Studiotyöskentely ›

soundmodel: Ja HD600 on n. +8dB liian kovalla tuon koko alueen:
 
https://www.rtings.com/headphones/1 … 5500/raw-fr-l/sennheiser-hd-600/325
 
Miksi tämä ei ole ongelma?
 
Siis trollaatko sinä vai mitä puuhaat? Nyt alkaa tulla kyllä sellaisia väitteitä, että huh huh. Katsoppa nyt ihan omilla silmillä tämä Oratory1990 mittaustulos (vasen ylänurkka, jossa näkyy paksulla vihreällä Harman 2018 referenssikäyrä). HD600:n vaste menee +/-3dB sisällä verrattuna referenssikäyrään välillä 70Hz...9kHz. Graafissa yksi vaakaviiva on yksi desibeli.
 
https://www.dropbox.com/scl/fi/sv23 … vxdyie9pul555ldta6&e=1&dl=0
 
Jos et halua uskoa, että Harman 2018 targetti edustaa keskimäärin aika hyvin audioalan ihmisten keskuudessa luonnollisen kuuloista käyrää, niin älä sitten usko. Ei tuosta asiasta tarvitse mun mielestä enempää vängätä. Luuletko tosiaan, että kyseistä kuulokemallia käytettäisiin ympäri maailmaa studioissa referenssinä, mikäli sen taajuusvasteessa olisi herkimmällä ja tärkeimmällä keskitaajuusalueella tai alemmassa treblessä 8dB vääristymä?

Harman 2018 / vast. on käyrä "hyvälle äänelle", ei värittymättömälle toistolle? Kaksi eri asiaa.
 
Tällöin miksaajan idea on siis mätsätä Harmaniin, ei neutraaliin.

soundmodel: Harman 2018 / vast. on käyrä "hyvälle äänelle", ei värittymättömälle toistolle? Kaksi eri asiaa.
 
Tällöin miksaajan idea on siis mätsätä Harmaniin, ei neutraaliin.
 
Oletkohan nyt varmasti ymmärtänyt, että tuo Harman 2018 target on sellainen kompensoitu käyrä miten taajuusvaste muuttuu ihmisen korvan anatomian perusteella? Tarkoitus ei ole saavuttaa viivasuora käyrää, kuten esimerkiksi studiomonitorien vapaakenttävasteessa.
 
Toisin sanoen Harman 2018 on yksi parhaista näkemyksistä siitä, miten vapaakentässä ihmisen edestäpäin kuulema ääni värittyy korvakäytävässä. Kun kuunnellaan kuulokkeilla tai nappikuulokkeilla, ei täysin suora taajuusvaste suoraan korvakäytävään tuupattuna kuulostakaan enää neutraalilta. Siksi kuulokkeiden toivottu taajuusvaste ei ole viivasuora käyrä, vaan tuon target-käyrän mukainen.
 
Edit: Miksaajan tulee tuntea äänentoistolaitteensa soundi hyvin, olipa kyseessä kaiuttimet tai kuulokkeet. Pitää tietää miltä hyviksi tiedetyt äänitteet kuulostavat omassa asysteemissä, jotta ei tule miksanneeksi jotain taajuusaluetta väärään suuntaan sen takia, että oma järjestelmä värittää ääntä. Tuo lienee se tärkein asia, eikä desibeli sinne tänne taajuusvasteessa.
 
Eri targettikäyristä voi olla mielipide-eroja ja jokaisella on oma preferenssit mikä on omasta mielestä "luonnollinen" soundi. Varmaankin juuri bassoalueen taso on se mistä on erilaisia mielipiteitä. Ja vaikuttaahan se millä äänenvoimakkuudella tykkää kuunnella ja miksata. Idea on se, että kamppeet ovat riittävän hyvät, että pystyy tekemään luonnollisen kuuloisia miksauksia tuntien oman laitteistonsa erityispiirteet.

Tässä on selitetty miksi kuulokkeiden taajuusvasteen ei tule olla suora viiva neutraalin soundin saavuttamiseksi: https://headphones.com/pages/measurements-and-frequency-response

iec: Tässä on selitetty miksi kuulokkeiden taajuusvasteen ei tule olla suora viiva neutraalin soundin saavuttamiseksi: https://headphones.com/pages/measurements-and-frequency-response
 
Hyviin tapoihin kuuluu tiivistää olennainen, jos teksti on pitkä.
 
"Insofar as what the human ear does to the sound, the brain doesnt have any expectation for the contoured lower mids and bass shelf found in both preference target curves. As mentioned earlier, there may be an expectation for this that comes from other places, but it's not likely to be part of the brain's normalizing of physiological gain factors - at least this is what my current investigation into this subject has indicated." -> Harman ei mallinna ihmisen kuuloa, vaan median luomia tottumuksia.
 
"The bottom line (see what I did there) for bass and lower mids is that you have to ask yourself what kind of bass response you want. If you want a more full bodied bass to lower mid transition, maybe you want a flat line all the way down. If you want a very distinct bass response, look for a shelf that follows the Harman elevation." -> On edelleen olemassa erilaisia preferenssejä, joista tietty ei ole objektiivisesti parempi kuin toinen.
 
"But I dont think any of this matters when you consider that the result ends up being the most agreeable for most people." -> Harman on hyödyllinen, koska siinä on suurin todennäköisyys miellyttää suurinta joukkoa, mutta ei välttämättä silti kaikkia.
 
Jos kävisi niin, että Harman mallintaa "loudness"-musan spektriä, niin se ei nimenomaan olisi hyvä referenssi niille, joille äänenlaatu, eikä vaan loudness, on oikeasti tärkeää. Loudness-curve ei kuulosta hyvältä, koska se on tarkka, vaan koska se peittää kaiken muun.
 
Esim. Bang & Olufsenin EQ:t:
 
http://www.tonmeister.ca/wordpress/ … ent/uploads/b_o_autoloudness_05.png
 
https://www.tonmeister.ca/wordpress … 014/06/07/bo-tech-what-is-loudness/
 
https://en.wikipedia.org/wiki/Smiley_face_curve
 
Lisäksi Harman ei edes toteuta equal-loudness contour:ia, koska sen basson pitäisi nousta paljon ylempänä ja nousua pitäisi olla paljon enemmän. Harmanissa on alle +5dB 100Hz:issa kun 80dB:n kuunteluvoimakkuudella pitäisi olla +10dB. Se yläkerran muotokaan ei osu oikealle alueelle.

Ihmisen korvakäytävän resonanssitaajuus on 3-4 kHz välillä ja aiheuttaa 10 dB korostuksen. Sama korostus on tietty keinopäällä mitatussa vasteessa jonka tuo Harman käyrä (ja muut vastaavat) pyrkii kompensoimaan. Oikeastaan olisi parempi jos kuulokemittaukset jotka tehdään aina keinokorvalla tai keinopäällä normalisoitaisiin suhteessa ko. mittauslaitteen kalibroituun vasteeseen (ei välttämättä tismalleen sama kuin Harman target vaste).

soundmodel: Ja HD600 on n. +8dB liian kovalla tuon koko alueen:
 
https://www.rtings.com/headphones/1 … 5500/raw-fr-l/sennheiser-hd-600/325
 
Miksi tämä ei ole ongelma?
 
Selviskö siis tämä, kyse on siis mittaustavasta.
 
Muuten verkkiksessä tarjouksessa HD 560S vähän päälle satasen hintaan, vaste näyttää aika hyvältä verrattuna HD600:n esim:
https://www.rtings.com/headphones/t … 600-vs-sennheiser-hd-560s/325/18492
 
Ihmisen kuulo ihmeellisesti adaptoituu muuten jatkuvassa kuuntelussa muutamankin ja vähintään pari desibelin heittoihin kun hermoverkot virittyvät ajan kuluessa (https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9829473/) joten ei niistä niin kannata olla huolissaan. Toki silloin jos ei tunnu mukavalta.

mhelin: Ihmisen korvakäytävän resonanssitaajuus on 3-4 kHz välillä ja aiheuttaa 10 dB korostuksen. Sama korostus on tietty keinopäällä mitatussa vasteessa jonka tuo Harman käyrä (ja muut vastaavat) pyrkii kompensoimaan. Oikeastaan olisi parempi jos kuulokemittaukset jotka tehdään aina keinokorvalla tai keinopäällä normalisoitaisiin suhteessa ko. mittauslaitteen kalibroituun vasteeseen (ei välttämättä tismalleen sama kuin Harman target vaste).
 
No niin hyvä eli tosiasiassa on kyse tästä:
 
https://external-content.duckduckgo … d99b4dfa44ac18ec5a81&ipo=images
 
https://hearinghealthmatters.org/wa … nesworld/2023/human-ear-canal-viii/
 
Kysymys vaan on vieläkin, että miksi kuulokkeet ei boostaa sitä alakertaa.
 
Harman boostaa:
 
https://external-content.duckduckgo … 4cb3de54a4a62aaa6678&ipo=images
 
Vai onko ne ajatelleet, että kuuntelu loppuu johonkin 100Hz ja sen alla kuulokkeet eivät tee mitään, koska taajuudet ovat enemmän "tunnettavia" kuin kuultavia.
 
Toisin sanoen, todellista bassomiksausta ei koskaan voi tehdä muuten kuin studiossa.

Mutta mitäs HD600/650 omistajat tekee sille 10kHz dipille?
 
Minusta se syö kyllä esim. hi-hateista terää.
 
Entä mitä ovat varteenotettavimmat kilpailijat HD 600:lle, mikäli Harman:ia tavoitellaan?
 
K701 on tavallaan lähellä, mutta se tekee hieman erilaisia kompromisseja. Toisaalta se on jotain puolet halvempi, joten sinänsä kustannustehokkaampi.

Jahas, täällä ollaan vedetty minutkin mukaan kuulokekeskusteluun. Tosin mut näköjään ehdittiin jo sivuuttaakin, ennenkuin ehdin sanoa sanaakaan.
 
Sanon silti: Kuulokemittaukset on ylimalkaisia ja suuntaa-antavia tulkintoja.
Rtings on loistava sivusto, mutta jumalan tosi se ei ole. Mikään ei ole.
 
Ihmisen korvien fysiikka on kaikilla erilainen ja kun siihen eteen läntätään kirjaimellisesti luonnottoman lähelle äänilähde, niin akustinen lopputulos vaihtelee melkomoisesti.
Kattokaa vaikka mimmonen suo niitten oman keskiarvon luomisessa on ollut:
https://www.rtings.com/research/frequency-response-1-8
Ja tuossa on vasta keskiarvokäppyrä taajuudesta. Sitten pitäis ottaa huomion mm. impulssivaste, säröarvot ja resonanssit ja niitten jälkisointien pituudet, ynnä muuta jiiänneetä. Sit pitää tosiaan vielä ottaa huomioon mittaus-standardit, jotka periaateessa on, mutta jotka ei periaateessa päde. Mutta se menee aika diippeihin svääreihin se.
 
Anekdootti tähän loppuun: Mulla on masterointistudiollani viiden tonnin (luit oikein: 5000€) kuulokkeet, jotka on öbaut maailman parhaat. Mä ekvalisoin niitäkin, vastaamaan omaa kuulokuvaani studiolla. Ja siis kun teen kriittistä äänityötä. Vapaa-ajalla en jaksa säätää, vaan annan aivon kompensoida. Se supertietokone, mikä meillä kaikilla ruksuttaa, on huikee!
 
Tiivistän kaiken siihen, että vaikka olis kuinka hyvät speksit, niin loppupeleissä SUN ITSESI pitää kuunnella, että onks ne oikeesti hyvät. Ja ei, se ei oo helppoa.
 
Ai kuka mä olen ja mikä on konteksti? No mä taidan olla suomen ainoa kuulokesuunnittelija, joka saa siitä ihan kuukausipalkkaakin. Valco yms.

dewil:
Tiivistän kaiken siihen, että vaikka olis kuinka hyvät speksit, niin loppupeleissä SUN ITSESI pitää kuunnella, että onks ne oikeesti hyvät. Ja ei, se ei oo helppoa.
 
Mutta Harmanin tarkoitus oli kai nimenomaan olla curve, joka miellyttää keskimäärin suurinta osaa.

dewil: Jahas, täällä ollaan vedetty minutkin mukaan kuulokekeskusteluun. Tosin mut näköjään ehdittiin jo sivuuttaakin, ennenkuin ehdin sanoa sanaakaan.
 
Sanon silti: Kuulokemittaukset on ylimalkaisia ja suuntaa-antavia tulkintoja.
Rtings on loistava sivusto, mutta jumalan tosi se ei ole. Mikään ei ole.
 
Ihmisen korvien fysiikka on kaikilla erilainen ja kun siihen eteen läntätään kirjaimellisesti luonnottoman lähelle äänilähde, niin akustinen lopputulos vaihtelee melkomoisesti.
Kattokaa vaikka mimmonen suo niitten oman keskiarvon luomisessa on ollut:
https://www.rtings.com/research/frequency-response-1-8
Ja tuossa on vasta keskiarvokäppyrä taajuudesta. Sitten pitäis ottaa huomion mm. impulssivaste, säröarvot ja resonanssit ja niitten jälkisointien pituudet, ynnä muuta jiiänneetä. Sit pitää tosiaan vielä ottaa huomioon mittaus-standardit, jotka periaateessa on, mutta jotka ei periaateessa päde. Mutta se menee aika diippeihin svääreihin se.
 
Anekdootti tähän loppuun: Mulla on masterointistudiollani viiden tonnin (luit oikein: 5000€) kuulokkeet, jotka on öbaut maailman parhaat. Mä ekvalisoin niitäkin, vastaamaan omaa kuulokuvaani studiolla. Ja siis kun teen kriittistä äänityötä. Vapaa-ajalla en jaksa säätää, vaan annan aivon kompensoida. Se supertietokone, mikä meillä kaikilla ruksuttaa, on huikee!
 
Tiivistän kaiken siihen, että vaikka olis kuinka hyvät speksit, niin loppupeleissä SUN ITSESI pitää kuunnella, että onks ne oikeesti hyvät. Ja ei, se ei oo helppoa.
 
Ai kuka mä olen ja mikä on konteksti? No mä taidan olla suomen ainoa kuulokesuunnittelija, joka saa siitä ihan kuukausipalkkaakin. Valco yms.
 
Todella hyvä kirjoitus. Kiitos Jasse tästä.

Mielenkiintoinen ja itsellesenikin hyvästi ajankohtainen asia.
 
Miulla on HD600 ja nytten sitten hankin Realphones -ohjelmiston, joka simuloi studio-olosuhdetta. Ja ensiviikkojen mukaan lopputuloksena on huomattavasti helpompi ja luotettavampi kuulokuva miksaamiseen.
 
Myös musikin kuuntelu on mahtavaa. Tästä lähti sieltä yläpäästä semmoista sumua pois sekä alapäähään tuli puuttunutta potkua bassoihin. Ongelma miksausta söhlättyä on aina ollutkin näillä, että bassot on jääneet turhan kovalle.
 
Tuskin kuulareilla kuitenkaan kunnollista monitorointia voittaa, mutta näillä on nyt toistaiseksi mentävä, koska ei ole tilaa eikä rahaa kunnollisiin kaiuttimiin. Pitää vain lopuksi vielä varmistaa miksauksen kuulokuva eri laitteilla.

Rahamassi: Mielenkiintoinen ja itsellesenikin hyvästi ajankohtainen asia.
 
Miulla on HD600 ja nytten sitten hankin Realphones -ohjelmiston, joka simuloi studio-olosuhdetta. Ja ensiviikkojen mukaan lopputuloksena on huomattavasti helpompi ja luotettavampi kuulokuva miksaamiseen.
 
Myös musikin kuuntelu on mahtavaa. Tästä lähti sieltä yläpäästä semmoista sumua pois sekä alapäähään tuli puuttunutta potkua bassoihin. Ongelma miksausta söhlättyä on aina ollutkin näillä, että bassot on jääneet turhan kovalle.
 
Tuskin kuulareilla kuitenkaan kunnollista monitorointia voittaa, mutta näillä on nyt toistaiseksi mentävä, koska ei ole tilaa eikä rahaa kunnollisiin kaiuttimiin. Pitää vain lopuksi vielä varmistaa miksauksen kuulokuva eri laitteilla.
 
Mielestäni nimenomaan voittaa, koska valtaosalla ihmisistä ei ole kuitenkaan mahdollisuuksia hyvään kaiutinkuunteluun.
 
Ainoaksi ongelmaksi jääkin siis se, että pystyykö todentamaan, miten soundi eroaa, kun elementit eivät ole heti korvan vieressä.

soundmodel: valtaosalla ihmisistä ei ole kuitenkaan mahdollisuuksia hyvään kaiutinkuunteluun.
 
Mitä on hyvä kaiutikuunntelu?

Henri Henri Olavi: Mitä on hyvä kaiutikuunntelu?
 
No se vaatii kaikissa normaaliasumistiloissa melko paljon kivivillaa seiniin.
 
https://external-content.duckduckgo … 6e30cd07159d9dc8b62c&ipo=images

soundmodel: No se vaatii kaikissa normaaliasumistiloissa melko paljon kivivillaa seiniin.
 
No ei se kyllä minun mielestäni vaadi. Mulla on ihan hyvä kuuntelu, jossa teen kaupallista miksausta, eikä villaa seinissä. Tunnen tilan ja monitorit hyvin, joten saan iha hyvää jälkeä aikaiseksi. Parempikin tila voisi olla, muttei ole kiinnostusta ja rahaa rakentaa uutta studiota minnekään.

soundmodel: Heijasteita on muuallakin kyllä aika paljon eli vaste on pelkkää vuoristorataa ja kampafilteriä.
 
Se riippuu paljon siitä miten se huone on suunniteltu.
 
Mä saan ihan hyvää jälkeä aikaiseksi mun tilassa. Eli kuuntelu on hyvä.

Henri Henri Olavi: Se riippuu paljon siitä miten se huone on suunniteltu.
 
Useimmat huoneet ovat suorakulmaisia betonihuoneita, joissa on yleensä myös ikkuna.