoittaako aloittaja tosissaan, että musan tekemisestä pitäisi kaikkien saada sama tuntipalkka riippumatta siitä millaista kuttaperkkaa sattuu syntymään?
 
Kyllä, koska taiteeseen ei voida soveltaa logiikkaa makkaran myymisestä.
 
Taiteen talouteen sopisi minusta paremmin sosialismi, jossa myyvemmiltä verotetaan ansiotonta genre-etu -lisää tukeaksemme marginaalin syntymistä. Marginaalituen saa kun tekee normaalin työviikon ja myy oman genren keskiarvon verran +-10%.
 
Syy edelleen, että taidetta ei voi mitata vain rahalla.

soundmodel: Kyllä, koska taiteeseen ei voida soveltaa logiikkaa makkaran myymisestä.
 
Taiteen talouteen sopisi minusta paremmin sosialismi, jossa myyvemmiltä verotetaan ansiotonta genre-etu -lisää tukeaksemme marginaalin syntymistä. Marginaalituen saa kun tekee normaalin työviikon ja myy oman genren keskiarvon verran +-10%.
 
Syy edelleen, että taidetta ei voi mitata vain rahalla.
 
Miksi siitä pitäisi sitten saada rahallinen korvaus? Koska kaikki mitataan rahalla, myös varsinaiset taiteet eli kuvataiteet, niin miksi juuri musiikin pitäisi olla vapautettu tästä yhteydestä?

soundmodel:
Taiteen talouteen sopisi minusta paremmin sosialismi, jossa myyvemmiltä verotetaan ansiotonta genre-etu -lisää tukeaksemme marginaalin syntymistä. Marginaalituen saa kun tekee normaalin työviikon ja myy oman genren keskiarvon verran +-10%.
 
Minusta tämä sopisi kaikkeen talouteen.

Henri Henri Olavi: Minusta tämä sopisi kaikkeen talouteen.
 
No ei todellakaan.
 
Miksi kukaan haluaisi kehittyä tuollaisessa systeemissä mainioksi? Kyllä niitä esimerkkejä riittää tälläkin pallolla, milloin tuollainen systeemi ei toiminut.

Funkånaut: No ei todellakaan.
 
Miksi kukaan haluaisi kehittyä tuollaisessa systeemissä mainioksi? Kyllä niitä esimerkkejä riittää tälläkin pallolla, milloin tuollainen systeemi ei toiminut.
 
Mä olen sitä mieltä että ihminen haluaa kehittyä alallaan siksi, että olisi mahdollisimman hyvä. Ei siksi, että siitä saa enemmän rahaa kuin sellainen joka ei ole niin taitavaksi kehittynyt. Olenpa mä hölmö. kun en usko rahan ylivaltaan.

Henri Henri Olavi: Mä olen sitä mieltä että ihminen haluaa kehittyä alallaan siksi, että olisi mahdollisimman hyvä. Ei siksi, että siitä saa enemmän rahaa kuin sellainen joka ei ole niin taitavaksi kehittynyt. Olenpa mä hölmö. kun en usko rahan ylivaltaan.
 
Samaa mieltä ja näin olen itsekin toiminut. Nykyisessä työssäkin palkka on kieltämättä erittäin tärkeä asia, mutta ei olennaisin syy ja innostaja. Pätäkkä on asia, joka mahdollistaa työskentelyn ja kehittymisen, mutta se ei luo innostusta ja tekemisen halua.
 
Sen verran pilkunviilaajana tosin tarkennan, että "_moni_ ihminen haluaa kehittyä jne." Kannusteita on erilaisia. Monille rahan halu on tosiaan syy kehittää itseään. En tiiä, ei kai siinä sinänsä vikaa ole, mutta vaurauden kerryttäminen ei minun, kuten ei monien muidenkaan elämässä, ole varsinaisesti keskeinen tavoite, jonka perusteella elämäntapa rakennetaan.
 
Minusta tähän voi kuitenkin suhtautua silleensä neutraalista. Joillakin se rahan kärpänen puraisee. Onhan se sellainen selkeä konkreettinen lukuarvo, jonka kanssa voi innostua pelaamaan. Itsensä kehittäminen varallisuutta kartuttaakseen ei välttämättä ole pelkästään rahan perässä juoksemista, vaan totta kai siinä voi olla myös muita syitä mukana. Vaikkapa musa-äiällä ja -muialla raha saattaa ohjata sitä suuntaa, jossa taitoja aletaan hioda huippuunsa, mutta taustalla voi olla samaan aikaan halu olla taitava toimessaan. Ja intohimo musahommaan. Eivät nämä ole toisensa poissulkevia asioita.
 
Siltikin pidän rahaa halpahintaisena ja vähemmän arvostettavana motivoijana. Monenlaisille ihmisille on kuitenkin maailmassa paikkansa, eikä kaikkien ole mitään syytä elää minun arvojeni mukaisesti. Kehno maailma olisi, jos eläisivät. Nähdäkseni se kuitenkin tekisi maailmalle ja ihmisille hyvää monella tasolla, jos rahan perässä juoksenneltaisiin nykyistä vähemmän ja niin sanotusti kuunneltaisiin sisintään enemmän.

Moi.
 
Kefiiri: Mä en edes tajua tarkoittaako aloittaja tosissaan, että musan tekemisestä pitäisi kaikkien saada sama tuntipalkka riippumatta siitä millaista kuttaperkkaa sattuu syntymään?
 
Samaa mietin minäkin, vaikka kyllähän tälläkin nimimerkillä ajatuksenlento ja provoaminen on samalla tapaa vekkulia kuin taannoisellaankin.
Tuplatunnushan tämä Fluky/soundmodel:kin lienee, muttei niin räikeästi kuin mnetin tunnetuin, joten ainakaan itse en tiedä mikä nimimerkki rönsyilevän ajatuksenvirran takana oikeasti luuraa.
Eikä tietysti väliäkään, tupla-tripla-jne. tunnukset sallitaan ylläpidon puolelta tietyille tahoille, ja onhan se tunnustettava että viihdearvo on tämäntyyppisissä tupla-anonyymi-ilotteluissa enemmän kuin kohdallaan :D.
 

 
Tämä:
 
soundmodel: Kyllä, koska taiteeseen ei voida soveltaa logiikkaa makkaran myymisestä.
 
Taiteen talouteen sopisi minusta paremmin sosialismi, jossa myyvemmiltä verotetaan ansiotonta genre-etu -lisää tukeaksemme marginaalin syntymistä. Marginaalituen saa kun tekee normaalin työviikon ja myy oman genren keskiarvon verran +-10%.
 
Syy edelleen, että taidetta ei voi mitata vain rahalla.
 
vastaus selitti ainakin mulle syyn ajatusvinoutumaan, aloittajalta menee iloisesti sekaisin taide ja viihde.
Viihteen tituleeraaminen taiteeksi ei siitä taidetta tee.
 
Taide on jo klassiselta määritelmältäänkin pyyteetöntä ja materiaaliselta kantilta vastikkeetonta toimintaa, seikka joka joitain vähistä tuntemistani taiteilijoista riipii oikein urakalla.
"Voiko olla rehellisesti taiteiljia jos taiteestaan saa rahallisen korvauksen" tuntuu olevan kynnyskysymys monelle.
 

 
Viihde puolestaan toimii täysin markkinatalouden lainalaisuuksien ohjaamana, riippumatta siitä miten yksilö -tuottaja tai kohde- viihdetuotteen määrittelee tai arvottaa.
Markkinatalouden, jonka perusperiaatteisiin kuuluu se etttä luodaan keinotekoisesti joku helposti manipuloitavissa arvottamisväline (=raha) jota kaikkien on käytännössä pakko hankkia tavalla toisella, ja käyttää päivittäiseen selviytymiseen.
 
Asian tekee ekohipin kantilta kenkuksi se ettei vaihtoehtoja rahaan perustuvalle markkinataloudelle ole, vähintään tarvitaan rahallinen pesämuna -tai perintö kuten vaikkapa Linkolalla- jotta voi näennäisesti heittäytyä mukamashipiksi ja syyllistämään muita "rahan perässä juoksijoita".
 
Täysin rahan vaikutusvallan ulkopuolelle heittäytyminen on tarkoituksella tehty etenkin näillä leveysasteilla mahdottomaksi, talvesta ei ihminen rahatta selviä sen enempää kuin valkohäntäpeurat talviruokinnattakaan.
Eikä kukaan tolkun ihminen voine tuollaisesta realistisesti edes unelmoidakaan.
 

 
Mitä viestiketjun alkuperäiseen aiheeseen tulee, on ensiarvoisen tärkeää mille tahansa toiminnalle että tuottopotentiaalit määräytyvät jonkin ulkoisen seikan ohjaamana.
Se ettei ko. ulkoiset seikat välttämättä ole itselle mieleen, on merkityksetöntä.
Tasapäistämisestä ei kirjoitetun historian aikana ole ollut kuin harmia, joten se on vihonviimeinen tie jolle ehdointahdoin tulisi pyrkiä missään toiminnassa.
Mikään kun ei motivoi ihmistä lujemmin kuin eriarvoisuus, yhdistettynä illuusioon mahdollisuudesta omalla toiminnalla kiivetä merkittävästi ylemmäs hierarkiassa, ja myös pysyä siellä ;).
 

 
Tässä tapauksessa tasapäistämisestä ei tietenkään ole pelkoa, taloudelliselta kantilta älykkäämmin/laskelmoidummin genrensä valkanneet eivät satavarmasti ala sponssaamaan typeryyttään heikommin kannattavaan genreen hurahtaneita.
Ja usein laskelmoidulla genrevalinnalla mahdollistetaan se että voi perustoimeentulon ollessa kohtuullisella tolalla väsätä itselleen mieluisampaa genreä josta ei taloudellisen palkkion herumisesta pelkoa ole.
 
T:Samuli

soundmodel: Kyllä, koska taiteeseen ei voida soveltaa logiikkaa makkaran myymisestä.
 
Taiteen talouteen sopisi minusta paremmin sosialismi, jossa myyvemmiltä verotetaan ansiotonta genre-etu -lisää tukeaksemme marginaalin syntymistä. Marginaalituen saa kun tekee normaalin työviikon ja myy oman genren keskiarvon verran +-10%.
 
Syy edelleen, että taidetta ei voi mitata vain rahalla.
 
Ota plussa.