Studiotyöskentely ›

soundmodel: Entäs tämä sitten:
 
https://www.rtings.com/headphones/1 … fr-l/akg-k44/368?disabled=0:1:,0:2:
 
Osin paljon flatimpi kuin paljon kalliimmilla, vaikka review:issä (https://www.rtings.com/headphones/reviews/akg/k44) scoret:kin melko vaatimattomat?
 
Ylhäällä on toki ikävää dippiä, mutta esim. basso, 1-2kHz ja 10kHz on hämmästyttävän tasainen.
 
Ihme sattuma vai? Ovat lisäksi suljetut, vaikka sanottiin, että miksaukseen aina avoimet(?)
 
Noiden hinnan ollessa vain n. 50 euroa, vaikuttavat aika hyviltä.
 
https://www.rtings.com/headphones/1 … 68/703?disabled=0:1:,0:2:,1:1:,1:2:
 
Kaivoit AKG K44:sta nyt esiin RAW-käyrän ilman mitään referenssiä millainen käyrä kuulostaa luonnolliselta. Kannattaa ennemminkin katsoa tätä kuvaa, joka esittää tilanteen siihen nähden mikä on Rtingsin asiantuntijoiden mielestä "neutraali" toistokäyrä: https://www.rtings.com/headphones/1 … 3161/frequency-response/akg-k44/368
 
Tuosta näkyy, että kyseinen kuuloke on sangen keskialuepainotteinen ja siellä on reippaat vaimentumat low-treblen ja mid-treblen kohdalla. Ääni tuskin on kovin neutraalin kuuloinen ja siksipä tuo varsinaisen arvosteluosion arvosanakin on huono. Tuppaa olemaan niin, että halvalla ei saa hyvää muuta kuin tarjouksesta/alennusmyynneistä.
 
Suljetuista kuulokkeista suosittelen ennemminkin AKG k361 (2.12.2024 hinta 95 €) tai k371-malleja (2.12.2024 hinta 125€ tarjouksessa). Toki niissäkin on haasteensa ja eivät ole täydellisiä. Ja kuten keskustelussa on aiemminkin todettu, kannattaa myös huomioida millaisesta äänilähteestä kuuntelee. Jos äänilähteen ulostuloimpedanssi on kovin korkea, on syytä valita korkeampi-impedanssiset kuulokkeet. Sellainen nyrkkisääntö on olemassa, että kuulokkeiden impedanssin tulisi olla vähintään 2,5...10 -kertainen äänilähteen lähtöimpedanssiin nähden, jotta kuulokkeiden toisto pysyy kontrollissa, eikä taajuusvasteeseen tule kummallisuuksia. Jos haluaa pelata varman päälle, kannattaa olla 8...10x.
Tässä linkissä on juttua aiheesta: https://audiosciencereview.com/foru … edance-headphones.19985/post-658175
 
Tässä keskustelusäikeessä käsitellään lähinnä millaiset kuulokkeet kannattaa valita kotistudioon. Eri ihmisillä on erilainen budjetti, eli vaihtelee tosiaan 20 eurosta alkaen todella hurjiin hintoihin ihan lompakon paksuudesta riippuen. Jos aikoo tehdä oikeasti paljon musajuttuja ja miksauksen (tai monitoroinnin) laatu on tärkeää, kannattaa panostaa niihin kuulokkeisiin. Ja kuten on myös todettu, on mahdollista ekvalisoida vastetta joko itse tai erilaisten plugarien avulla. Pitää vain tietää mitä tekee.
 
Esim tänne Oratory1990-foorumille tulee yleensä kohtuullisessa ajassa uusimpien kuulokkeidenkin mittaustuloksia ja ekvalisointiehdotuksia. Ja vanhemmat mallitkin ovat siellä hyvin edustettuina. https://www.reddit.com/r/oratory1990/wiki/index/list_of_presets/
Tämä Oratory1990 EQ-list on sellainen sivusto, johon itse luotan. Siellä on selkeästi esitetty RAW-vasteen tavoitekäyrä vihreällä, ja löytyy myös compensated response punaisella, joka esittää paljonko mitattu taajuusvaste poikkeaa tavoitekäyrästä. Lisäksi on selkeästi kerrottu mitä tavoitekäyrää vasten vertailu on tehty (Harman AE/OE 2018).
 
Samoin jollain Sonarworksillä on valmiita profiileja yleisimpiin studioissa käytettyihin kuulokemalleihin. Tästä linkistä voi katsoa mitä malleja Sonarworks tukee: https://www.sonarworks.com/soundid-reference/supported-headphones

iec: Kaivoit AKG K44:sta nyt esiin RAW-käyrän ilman mitään referenssiä millainen käyrä kuulostaa luonnolliselta. Kannattaa ennemminkin katsoa tätä kuvaa, joka esittää tilanteen siihen nähden mikä on Rtingsin asiantuntijoiden mielestä "neutraali" toistokäyrä: https://www.rtings.com/headphones/1 … 3161/frequency-response/akg-k44/368
 
Eipäs, koska se mittaa sitä, että miten hyvin raw FR vastaa niiden target curve -vastetta:
 
https://www.rtings.com/headphones/t … -response#test_section-target-curve
 
"If you're a seasoned audiophile, you may be able to read the raw frequency data alone and come to your own conclusions. That said, if you need a little more guidance, you'll want to use a target curve. Target curves are representations of what most people consider 'good sound' based on research and data."
 
Target curve:
 
https://www.rtings.com/assets/pages … /rtingstarget-large.jpg?format=auto
 
Good sound == hype sound != tasainen taajuusvaste
 
---
 
Joten on silti hämmästyttävää, miksi AKG:n halvempi malli ja vielä suljettu malli on paikoin tasaisempi kuin niiden kalliimmat avoimet mallit.
 
AKG Pro Audio K612 PRO on paranneltu, mutta se on myös n. 3x kalliimpi.
 
Minusta nyt vaan vaikuttaa, että joko K44:n mittaustulos on väärä tai sitten se on todellinen budjettihelmi.
 
Joo toki ne dipit low- ja mid-trebleissä ovat aika syvät, mutta ne ovat hyvin kapeita ja osuvat juuri hieman kriittisten alueiden ulkopuolelle.

soundmodel: Eipäs, koska se mittaa sitä, että miten hyvin raw FR vastaa niiden target curve -vastetta:
 
https://www.rtings.com/headphones/t … -response#test_section-target-curve
 
"If you're a seasoned audiophile, you may be able to read the raw frequency data alone and come to your own conclusions. That said, if you need a little more guidance, you'll want to use a target curve. Target curves are representations of what most people consider 'good sound' based on research and data."
 
Target curve:
 
https://www.rtings.com/assets/pages … /rtingstarget-large.jpg?format=auto
 
Good sound == hype sound != tasainen taajuusvaste
 
---
 
Joten on silti hämmästyttävää, miksi AKG:n halvempi malli ja vielä suljettu malli on paikoin tasaisempi kuin niiden kalliimmat avoimet mallit.
 
AKG Pro Audio K612 PRO on paranneltu, mutta se on myös n. 3x kalliimpi.
 
Minusta nyt vaan vaikuttaa, että joko K44:n mittaustulos on väärä tai sitten se on todellinen budjettihelmi.
 
Joo toki ne dipit low- ja mid-trebleissä ovat aika syvät, mutta ne ovat hyvin kapeita ja osuvat juuri hieman kriittisten alueiden ulkopuolelle.
 
Mittaustuloksen mukaan AKG k44:ssa on noin 5dB laaja korostuma keskialueella ja ala- ja mid-treblessä vastaava vaimentuma. Tällöin niiden alueiden ero on 10dB, joka vastaa havaitun voimakkuuden kaksinkertaista eroa (toinen alue kuulostaa kaksi kertaa voimakkaammalta tai puolet hiljaisemmalta kuin toinen.) Sen perusteella K44 ei voi kuulostaa neutraalilta tai luonnolliselta.
 
EDIT: Ainakin se linkki mikä tuossa aiemmassa viestissäsi oli, ei aukaissut minun selaimessani samaan kuvaajaan referenssivastetta, joten jäin käsitykseen, että vertastit RAW-vastetta suoraan viivaan. Pahoittelut siitä. Rtingsin arvostelussa oli mainittu AKG K44-kuulokkeista näin: "Unfortunately, audio reproduction is uneven, honky, and not ideal for neutral listening." Samansuuntaista asiaa pystyy näkemään myös mitatusta vasteesta. En ole henkilökohtaisesti kuunnellut kyseistä mallia. Olen sen sijaan kuunnellut kotona AKG K361-mallia ja todennut sen äänenlaadun asialliseksi esim instrumenttien monitorointiin soittaessa. Miksaamaan en ehkä niilläkään lähtisi ilman ekvalisointia.

iec: Mittaustuloksen mukaan AKG k44:ssa on noin 5dB laaja korostuma keskialueella ja ala- ja mid-treblessä vastaava vaimentuma. Tällöin niiden alueiden ero on 10dB, joka vastaa havaitun voimakkuuden kaksinkertaista eroa (toinen alue kuulostaa kaksi kertaa voimakkaammalta tai puolet hiljaisemmalta kuin toinen.) Sen perusteella K44 ei voi kuulostaa neutraalilta tai luonnolliselta.
 
No niin on tässäkin peräti ~12 dB ero treblen ja alempien kesken ja myös treblen ja ylimpien kesken.
 
https://www.rtings.com/headphones/1 … sennheiser-hd-600/325?disabled=0:1:
 
Lisäksi HD600 maksaa 5x enemmän.
 
---
 
Joo ja Rtingsin käsitys neutraalista on nyt ihan eri kuin miksaajan käsitys.
 
K44:n Raw FR ei todellakaan tue käsitystä "uneven" -vasteesta.

iec: Kyseisessä HD600-mallissa saa taajuusvasteen todella nätisti kuntoon matalilta taajuuksilta lähtien ekvalisoimalla. Kyseisen kuulokkeen todellinen vahvuus on hyvin tarkka ja tasainen toisto keskialueella. Kuuloketta käytetään erittäin yleisesti miksaamisessa tai soundin tarkistamisessa myös ammattistudioissa, eli on yksi alan referensseistä. Osa käyttää jopa ilman ekvalisointia, samalla tiedostaen keski- ja matalan basson vaimentuman. Itse suosittelen ehdottomasti ekvalisoimaan kuntoon tuon bassovaimentuman.
 
Lainaan tässä Jasse Kestin artikkelia aiheesta: https://auxry.com/2022/10/26/2-miksauskuulokkeet-studiohommiin/ Suosittelen lukemaan tuon ihan ajatuksen kanssa. Kaikkia asioita ei tarvitse opetella kantapään kautta, kun voi ottaa oppia alan ammattilaisilta, kuten esim J.Kestiltä. Tietenkin jokaisella on yksilölliset tarpeet ja kaikki jutut eivät toimi kaikilla samalla tavalla. Perusperiaatteet ja fysiikan lait ovat kuitenkin samat kaikille ;)
 
Kuten sanottua, jokaisella on tietty budjetti millä mennään. Saa ostaa halpaakin, mutta sitten ei kannata olla yllättynyt, mikäli halpojen kuulokkeiden äänenlaatu onkin pettymys. Ja vaikka ostaa kalliimpaakin mallia, pitää tietää mitä tekee ja miten ja mihin niitä käyttää.
 
Tämä ei vastaa kysymykseen siitä, että miksi K44 on paikoitellen jopa tasaisempi kuin HD600 _mittaustuloksen_ (ei preferenssin) perusteella. Muistetaan, että K44 on myös merkittävästi edullisempi.
 
Suuren osan ammattilaisista mielestä pitää myös käyttää Pro Tools:ia, mikä osoittaa vaan, että nämä ammattilaiset eivät ymmärrä käyttämäänsä tekniikkaa tosiasiassa, vaan "kaveri sanoi, että on hyvä":n tai "no olen aina käyttänyt tätä":n kautta.
 
Vasteellisesti voisi kysyä ennemminkin, että onko ammattilaisten mielestä lopulta kuitenkin hyödyllisempää miksata average hifi-kuulokkeille kuin kliinisen neutraaleille? HD600:n vaste ei siis ole kliinisen neutraali, mutta se voi olla keskiarvoisen hifi-kuulokkeen.
 
Nämä ovat kaksi erilaista referenssiä.
 
Lopulta on kuitenkin mahdollista, että toisin kuin luulisi, niin keskiarvoinen hype-kuuloke antaa jopa paremman "translation":in kuunteluiden välillä.

soundmodel: Tämä ei vastaa kysymykseen siitä, että miksi K44 on jopa tasaisempi kuin HD600 _mittaustuloksen_ (ei preferenssin) perusteella.
 
Asioista saa olla eri mieltä. Suomessa on mielipiteenvapaus ja sananvapaus. En usko että pystyn sinulle perustelemaan näitä asioita, kun en ole tässä keskustelunaiheessa nähtävästi aikaisemminkaan pystynyt. Eikä taida olla tarvettakaan.
 
Voin vain vielä vinkata, että katsoppa ruudulla vierekkäin näitä kahta RAW-käyrää ja aseta mielessäsi AKG K44:n käyrä noin kilohertsin alueella siihen referenssiviivan tasolle ja mieti sen pohjalta kuinka hyvin noudattelee referenssiä. Kannattaa myös huomata, että näiden kahden eri vertailutyökalun versioissa on hieman eri referenssikäyrät käytössä. Jostain syystä ei saa molempia näitä kuulokkeita samaan työkaluversioon päällekkäin. Ja en nyt enää tarkemmin tarkasteltuna arvosta niin paljoa Rtingsin referenssikäyriä. Omasta mielestä pitäisi käyttää Harman 2018-käyrää referenssinä.
 
K44: https://www.rtings.com/headphones/1 … 3-1/graph/3183/raw-fr-r/akg-k44/368
 
HD600: https://www.rtings.com/headphones/g … 5501/raw-fr-r/sennheiser-hd-600/325
 
Mun osalta tämä riittää tältä erää tästä AKG K44 vs muut kuulokkeet -aiheesta.

Voisi olla sellainen mittari, että otetaan se referenssi ja verrataan, että tuottaako käppyrä hintaeron verran toivottua eroa.
 
Tuossa yllä ei tuota, kun HD 600:n käppyrän pitäisi olla n. 5 kertaa parempi.
 
K44 on suuren osan ajasta jotain +-3dB:n alueella 95dB:n referenssistä. Se on minusta on erittäin hyvä lukema etenkin n. 50 euron kuulokkeilta. HD 600:n pitäisi siis olla +-0.6dB:n välillä, mitä se ei ole. HD600 ei näytä olevan edes +-3dB:n välillä samaa aikaa kuin K44.
 
Itseasiassa argumentoisin jopa, että +-3dB on ihan riittävä raja, koska kaiutinkuuntelussa sekin vaatii aika paljon töitä.

soundmodel: Voisi olla sellainen mittari, että otetaan se referenssi ja verrataan, että tuottaako käppyrä hintaeron verran toivottua eroa.
 
Sehän on se vanha totuus, että viimeiset prosentit on ne kalleimmat.
Se, että joku näyttää paperilla hyvältä yhden mittarin perusteella ei kuitenkaan meinaa, että se olisi kaikilla mittareilla parempi.
Käy kuuntelemassa ne luurit ja vedä siitä sitten ne omat päätelmät. Ei nuo Senkut ole turhaa olleet 90-luvulta asti ammattilaisten suosiossa.
 
Minusta nuo Akg:n käyrät näyttää melko huonolta nuiden iec:n edellisen viestin graafien mukaan. Niistä ei ole omakohtaista kokemusta, mutta tuon luurin edellisestä versiosta on. Ne oli ihan kuraa.
Vaikkakin nyt tuossa graafissa mentaisiinkin sen 95dB:n viivan mukaan, niin siltikin ne pari helkkarin isoa dippiä siellä ylhäällä tekee niistä minun mieleen lähes käyttökelvottomat Senkun käyrään verrattaessa.
Itse en kylläkään tuohon suoraan käyrään nojaisi yhtään. Se ei ole hyvän tai "oikean" kuuloinen. Kaiuttimissa se ehkä toimii, mutta kuulokkeet on eri asia.

Einherjar: Sehän on se vanha totuus, että viimeiset prosentit on ne kalleimmat.
Se, että joku näyttää paperilla hyvältä yhden mittarin perusteella ei kuitenkaan meinaa, että se olisi kaikilla mittareilla parempi.
Käy kuuntelemassa ne luurit ja vedä siitä sitten ne omat päätelmät. Ei nuo Senkut ole turhaa olleet 90-luvulta asti ammattilaisten suosiossa.
 
Minusta nuo Akg:n käyrät näyttää melko huonolta nuiden iec:n edellisen viestin graafien mukaan. Niistä ei ole omakohtaista kokemusta, mutta tuon luurin edellisestä versiosta on. Ne oli ihan kuraa.
Vaikkakin nyt tuossa graafissa mentaisiinkin sen 95dB:n viivan mukaan, niin siltikin ne pari helkkarin isoa dippiä siellä ylhäällä tekee niistä minun mieleen lähes käyttökelvottomat Senkun käyrään verrattaessa.
Itse en kylläkään tuohon suoraan käyrään nojaisi yhtään. Se ei ole hyvän tai "oikean" kuuloinen. Kaiuttimissa se ehkä toimii, mutta kuulokkeet on eri asia.
 
Ei ne kapeat dipit osu kriittisille alueille.
 
En ole kokeillut K44, mutta graafin perusteella haluan kokeilla.

soundmodel: Ei ne kapeat dipit osu kriittisille alueille.
 
Meinaatko että 4kHz ei oo kriittinen alue? Noin valtava dippi keskellä ylämiddlen selkeyden kannalta todella tärkeää 2-5kHz -aluetta olis ainakin mulle aika kriittistä.
 
Muutenkin edelleen kuulokkeissa on aika paljon muitakin asiaan vaikuttavia ominaisuuksia kuin pelkkä taajuusvastekäppyrä.

iec: Hifiman HE400SE vaikuttaa oikein asialliselta (varsinkin tietokoneella jos voi ekvalisoida sitä bassoaluetta). Ehkä tuo kyseinen malli on kuitenkin kysyjälle siinä mielessä väärä, että hänen Yamaha Tyros-syntikassaan on 32 ohmin ulostuloimpedanssi, mikä aiheuttanee HE400SE-kuulokkeiden 25 ohmin impedanssin kanssa sangen mielenkiintoisia, mutta ehkä vähemmän haluttuja muutoksia taajuusvasteeseen ja ehkäpä myös jopa dynamiikkaan.
 
Nyt menee yleistykseksi aika pahasti, suuri ulostuloimpedanssi suhteessa kuulokkeiden impedanssiin ei sinällään merkitse mitään. Impedanssi ei ole aina vakio vaan riippuu taajuudesta, tai siis sen mittauksessa pitää ottaa taajuus huomioon. Dynaamisilla kuulokkeilla impedanssi korostuu elementin resonanssitaajuudella, sitten laskee ja alkaa jälleen nousta kohti korkeita taajuuksia. Tämä voidaan toki korjata passiivisuotimilla jos sellaiset halutaan laittaa kuulokkeiden sisään, mutta tilaa ei ole siihen kuten kaiuttimissa.
 
Nyt siis suhteellisen tasainen ulostuloimpedanssi (voidaan ajatella samankokoisena vastuksena) ja kuulokkeen impedanssi muodostavat jännitteen jakajan joka tietenkin sitten vaimentaa resonanssitaajuuden ylä- ja alapuolella olevia taajuuksia koska niillä impedanssi pienin.
 
Nyt kun otetaan magnetostaattiset kuulokkeet joilla lineaarinen impedanssikäyrä ei niillä tapahdukaan mitään muutosta taajuusvasteessa.
 
Tässä esim. HE400SE kuulokkeen impedanssikäyrä:
https://www.audiosciencereview.com/ … anar-magnetic-headphone-png.170528/
 
Beyerin DT770 ei todellakaan ole parhaimmillaan miksaamisessa, eli sopii suljettuna ennemminkin juuri äänityksiin laulajille ja muille soittajille tai instrumenttien soitteluun kuulokkeiden kanssa. Hyvin monella basistilla ja rumpalilla näyttää olevan kyseinen malli käytössä (myös itselläni.)
 
Joo ja rumpaleille on vielä se himpun verran enemmän vaimennettu DT 770 M - malli (vs. DT 770 Pro). Itse käytän M-mallin pehmusteita (velour ärsyttää ihoa vaikka muuten kyllä mukavampi). Taajusvaste niillä varmaan vähän erilainen, itse kokenut että verrattuna HE400SE:hen tai Edition XS:n vasteeseen ylempiä keskiääniä ja alempaa diskanttia itse asiassa uupuu vaikka DT 770:ää pidetään aika kirkassaundisena, bassotoisto on kyllä mahtava (muuten Hifiman Edition XS:ääkin saa nykyään alle kolmen sadan, täältäkin melko hyvään hintaan esim. https://www.hifihuone.fi/tuotteet/k … sankakuulokkeet/hifiman-edition-xs/) .

mhelin: Nyt menee yleistykseksi aika pahasti, suuri ulostuloimpedanssi suhteessa kuulokkeiden impedanssiin ei sinällään merkitse mitään. Impedanssi ei ole aina vakio vaan riippuu taajuudesta, tai siis sen mittauksessa pitää ottaa taajuus huomioon. Dynaamisilla kuulokkeilla impedanssi korostuu elementin resonanssitaajuudella, sitten laskee ja alkaa jälleen nousta kohti korkeita taajuuksia. Tämä voidaan toki korjata passiivisuotimilla jos sellaiset halutaan laittaa kuulokkeiden sisään, mutta tilaa ei ole siihen kuten kaiuttimissa.
 
Nyt siis suhteellisen tasainen ulostuloimpedanssi (voidaan ajatella samankokoisena vastuksena) ja kuulokkeen impedanssi muodostavat jännitteen jakajan joka tietenkin sitten vaimentaa resonanssitaajuuden ylä- ja alapuolella olevia taajuuksia koska niillä impedanssi pienin.
 
Nyt kun otetaan magnetostaattiset kuulokkeet joilla lineaarinen impedanssikäyrä ei niillä tapahdukaan mitään muutosta taajuusvasteessa.
 
Tässä esim. HE400SE kuulokkeen impedanssikäyrä:
https://www.audiosciencereview.com/ … anar-magnetic-headphone-png.170528/
 

 
Joo ja rumpaleille on vielä se himpun verran enemmän vaimennettu DT 770 M - malli (vs. DT 770 Pro). Itse käytän M-mallin pehmusteita (velour ärsyttää ihoa vaikka muuten kyllä mukavampi). Taajusvaste niillä varmaan vähän erilainen, itse kokenut että verrattuna HE400SE:hen tai Edition XS:n vasteeseen ylempiä keskiääniä ja alempaa diskanttia itse asiassa uupuu vaikka DT 770:ää pidetään aika kirkassaundisena, bassotoisto on kyllä mahtava (muuten Hifiman Edition XS:ääkin saa nykyään alle kolmen sadan, täältäkin melko hyvään hintaan esim. https://www.hifihuone.fi/tuotteet/k … sankakuulokkeet/hifiman-edition-xs/) .
 
Olet täysin oikeassa impedanssisovituksen suhteen. Yleistin itse tosiaan liikaa. Jos kuorman impedanssikäyrä on tasainen, ei tule sitä vaihtelua ja vääristymää. Sitten jos kuorman impedanssi vaihtelee taajuuden mukaan (ja kuulokelähdön ja kuulokkeiden impedanssit ovat lähellä toisiaan), saattaa tulla ongelmia.
 
Tässäkin menee niin, että jos tietää laitteensa ja ymmärtää miten valita kuulokkeet, välttää ongelmat. Moni ei tuota magnetostaattisten kuulokkeiden lineaarista impedanssia ja ulostulon impedanssin ja kuorman impedanssin yhteisvaikutusta tiedä. Sinun viestisi jälkeen yhä useampi tietää. Kiitos :)
 
EDIT: Taitaa olla niin, että monesti hieman vanhemmissa laitteissa (tai halvemmissa uusissa) on kuulokeulostulon impedanssi korkeahko. Ennenmuinoin taisi olla lähestulkoon oletus, että studiokuulokkeet olivat huomattavan korkeaimpedanssisia ja näin ollen ei ollut tarvetta miettiä että tehdäänkö alle 2 ohmin ulostuloimpedanssi vai ei. Nykyään taitaa olla yleisesti ainakin laadukkaammissa audiointerfaceissa ja kuulokevahvistimissa hyvin yleistä, että on alle 5 ohmin ulostuloimpedanssi (tai sitten joissakin kuulokevahvistimissa voi valita eri asetuksia eri impedanssitason kuulokkeille.)

Noista äänikorttien (audio interface) ulostuloimpedansseista Julian Krause (Youtubessa) ylläpitää jonkinlaista listaa, tässä yksi vanhempi otos:
https://www.audiosciencereview.com/ … adphone-amp-dac.42684/#post-1574548
 
Audientin ID14 mkII esim. 22.3 ohmia, mutta sillä tehot (käytännössä käyttöjännite) riittävät, Behringerin UMC404HD:lla sen sijaan teho putoaa alle 10mW jo 150 ohmin kuormalla (eli siis kuullokkeilla).
 
Mutta näiden mittausten perusteella joissa havaittu bassotoistossa vain 1.1 dB ero (+3.1 dB @1 khz, kalibroitu) esim. DT1770 mallilla 0.3 ja 200 ohm antoimpedanssien välillä tosiaan en tiedä onko tuo ero edes kuultavissa varsinkin kun moni muukin tekijä kuten silmälasien käyttö huonontaa bassotoistoa:
https://diyaudioheaven.wordpress.co … easurements/brands-a-i/dt-1770-pro/
 
DT 770 Pro malleista noilla sivuilla on myös 32-ohmiselle mallille havaittu vain minimaalinen ero antoimpedanssin suhteen:
https://diyaudioheaven.wordpress.co … ents/brands-a-i/dt770-pro-32%cf%89/
 
Sen sijaan eri pehmusteilla ero on huomattavasti suurempi.

Mikael: Meinaatko että 4kHz ei oo kriittinen alue? Noin valtava dippi keskellä ylämiddlen selkeyden kannalta todella tärkeää 2-5kHz -aluetta olis ainakin mulle aika kriittistä.
 
Muutenkin edelleen kuulokkeissa on aika paljon muitakin asiaan vaikuttavia ominaisuuksia kuin pelkkä taajuusvastekäppyrä.
 
Siinä mielessä, että en ole itse varmaan koskaan laittanut tuollaista kapeaa peakia noille alueille. Joten se mihin se vaikuttaa kuuluu myös jossain 2kHz:ssa 4kHz:n päällä ja jollain kapealla siivulla 4kHz:issa ei ole miksauksen kannalta niin merkitystä.
 
Jotenkin näin:
 
https://external-content.duckduckgo … 10a88326bf2d5ce7c321&ipo=images
 
Erityisesti, noin kapeita peakeja ei kuitenkaan tehdä juuri koskaan miksauksessa, ellei poisteta jotain häiriötä. Mikään "kokonainen ääni" ei ole noin kapealla alueella. Vastaavasti minusta laajan alueen korostus tai dippi on paljon haitallisempi, koska se vääristää kokonaissoundia.
 
Kuvan perusteella tuo K44:n vaste voisi kuulostaa joillain äänillä kampafilteriltä, mutta evt kun en ole kokeillut.
 
your mileage may vary

Englanninkieliset nasevat sloganit ei kyllä auta siihen tosiseikkaan, että tuolla alueella on esimerkiksi ihmisäänen (ja toki myös useimpien soittimien) selkeyden kannalta erittäin merkittävää informaatiota.
 
Ihmisen kuulo on samoin herkin juurikin tuolla alueella, joten sen merkitystä yleisesti ottaen pidetään hyvinkin suurena. Mutta tokihan sä voit henkilökohtaisesti olla omassa kuunteluympäritössäsi aivan mitä mieltä huvittaa jos lopputulos on sitä mitä olet hakemassa :D
 
Suosittelen vaik testaamaan asiaa eq:n kanssa. Kuuntele jotain lauluraitaa tai miksausta ja laita siihen tollanen kuoppa ja kuuntele A/B päälle ja pois. Jos ei vaivaa sua niin eipä siinä. Mun mielestä vaikutus on varsin merkittävä ja toi alue ylipäätään on kriittinen.

Mikael: Englanninkieliset nasevat sloganit ei kyllä auta siihen tosiseikkaan, että tuolla alueella on esimerkiksi ihmisäänen (ja toki myös useimpien soittimien) selkeyden kannalta erittäin merkittävää informaatiota.
 
Ihmisen kuulo on samoin herkin juurikin tuolla alueella, joten sen merkitystä yleisesti ottaen pidetään hyvinkin suurena. Mutta tokihan sä voit henkilökohtaisesti olla omassa kuunteluympäritössäsi aivan mitä mieltä huvittaa jos lopputulos on sitä mitä olet hakemassa :D
 
Suosittelen vaik testaamaan asiaa eq:n kanssa. Kuuntele jotain lauluraitaa tai miksausta ja laita siihen tollanen kuoppa ja kuuntele A/B päälle ja pois. Jos ei vaivaa sua niin eipä siinä. Mun mielestä vaikutus on varsin merkittävä ja toi alue ylipäätään kriittinen.
 
Olin kerran audiokoulutuksessa jonka piti Anders Weckström. Hän kertoi, että Kruunuradioon oli tullut aikoinaan tyyppi ostamaan stereolaitteita. Anders oli esitellyt jotain Quadin etuvahvistinta, jossa on tilt- taajuusbalanssin säätö. Taisi olla että vaimentaa maksimissaan 3dB taajuuskaistan toista päätä samalla kun korostaa 3dB toista päätä. Anders oli kuunteluttanut miten kyseinen EQ toimii ja oli kääntänyt ääriasentoon kumpaankin suuntaan vuorotellen tilt-säätöä. Kyseinen asiakas ei ollut huomannut mitään eroa äänessä.
 
Eli löytyy ihmisiä, jotka eivät pysty kuulemaan läheskään koko taajuuskaistaa, mitä keskivertoihminen kuulee.
 
Ehdottamasi testi on hyvä pieni testi. Jos ei havaitse 6dB...20dB suuruista monttua 3kHz...7kHz välillä, ei kannata haaveilla miksaajan ammatista. Veikkaan että varmaan jokainen tätä Studiotyöskentely-palstan keskustelua lukeva luultavasti havaitsee ja täysin selkeästi :)

Mikael: Englanninkieliset nasevat sloganit ei kyllä auta siihen tosiseikkaan, että tuolla alueella on esimerkiksi ihmisäänen (ja toki myös useimpien soittimien) selkeyden kannalta erittäin merkittävää informaatiota.
 
Ihmisen kuulo on samoin herkin juurikin tuolla alueella, joten sen merkitystä yleisesti ottaen pidetään hyvinkin suurena. Mutta tokihan sä voit henkilökohtaisesti olla omassa kuunteluympäritössäsi aivan mitä mieltä huvittaa jos lopputulos on sitä mitä olet hakemassa :D
 
Suosittelen vaik testaamaan asiaa eq:n kanssa. Kuuntele jotain lauluraitaa tai miksausta ja laita siihen tollanen kuoppa ja kuuntele A/B päälle ja pois. Jos ei vaivaa sua niin eipä siinä. Mun mielestä vaikutus on varsin merkittävä ja toi alue ylipäätään kriittinen.
 
https://flypaper.soundfly.com/produ … frequency-range-in-the-human-voice/
 
Joo no aika tyhjältä näyttää suunnilleen tuolla alueella heti 5kHz:n alla. Toki vaikea sanoa täsmälleen, koska RTINGS:n graafeista ei saanut hz-lukemia. Mutta kuten sanoin, niin mielestäni K44:n vaste (graafin perusteella) väistää juuri ne kriittiset alueet eli mukailee luonnollisia vaimentumia.
 
EDIT:
 
tajusin, että ne palkit on kilohertsejä eli leikkaukset K44:ssa on n. 4.5kHz ja 5.8kHz.

soundmodel: https://flypaper.soundfly.com/produ … frequency-range-in-the-human-voice/
 
Joo no aika tyhjältä näyttää suunnilleen tuolla alueella heti 5kHz:n alla. Toki vaikea sanoa täsmälleen, koska RTINGS:n graafeista ei saanut hz-lukemia. Mutta kuten sanoin, niin mielestäni K44:n vaste (graafin perusteella) väistää juuri ne kriittiset alueet eli mukailee luonnollisia vaimentumia.
 
Just. Kannattaa lukea myös ne tekstit eikä vaan katsella kuvia. Parasta on tietty kuunnella itse asiaa oikeiden esimerkkien valossa.

Mikael: Just. Kannattaa lukea myös ne tekstit eikä vaan katsella kuvia. Parasta on tietty kuunnella itse asiaa oikeiden esimerkkien valossa.
 
Ja HD600 on n. +8dB liian kovalla tuon koko alueen:
 
https://www.rtings.com/headphones/1 … 5500/raw-fr-l/sennheiser-hd-600/325
 
Miksi tämä ei ole ongelma?