Kitarat: kitarakamat ›

Mitä hyviä haastajia mielestänne on yo. vahvistimelle ajatellen hyvää clean soundia?

Guri: Mitä hyviä haastajia mielestänne on yo. vahvistimelle ajatellen hyvää clean soundia?
 
Mä ostin kesällä 60-luvun lopun Silverface "drip-edge" Showman Reverb nupin (käytännössä sama kuin Dual Showman) ja se on kyllä erinomainen clean-kone. 100W 4ohm kuormalle eli headroom riittää. Nuppimallisena tuon alla voi käyttää halutessaan 1x12", 2x12", 2x10", 4x10" tai 4x12" kaappia. Ei mikään pieni laitos, mutta painonsa ja kokonsa verran silkkaa Fenderin clean-hyvyyttä :)
 
Roland Jazz Chorus-sarjan vahvistimissa on myös erinomainen puhdas soundi, joskin erilainen kuin putkivahvistimissa. Se on jotenkin "napakampi" tai kuten englanniksi sanotaan "enempi naamalla, in your face". Johtuen ehkä siitä solid state -päätteestä. Vanhat Selmerit ja Dynacordit ovat myös kaunissoundisia styrkkareita. Samoin ne vanhat hyvät Suprot ja Ampegit.
 
Tykkään myös Peavey Classic 30:n (tai 50:n) puhtaasta kanavasta. Se on mielestäni erinomainen kun ko. vahvistimia saa n. 250-350€ hintaisena käytettynä. Toki Classicissa on omat ongelmansa (mekaanisen rakenteen johdosta), mutta toimiessaan oikein hienosoundinen laite.
 
PS. Jos et tarvitse älytöntä headroomia, niin Fender Princeton on myös loistava vaihtoehto. Harkitsen itse sellaisen ToneMaster-sarjaisen hankkimista puhtaasti jazz-kitaroinnin kaveriksi.

McNulty: Mä ostin kesällä 60-luvun lopun Silverface "drip-edge" Showman Reverb nupin (käytännössä sama kuin Dual Showman) ja se on kyllä erinomainen clean-kone. 100W 4ohm kuormalle eli headroom riittää. Nuppimallisena tuon alla voi käyttää halutessaan 1x12", 2x12", 2x10", 4x10" tai 4x12" kaappia. Ei mikään pieni laitos, mutta painonsa ja kokonsa verran silkkaa Fenderin clean-hyvyyttä :)
 
Roland Jazz Chorus-sarjan vahvistimissa on myös erinomainen puhdas soundi, joskin erilainen kuin putkivahvistimissa. Se on jotenkin "napakampi" tai kuten englanniksi sanotaan "enempi naamalla, in your face". Johtuen ehkä siitä solid state -päätteestä. Vanhat Selmerit ja Dynacordit ovat myös kaunissoundisia styrkkareita. Samoin ne vanhat hyvät Suprot ja Ampegit.
 
Tykkään myös Peavey Classic 30:n (tai 50:n) puhtaasta kanavasta. Se on mielestäni erinomainen kun ko. vahvistimia saa n. 250-350€ hintaisena käytettynä. Toki Classicissa on omat ongelmansa (mekaanisen rakenteen johdosta), mutta toimiessaan oikein hienosoundinen laite.
 
PS. Jos et tarvitse älytöntä headroomia, niin Fender Princeton on myös loistava vaihtoehto. Harkitsen itse sellaisen ToneMaster-sarjaisen hankkimista puhtaasti jazz-kitaroinnin kaveriksi.
 
Hyviä argumentteja, kiitos.
 
Entäs mitkä voisi olla hyvät ja halvemmat vaihtoehdot?

Music Mania kannattaa tsiigailla torilta. Ittelläni oli 212 Sixty Five vm. -79 useamman vuoden ja siitä irtosi upea puhdas saundi.

Guri: Mitä hyviä haastajia mielestänne on yo. vahvistimelle ajatellen hyvää clean soundia?
 
Soldano Lucky 13

Guri: Mitä hyviä haastajia mielestänne on yo. vahvistimelle ajatellen hyvää clean soundia?
 
Itellä on Two Rock Studio Pro 35, Fenderin Hot Rod Deluxe III ja DV Markin Raw Dawg EG 250- tykkään että vahvistin on aivan puhdas ja säröt tulee speduista. Toi TR on tietenkin oma suosikki (vaikka kaipaisi huoltomiehen rakkautta jo), mutta kahdesta jälkimmäisestä keikalle/treeneihin lähtee tuo DV Mark. Pysyy puhtaana, kevyt kantaa ja kuulostaa suunnilleen samalta Madison Square Soittohuoneessa, treenikämpällä tai ulkona.
 
Miikkana kaiku jossa on joku outo modulaation sivumaku, mutta oma ratkaisu on laadukas reverb-spedu laudassa. Ja ei toimi perinteisesti putkilla, eli ei perinteinen ratkaisu jos se haittaa ...
 
Edit: DV Markin hinnat näköjään nousseet Musamaailmassa (tai pitkäaikainen tarjous loppnut), mutta käytettynä tuo ja joku edukas kaappi veikkaisin kustantavan 500€ tai vähän päälle.

Mesa Lonestar Classic. Sen ykköskanava ei käsittääkseni ole kauhean kaukana Twinin piiristä, ja kakkoskanavalla heitetään kaveriksi ylimääräinen gain stage ja muuta vipstaakia.

Omien kokemusten mukaan:
 
Hiwatt Custom 50 tai Custom 100
 
Kummastakin lähtee IMHO monipuolisemmin cleania ja tarvittaessa myös säröä, kuin twinistä. Headroomia riittää niin paljon että taatusti ei mee kuumempaa matskuakaan tarjoilevilla instrumenteilla särölle (esim. rhodesin, stilikan, aktiivibasson, yms. kanssa) ja käyttökelpoinen EQ+ kaksi kanavaa tarjoaa tosi monipuolisesti mahista säätää saundii. Tremoloo tai reverbiä ei toki ole joten ne pitää hoitaa muualta.
 
Nyt voi tulla myös ehkä semisti kiistanalainen mielipide, mut IMHO Twin ei vältsii oo just mitenkään ilmiselvän hyväsaundinen vahvari cleaniin sähkikseen. Siis kiistatonta on, että se on suosittu siihen mut mä väitän että se on muodostunut sellaseksi legendaksi lähinnä siksi että aikanaan vaihtoehtoja oli huonosti tarjolla. Nykyään on mahdollista saada samaa asiaa myös siten, että tarvittaessa vahvari tarjoilee myös muuta kuin middle-scoopattua "kilinää".
 
Fender-leiristä itse katselisin Deluxe-Reverbiä tai Princeton-Reverbiä jos pienempitehoiset riittää. Samassa kokoluokassa kuin twin olis esim super-reverb joka on tosi kiva ja mun mielestä ehkä jotenkin terveempää middleä tarjoileva vahvari kuin twini.
 
Vox AC-30 on aivan käyttis clean-laite

Mut jos tosiaan haluaa nimenomaan kliiniä, ni kandee tarkistaa myös transistorivahvarit. HYvin toteutettu transistorivahvari on juuri niin puhdasaundinen kuin haluut tasan sillä volalla millä haluat ja jos haluut saturaatiota/säröö ni sitä on sit helppo annostella speduilla. Puristit on tietty sitä mieltä et putkivahvarit on ainoita mahiksii mut puristit harvemmin on erityisen hyviä argumentoimaan asiasta muuten kuin tunnepohjilta.

PJS:
 
Nyt voi tulla myös ehkä semisti kiistanalainen mielipide, mut IMHO Twin ei vältsii oo just mitenkään ilmiselvän hyväsaundinen vahvari cleaniin sähkikseen. Siis kiistatonta on, että se on suosittu siihen mut mä väitän että se on muodostunut sellaseksi legendaksi lähinnä siksi että aikanaan vaihtoehtoja oli huonosti tarjolla. Nykyään on mahdollista saada samaa asiaa myös siten, että tarvittaessa vahvari tarjoilee myös muuta kuin middle-scoopattua "kilinää".
 
Ei tartte tykätä jos ei taho, mutta että Twin Reverb olisi sen takia suosittu ettei "muutakaan ollut tarjolla", on kyllä höpöä. 60-luvun puolivälissä oli jo vaikka mitä tarjolla, saati 70- ja 80-luvulla.
 
Twin Reverb on vielä 2020-luvullakin suosittu, ja helkkarin hienon kuuloinen vehje.

samiko: Ei tartte tykätä jos ei taho, mutta että Twin Reverb olisi sen takia suosittu ettei "muutakaan ollut tarjolla", on kyllä höpöä. 60-luvun puolivälissä oli jo vaikka mitä tarjolla, saati 70- ja 80-luvulla.
 
Twin Reverb on vielä 2020-luvullakin suosittu, ja helkkarin hienon kuuloinen vehje.
 
Joo oon mä sillai perillä tarjonnasta, ja ihan aktiivisesti jopa käyttänyt niitä tyypillisimpiä vaihdokkei. Mut edelleen oon sitä mieltä, et verrattuna uudempiin sanotaanko nyt sit vaiks "boutique" syrkkareihin, ei ne vintage-laitteet vältsii oo mitään erityisen ihmeelliseltä saundaavii. Mut don't get me wrong ei se tarkoita että ne vältsii olis huonosaundisiakaan.

PJS: Joo oon mä sillai perillä tarjonnasta, ja ihan aktiivisesti jopa käyttänyt niitä tyypillisimpiä vaihdokkei. Mut edelleen oon sitä mieltä, et verrattuna uudempiin sanotaanko nyt sit vaiks "boutique" syrkkareihin, ei ne vintage-laitteet vältsii oo mitään erityisen ihmeelliseltä saundaavii. Mut don't get me wrong ei se tarkoita että ne vältsii olis huonosaundisiakaan.
 
Ja siis tietty twin on edelleen suosittu, niin moni myyttinen hahmo on soittanut sellasella että ikoninen asema on taattu huolimatta siitä et parempaakin saundii olis tarjolla ja senlisäks hinta on matalammalla ku jossain bytiik-vahvaris.

PJS: Ja siis tietty twin on edelleen suosittu, niin moni myyttinen hahmo on soittanut sellasella että ikoninen asema on taattu huolimatta siitä et parempaakin saundii olis tarjolla ja senlisäks hinta on matalammalla ku jossain bytiik-vahvaris.
 
Kyllä trankkuvahvistinkin voi pelata jos tietäs mikä? Ehkä vois säästää rahaa.

Guri: Kyllä trankkuvahvistinkin voi pelata jos tietäs mikä? Ehkä vois säästää rahaa.
 
Kannattaa tsekata Qilterin tarjonta ja vaikka kysästä heiltä. Vastaavat mielellään kysymyksiin. Itsellä on Superblock us. Verrattuna Bluetonen Blackprinceen, niin ovat hyvin samanlaisia.

Torilta muuten löytyy nytkin kaikenlaista:
 
https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1961891
https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1959630
https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1961586
https://muusikoiden.net/dyn/tori/1776830.jpg
https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1963484
https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1963234
https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1959297
https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1956183
https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1959371
 
muitakin mut noi nyt varmaan osin ja jopa täysin vastaa siihen twin reverb -kysymykseen. Useimmat oli aika kukkaroystävälliseen hintaankin.

Tämä keskustelu olisi mielestäni hyvä ulottaa myös siihen, millaista musiikkia soitetaan ja minkälaista clean-soundia halutaan.
 
On mielestäni eri asia etsiä swing-kvartettiin pientä, helposti roudattavaa ja ulkoisesti "taustaan hukkuvaa" comboa, jolla vahvistetaan jazzboksin soundia, kuin että Limp Bizkit -covereita esittävä rock-orkesteri hakee jäähallikeikalle puhdasta soundia (PS. Wes Borland käyttää tai ainakin käytti Roland Jazz Choruksia). Lisäksi yllä olevat esimerkit saattavat määritellä myös tehontarpeen ja sen, etsitäänkö kuivaa clean-soundia vaiko jollain efekteillä höystettyä clean-soundia. Jazz-kitaran kanssa on hyvin harvoin esim. viivekaikua, mutta rokimmassa tavarassa sellainen saattaa hyvinkin värittää soundia. Tai chorus, reverb, mitä näitä nyt on.
 
Siinä, missä jazz-keikalla pärjää pienellä ZT:n lunchbox-vahvistimella ja sen tuottamalla puhtaalla soundilla, voi olla että roots-keikalla kaipaa vaikka Tweed-henkistä Deluxea tai Princetonia, joka on ihan siinä rajalla meneekö soundi murolle vai ei. Sellainen pieni "likaisuus" toimii erittäin hyvin rnb/funk/soul/blues yms. jutuissa.
 
Onko tarkoitus mikittää vahvistin? Jos on, ei välttämättä tehoa itse vahvistimelta vaadita niin hirveästi. Tärkeämpää saattaa olla vahvistimen EQ:n kyvykkyys ja esim. kaiutinelementin /-elementtien koko, määrä, herkkyys jne. Eli myös tuo tehon ja headroomin tarve kannattaa suhteuttaa omiin ja/tai bändin tarpeisiin.

McNulty: Tämä keskustelu olisi mielestäni hyvä ulottaa myös siihen, millaista musiikkia soitetaan ja minkälaista clean-soundia halutaan. -- Sellainen pieni "likaisuus" toimii erittäin hyvin rnb/funk/soul/blues yms. jutuissa.
 
Mulla ei ole kokemuksia isommista vanhoista 70-80-luvun taitteen Roland Cubeista ku Cube-40 kitaraversio ja Cube-60 bassocombo, mut näitä usein kehutaan budjettivahvareiks jos halutaan hyvät ja isot cleanit. Nämä on käsittääkseni Jazz Choruksien lähisukulaisia. Elementit ainakin ovat käsittääkseni samat. Lähtee älyttömän hyvät cleanit ja menee ruttuun hyvällä tavalla jos tarvii cleanilla revitellä. Näitä taitaa olla satawattiseen saakka? Tietenki saattaa jäädä vajaaksi, mut en ihan heti keksi mihin :-)

Fender Pro reverb, joka saanut välillä myös lempinimen "The poor man's twin".

Mun kokemukset Pro Reverbistä rajoittuu 70' silverface ja sit uudempaan kasari black faceen ja ne ei kyl painon tai volan puolesta oo mitenkään hirveen eri leirissä twinin kanssa.