Studiotyöskentely ›

iec: Olen aavistuksen verran eri mieltä tuosta AKG:n K701 mallista. En laittaisi sitä samalle listalle HD600, HD650 ja DT-990 kanssa: https://www.rtings.com/headphones/1 … ph/25486/sound-profile/akg-k701/326
 
5dB korostuma keskialueella (2.2kHz) ja 6...8dB korostuma keskitreblessä (6.5...9kHz) ovat kohtuullisen hurjia.
 
Mutta HD650 on sama toiseen suuntaan https://www.rtings.com/headphones/1 … sound-profile/sennheiser-hd-650/245
 
Makuasia sitten haluaako mielummin kuunnella dull-tummasoundia vai avointa kirkasta. Minusta on selvästi parempi vaihtoehto, että kirkkautta ja presenceä annetaan korostetusti kuin liian vähän. Tällöin liika on liikaa tosiaan särähtää korvaan. Ja olen enemmän huolissani bassoalueesta kuin 10kHz:ista, johtuen aaltojen pituuksista.
 
Koska DT990 on K701:n kaltainen, niin HD650 on oikeasti se outolintu tässä.
 
Muistetaanpa myös Fletcher-Munson
https://external-content.duckduckgo … 9580e7f5e90d5bbc9f57&ipo=images

Antti1: Softia on moneen lähtöön, mutta kannattaa kurkata löytyykö jonkinlainen monitoring fx. Se ratkaisee ainakin Reaperissa noi bounce/render -ongelmat, kun kuuntelun korjaamiseen käytettävät plugarit pysyvät poissa signaalitieltä automaattisesti. Tai voi sitä käyttää vaikka asiakkaalle demomasterin tekemiseen, jos ei halua syystä tai toisesta sotkea varsinaista master-kanavaa.
 
Osassa softista ainakin aiemmin joutui rakentamaan jonkinlaisen aux-kanavan kuuntelua varten, joka on vähän ylimääräinen työvaihe, mutta samapa se on rakentaa jonkinlaiseen projektipohjaan jo oletuksena ja ajella sitä.
 
Tuntuu vähän turhalta panostaa monta sataa euroa kuulokkeisiin, joiden vastetta joutuu sitten näpelöimään erillisillä ohjelmilla. Saako vähän halvemmistakin kuulokkeista näin minkä kuuloisen tahansa ja näin ollen satojen eurojen panostus olisi turha? Toki maksuttomilla, daw:ien mukana tulevilla ohjelmilla tämä ei ole kuin vaivan näköä, mutta että maksaisi lisää erillisestä ohjelmasta?

-Fluky-: Mutta HD650 on sama toiseen suuntaan https://www.rtings.com/headphones/1 … sound-profile/sennheiser-hd-650/245
 
Makuasia sitten haluaako mielummin kuunnella dull-tummasoundia vai avointa kirkasta. Minusta on selvästi parempi vaihtoehto, että kirkkautta ja presenceä annetaan korostetusti kuin liian vähän. Tällöin liika on liikaa tosiaan särähtää korvaan.
 
On makuasia todellakin. Itse olen hyvin allerginen liialliselle treblelle, joten minun valintani on ennemmin hieman liian vähän trebleä kuin liikaa. Toki korkeiden äänien kuulemisen heikentyminen iän myötä on vähän helpottanut asiaa. Teini-iässä kuuli enemmän korkeita ääniä kuin nyt keski-iässä.
 
Mulla on juurikin Sennheiserin HD600-malli, kun se on himpun verran neutraalimpi miksaukseen kuin HD650: https://www.rtings.com/headphones/1 … sound-profile/sennheiser-hd-600/325
 
EDIT: Juuri Fletcher-Munson ilmiön takia nimenomaan keskialueella ei saisi olla hurjia poikkeamia, kun ihminen erottaa ne kaikkein herkimmin. AKG K701:ssä on siinä mielessä hurja korostuma 2.2kHz kohdalla.

iec:
 
EDIT: Juuri Fletcher-Munson ilmiön takia nimenomaan keskialueella ei saisi olla hurjia poikkeamia, kun ihminen erottaa ne kaikkein herkimmin. AKG K701:ssä on siinä mielessä hurja korostuma 2.2kHz kohdalla.
 
Sen voi tulkita myös kompensoivan F-M käyrän herkkyyttä, koska K701:n piikki on juuri herkkyysalueen alarajalla. Keskialueella siis laajentaa F-M:n herkkyyttä. Diskantissa se kompensoi herkkyyden puutetta.
 
Todellinen taajuusvaste on summata F-M ja kuulokkeen vaste. Siis F-M tietysti käänteisenä.
 
Tällöin kai DT990 on tuosta pakasta paras.

TheDj: Tuntuu vähän turhalta panostaa monta sataa euroa kuulokkeisiin, joiden vastetta joutuu sitten näpelöimään erillisillä ohjelmilla. Saako vähän halvemmistakin kuulokkeista näin minkä kuuloisen tahansa ja näin ollen satojen eurojen panostus olisi turha? Toki maksuttomilla, daw:ien mukana tulevilla ohjelmilla tämä ei ole kuin vaivan näköä, mutta että maksaisi lisää erillisestä ohjelmasta?
 
Taajuusvaste on vain yksi ja melko helposti korjattavissa oleva osa yhtälöä. Etenkin kuulokekuuntelussa, kun ei tarvitse ottaa huomioon huoneen vaikutusta. Korjaamalla taajuusvastetta saa siis parannettua, mutta kuulokkeen muita ominaisuuksia ei niinkään. Myös ihmisen anatomiset ominaisuudet kuten pään ja korvien muoto vaikuttaa asiaan aika lailla, joten siksikin on melko henkilökohtaista mitkä kuulokkeet tuntuvat soveltuvan kenellekin.

-Fluky-: Sen voi tulkita myös kompensoivan F-M käyrän herkkyyttä, koska K701:n piikki on juuri herkkyysalueen alarajalla. Keskialueella siis laajentaa F-M:n herkkyyttä. Diskantissa se kompensoi herkkyyden puutetta.
 
Todellinen taajuusvaste on summata F-M ja kuulokkeen vaste. Siis F-M tietysti käänteisenä.
 
Tällöin kai DT990 on tuosta pakasta paras.
 
Periaatteessahan suositus (hyväksi havaittu useimmille sopiva taso) on miksata kaiuttimilla monitoroituna isossa huoneessa noin 85dB äänenvoimakkuustasolla, eli silloin musiikin pitäisi kuulostaa luonnolliselta. Sitten jossain mainitaan myös että pienemmässä huoneessa voisi 75dB taso olla hyvä. Tähän en kyllä ymmärrä syitä, että miksi pitäisi olla eri äänenvoimakkuus eri kokoisessa studiohuoneessa, jos huone on akustoitu järkevästi ja studiokaiuttimet on kalibroitu huoneeseen kuuntelupaikalle?
 
En tiedä miten ammattilaiset tekevät referenssien kuuntelun kanssa, mutta loogista olisi välillä kuunnella referenssejä ainakin siinä vaiheessa jos nostaa tai laskee omaa monitoroitiäänenvoimakkuutta, olipa kyseessä kuulokkeet tai kaiuttimet. Nimenomaan siksi, ettei vahingossa miksaa matalilla kuunteluvoimakkuuksilla liian V-tyylin taajuusbalanssia ja sitten liian lujalla voimakkuudella monitoroidessa päinvastasta liian keskialuepainotteista miksausta.
 
Joka tapauksessa EQ-plugarien tai hardwaren käyttäminen (oikein tehtynä) tuskin ainakaan pahentaa asiaa kullekin omaan käyttöön sopivan monitorointisysteemin rakentamisessa.
 
Itse välttäisin sellaisia kuulokkeita, joissa on todella hurjia poikkeamia keskialueella. Toki mullakin löytyy suljettu DT770, joita käytän kun soitan kuulokkeiden kanssa jotain instrumenttia. Siinä mallissa on tuo Beyerdynamicille tyypillinen treblekorostus ja vähän muutakin aaltoilua. Mutta ne sopivat tuohon käyttöön ja sitten HD600 (bassoalueelta equtettuna) sopii mulla miksaamiseen.

iec:
 
Itse välttäisin sellaisia kuulokkeita, joissa on todella hurjia poikkeamia keskialueella. Toki mullakin löytyy suljettu DT770, joita käytän kun soitan kuulokkeiden kanssa jotain instrumenttia. Siinä mallissa on tuo Beyerdynamicille tyypillinen treblekorostus ja vähän muutakin aaltoilua. Mutta ne sopivat tuohon käyttöön ja sitten HD600 (bassoalueelta equtettuna) sopii mulla miksaamiseen.
 
Eq ei yleensä tuota tasaisempaa vastetta, vaan siirtää vain ongelmakohdan toiselle alueelle. Room correction eqkin on yleensä jotain luokkaa 1-3dB.
 
Edelleen modifikaatio on helpompaa yläalueella johtuen taajuuksien tiheydestä.
 
Bassoissa (kuuloalueella) erottaa muutamia hertsejä, diskantissa et erota 9995 tai 9997 Hz toisistaan ja maskingia on paljon enemmän.

-Fluky-: Eq ei yleensä tuota tasaisempaa vastetta, vaan siirtää vain ongelmakohdan toiselle alueelle.
 
Kuulokkeiden kanssa tuottaa, koska huone ja heijasteet eivät ole mukana yhtälössä.

Mikael: Kuulokkeiden kanssa tuottaa, koska huone ja heijasteet eivät ole mukana yhtälössä.
 
Eipäs, ellei ole täydellisen vaihevasteen equta.
 
Yleensä eq on kompromissi vasteen A ja vasteen B välillä, eikä tasainen vaste.

-Fluky-: Eipäs, ellei ole täydellisen vaihevasteen equta.
 
Yleensä eq on kompromissi vasteen A ja vasteen B välillä, eikä tasainen vaste.
 
Sonarworkssissa on linear phase moodi ja ainakin itselle tämä on kyllä riittänyt aivan hyvin. Muutenkin ihmisen kuulossa on niin isoja heittoja, että tässä tapauksessa pienillä heitoilla ei ole merkitystä. Viivasuora vaste ei ole tavoite vaan mahdollisimman hyvä työolosuhde ja tämä voi eri ihmisillä tarkoittaa vähän eri asioita. Itsekin tuossa puhuit "tasaisemmasta" mikä on eri asia kuin täysin tasainen.

Mikael: Sonarworkssissa on linear phase moodi ja ainakin itselle tämä on kyllä riittänyt aivan hyvin. Muutenkin ihmisen kuulossa on niin isoja heittoja, että tässä tapauksessa pienillä heitoilla ei ole merkitystä. Viivasuora vaste ei ole tavoite vaan mahdollisimman hyvä työolosuhde ja tämä voi eri ihmisillä tarkoittaa vähän eri asioita. Itsekin tuossa puhuit "tasaisemmasta" mikä on eri asia kuin täysin tasainen.
 
Huom. täydellisen vaiheen eq ei tarkoita lineaarivaiheista, vaan sellaista vaihespektriä, joka tuottaa tasaisen vasteen suhteessa kuulokekopan vaihteluihin siten, että korvan keskelle muodostuu tasainen vaste ainakin joillain testisignaaleilla.
 
Psykoakustiikan takia "tasainen vaste" on vaan aika monimutkainen juttu. Studiossakin se toteutuu yleensä hyvin pienellä alueella, jossa päätä ei saa liikutella. Edelleen, vaste voi olla tasainen, mutta sitä ei aistita tasaisena.

-Fluky-: Huom. täydellisen vaiheen eq ei tarkoita lineaarivaiheista, vaan sellaista vaihespektriä, joka tuottaa tasaisen vasteen suhteessa kuulokekopan vaihteluihin siten, että korvan keskelle muodostuu tasainen vaste ainakin joillain testisignaaleilla.
 
Mä en tajua tätä lausetta ollenkaan :D

Mikael: Mä en tajua tätä lausetta ollenkaan :D
 
Siis eq joka kompensoi kaiken mitä tapahtuu vaiheille ja taajuuksille kaiutinelementin ja korvan välillä. Pikemminkin konvoluutio, ei lineaarimalli.
 
Kuulokekoppa toimii kuin eq. Saadakseen tasaisen vasteen, pitää invertoida kopan tuottamat vääristymät.
 
Lineaari-eq ei tuota omia vääristymiä (tai tuottaa vain lineaarisia), mutta se ei auta korjaamisessa välttämättä. Sitä on vaan helpompi käyttää, koska se ei tuota omia virheitä.
 
Ei siis riitä korjata taajuusvastetta, vaan myös https://www.rtings.com/headphones/1 … onse-mismatch/sennheiser-hd-650/245
 
Tosin, tarkoittaakohan tuo audibility threshold, että sen alla asia ei vaikuta suuresti? Kai ne on laskeneet vastaavat millisekunnit, jolloin thresholdin alla eri ajassa tulevia signaaleja ei eroteta eri ajassa oleviksi, vaikka ne ovat teknisesti eri ajassa.
 
Tällöin ongelmaksi jää vain varmistaa, että vaihevaste pysyy tuon alla myös modifikaatioiden jälkeen.
 
Uskoisin kuitenkin, että kuulokevalmistaja tietää asiasta enemmän kuin joku kotistudioitsija. Siksi menen tehdasvasteella. Toisin sanoen, tehdasvaste on paras mahdollinen, poislukien, että joku sattumalta löytäisi eq:n, joka tosiasiassa parantaa sitä.

-Fluky-: ...Uskoisin kuitenkin, että kuulokevalmistaja tietää asiasta enemmän kuin joku kotistudioitsija. Siksi menen tehdasvasteella. Toisin sanoen, tehdasvaste on paras mahdollinen, poislukien, että joku sattumalta löytäisi eq:n, joka tosiasiassa parantaa sitä.
 
Eli ymmärsinkö oikein, että jos esim AKG K701:ssä on 2.2...2.6kHz taajuusalueella 5dB korostuma ja treblessä 6...8dB korostuma, niin sillä mennään sitten, vaikka kuulostaisi kuinka korostuneelta? Minkähän takia sitten kuulokevalmistajien langattomissa vastamelukuulokkeissa on pyritty tasaamaan vastetta aktiivielektroniikalla? (esim AKG N700 NC Wireless) Toki tuossakin on sitten hieman korostumaa 3kHz kohdalla.
 
Varmasti laadukkaiden kuulokkeiden valmistajien kuulokesuunnittelijoilla on hemmetin paljon enemmän tietoa kuin tavallisilla kuulokkeiden käyttäjillä. Silti käytännössä kaikki aktiivikuulokkeiden suunnittelijat laittavat sinne kiinteitä EQ-säätöjä, kun se on mahdollista. Jos niillä EQ-säädöillä ei saisi mitään hyötyä, ei niitä kannattaisi laittaa.
 
No ehkä meillä on tässä hieman filosofiaeroa. Taitaa olla turha alkaa tämän enempää vänkäämään aiheesta. Kukin valitkoon sellaiset kuulokkeet kuin haluaa ja käyttäköön EQ-säätöja tai ei. Mulle on aivan sama mitä muut tekevät, kun se ei ole minulta pois (Ellei sitten joku miksaa ei-neutraalin monitoroinnin takia päin peetä ja tuotos tulee julkiseen kuunteluun aivan kaamealla taajuusbalanssilla.)

Dt 1770 pro mkII:t tilattu. Jännityksellä jäämme odottelemaan

iec: Eli ymmärsinkö oikein, että jos esim AKG K701:ssä on 2.2...2.6kHz taajuusalueella 5dB korostuma ja treblessä 6...8dB korostuma, niin sillä mennään sitten, vaikka kuulostaisi kuinka korostuneelta? Minkähän takia sitten kuulokevalmistajien langattomissa vastamelukuulokkeissa on pyritty tasaamaan vastetta aktiivielektroniikalla? (esim AKG N700 NC Wireless) Toki tuossakin on sitten hieman korostumaa 3kHz kohdalla.
 
Varmasti laadukkaiden kuulokkeiden valmistajien kuulokesuunnittelijoilla on hemmetin paljon enemmän tietoa kuin tavallisilla kuulokkeiden käyttäjillä. Silti käytännössä kaikki aktiivikuulokkeiden suunnittelijat laittavat sinne kiinteitä EQ-säätöjä, kun se on mahdollista. Jos niillä EQ-säädöillä ei saisi mitään hyötyä, ei niitä kannattaisi laittaa.
 
No ehkä meillä on tässä hieman filosofiaeroa. Taitaa olla turha alkaa tämän enempää vänkäämään aiheesta. Kukin valitkoon sellaiset kuulokkeet kuin haluaa ja käyttäköön EQ-säätöja tai ei. Mulle on aivan sama mitä muut tekevät, kun se ei ole minulta pois (Ellei sitten joku miksaa ei-neutraalin monitoroinnin takia päin peetä ja tuotos tulee julkiseen kuunteluun aivan kaamealla taajuusbalanssilla.)
 
Niin ja luulen, että AKG:n mid-peak ei ole virhe, vaan ominaisuus, joka saattaa liittyä korvan erottelukykyyn mid-taajuuksilla, eikä pelkästään amplitudiin.
 
Sen sijaan, pidän Sennheiserin korkeiden taajuuksien katoa virheenä, koska korkeammat taajuudet nimenomaan kuolevat yleensä helpoiten esteissä (kuulokkeiden materiaalit). HD650 ovat siis luonnottoman tummat.
 
Itseasiassa K701 vaikuttaisi olevan raa'assa taajuusvasteessa hieman lähempänä HD800:ia kuin HD650.

-Fluky-: Niin ja luulen, että AKG:n mid-peak ei ole virhe, vaan ominaisuus, joka saattaa liittyä korvan erottelukykyyn mid-taajuuksilla, eikä pelkästään amplitudiin.
 
Sen sijaan, pidän Sennheiserin korkeiden taajuuksien katoa virheenä, koska korkeammat taajuudet nimenomaan kuolevat yleensä helpoiten esteissä (kuulokkeiden materiaalit). HD650 ovat siis luonnottoman tummat.
 
Itseasiassa K701 vaikuttaisi olevan raa'assa taajuusvasteessa hieman lähempänä HD800:ia kuin HD650.
 
Pitää vielä muistaa muuten sekin (välillä joskus itsekin unohdan tämän), että eri mittausmenetelmillä eri paikoissa ja eri aikaan saadaan hieman toisistaan eroavia tuloksia. Siksi voikin olla hyvä etsiä mittaustuloksia useammasta eri paikasta, jotta saa paremman käsityksen kunkin kuulokemallin taajuusvasteesta. Rtings ei ole mikään absoluuttinen totuus minkään näiden mainittujen kuulokkeiden kohdalla. Näistä kuitenkin saa ainakin suuntaa siihen, että missä kohdin kuulokkeet eroavat toisistaan. Silloin jos joka sivustolla eri mittalaitteyksilöillä/menetelmillä nähdään hyvinkin samantyylisiä käppyröitä (etenkin muihin kuulokemalleihin verrattuna), voi useammista arvosteluista/mittauksista tehdä paremmin johtopäätöksiä.
 
Hyvässä miksausstudiossa (jossa on mitatut ja kalibroidut kaiuttimet ja hyväksi todettu neutraali ääni), voi vertailla kuulokkeita kaiuttimen taajuusbalanssiin. Sillä tavalla voi ehkä parhaiten etsiä itselleen sopivat kuulokkeet tai kuulokkeiden eq-asetukset.

Tuosta tuli mieleen myös, että mitä luultavammin kuulokkeet on myös orientoitu eri genreihin.
 
Esimerkiksi tuon mid-peakin vaikutus on ihan erilainen vokaalivetoisessa musiikissa kuin elektronisessa instrumentaalimusiikissa.
 
Minulla oli joskus K701:t enkä huomioinut sitä mid-peakia mitenkään erityisesti. Se diskantin ero HD650:een on paljon dramaattisempi ja HD650 kuulostaa minusta yksinkertaisesti väärältä sen ylhäällä olevan low-pass filterin takia. Signaalinkäsittelyssä LPF voidaan samaistaa averaging-kompressoriin. Toisin sanoen, HD650 kompressoi diskantteja kuten hi-hateja ja peltejä siten, että niistä puuttuu kokonaan terä. Myös monesta muusta äänestä, jonka transientti on jossain 8-10kHz:sta katoaa attack tehokkaasti. Lisäksi se diskantin lasku on ei-toivottava sen takia, että se ei paljasta sitä, jos raidalla on liikaa jotain etarikohinaa tms.
 
Tämä ei ole vain kritiikki HD650:sta kohtaan, vaan se, että riippuen genrestä tuolla voi olla erilainen vaikutus.
 
HD650 on luultavasti hyvin passeli esimerkiksi orkesterimusiikkiin, jonka spektri on yleensä ylhäällä nimenomaan LPF:n kaltaisesti laskeva. Sen sijaan elektroniseen, missä on melkein jatkuvasti jotain 808 hi-hateja ja shakeria tuo vaste on selvästi liian tame.
 
---
 
Sitten on sekin aspekti, että joidenkin mielestä studioneutraalit kuulokkeet ovat ehkä tarkat, mutta ne kuulostavat tylsiltä. Jollekin "hypetetty" kuulokevaste voi olla haluttu vain mukavuuden takia, kunhan oppii, miltä hyvä materiaali kuulostaa hypellä.

iec: On makuasia todellakin. Itse olen hyvin allerginen liialliselle treblelle, joten minun valintani on ennemmin hieman liian vähän trebleä kuin liikaa. Toki korkeiden äänien kuulemisen heikentyminen iän myötä on vähän helpottanut asiaa. Teini-iässä kuuli enemmän korkeita ääniä kuin nyt keski-iässä.
 
Mulla on juurikin Sennheiserin HD600-malli, kun se on himpun verran neutraalimpi miksaukseen kuin HD650: https://www.rtings.com/headphones/1 … sound-profile/sennheiser-hd-600/325
 
EDIT: Juuri Fletcher-Munson ilmiön takia nimenomaan keskialueella ei saisi olla hurjia poikkeamia, kun ihminen erottaa ne kaikkein herkimmin. AKG K701:ssä on siinä mielessä hurja korostuma 2.2kHz kohdalla.
 
Miksiköhän kaikki ostelee HD650:sta sitten. HD600:n käppyrä on erittäin hyvä suhteessa hintaan. Se tosin toteutuu vain kovalla äänenvoimakkuudella:
 
https://crinacle.com/wp-content/uploads/2020/09/HD600-S2.jpg
 
Kun muuten vertaan K701, niin kovalla volyymillä näkyy paremmin, että K701 ei ole suoranaisesti sen epätarkempi kuin HD650, mutta se tekee kompromissit eri kohdissa.
 
https://crinacle.com/wp-content/uploads/2020/09/K701.jpg
 
Jos mitataan koko spektrin "average error", niin se on samaa luokkaa.
 
Tosiaan, kun katsoo raw FR -graafit, niin myös HD650:ssa on 2kHz bump, mutta se on hieman vähemmän kuin K701:ssä. Vastaavasti yläbumppia on sitten vähemmän.
 
-> kotelointi jakaa taajuudet hieman erilailla, mutta perusilmiöt samankaltaisia.