Rock, pop, alternative ›

HaloOfFlies: Hendrixin arkistoista on löytynyt 38 ennenkuulematonta kappaletta, jotka näkevät pian päivänvalon Electric Lady Studios - A Jimi Hendrix-vision nimisellä boksilla. Biisit on äänitetty kesällä 1970 vain pari kuukautta ennen Hendrixin kuolemaa. Samanniminen dokumentti on myös tulossa ensi-iltaan syksyllä. Tuolta boksilta julkaistiin tänään seitsemäs otto Angelista. https://youtu.be/nmjQquJE-Ps
 
https://www.loudersound.com/news/jimi-hendrix-electric-lady-studios
 
Jaahas. Saas nähdä oliko noissa mukana niitä biisejä jotka piti Hendrixin mukaan olla "uudenlaista ilmaisua/tyyliä" (en muista sanatarkasti se miten oli) kun kerran oli ainakin omien sanojensa mukaan kyllästynyt sen hetkiseen kitarasankaruuteen/lavaesiintymiseensä jota mediat ja kriitikot hehkuttivat... Muistelisin että jossain haastiksessa ennen kuolemaansa Hendrix mainitsi tuosta että haluaisi viedä musiikkiaan uuteen (epäkaupallisempaan?) suuntaan (jopa pitempiä biisejäkin kuin mitä radiossa tuohon aikaan soitettiin).

Regalis Apertura: Jaahas. Saas nähdä oliko noissa mukana niitä biisejä jotka piti Hendrixin mukaan olla "uudenlaista ilmaisua/tyyliä" (en muista sanatarkasti se miten oli) kun kerran oli ainakin omien sanojensa mukaan kyllästynyt sen hetkiseen kitarasankaruuteen/lavaesiintymiseensä jota mediat ja kriitikot hehkuttivat... Muistelisin että jossain haastiksessa ennen kuolemaansa Hendrix mainitsi tuosta että haluaisi viedä musiikkiaan uuteen (epäkaupallisempaan?) suuntaan (jopa pitempiä biisejäkin kuin mitä radiossa tuohon aikaan soitettiin).
 
Tuon linkin kappalelistauksen perusteella mukana on lähinnä vaihtoehtoisia ottoja jo tunnetuista kesken jääneen levyn kappaleista.

Kyllähän Hendrixin biisit on sitä aidointa ja parasta mitä kitaralla on tehty.
Joka biisissä on sitä jotain vaikka kaikki ei ihan helmiä olisikaan.
Biisien vaikeus selviää hyvin kun yrittää niitä rämpyttää menemään.
Uskomaton ukko.

We Are the World -dokumentin tekijä tekee elokuvan Jimi Hendrixistä yhdessä kitaristin perikunnan kanssa
 
"Hendrixin perikunta on auktorisoinut dokumenttielokuvan ja on mukana sen tekemisessä.
 
Elokuvan ohjaa Bao Nguyen. Hänen edellinen dokumenttielokuvansa The Greatest Night in Pop kertoo We Are the World -kappaleen tarinan. Se sai Emmy-ehdokkuuden.
 
Haluan tavoittaa 1960-luvun musiikkimaailman elävän ilmapiirin ja kuvata Hendrixin komeettamaista nousua supertähteyteen, mikä huipentui hänen legendaariseen esiintymiseensä Monterey Pop -festivaalilla 1967, Nguyen sanoo Deadlinen mukaan.
 
Dokumentti Jimi keskittyy Hendrixin Lontoon kauteen 1960-luvulla. Hendrix saapui Lontooseen vuonna 1966. Hän palasi seuraavana vuonna Yhdysvaltoihin ja nousi nopeasti tunnetuksi sähkökitaran uudistajaksi. Dokumentti tarkastelee, miten hän muuttui ja kehittyi Lontoon aikana.
 
Dokumentti sisältää uusia haastatteluja, aiemmin julkaisemattomia valokuvia sekä restauroitua filmimateriaalia ajalta."
 
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010683300.html

Mäkin hommasin vihdoin kuultavaksi tuon Music for Groovy Children-boxin, jossa on sitten näitä Band of Gypsys-projektin keikkoja kokonaisuudessaan. Helkkari, mulla on aina ollut vähän sellainen kädenlämpöinen fiilis tuosta Gypsys-livestä.Machine Gun on hieno, mutta muuten vähän sellaista innotonta kelailua. Nyt huomaan olleeni täysin väärässä; nehän on helkkarin kovia keikkoja vetäneet ja Jimi on ihan liekeissä parhaissa vedoissa. Jopa Milesin joskus parjattu komppiosastokin toimii itse asiassa mainiosti suuren osan aikaa. Ja taustavokaalit myös, mitä nyt yhden Machine Gunin melkein pelaa asiaankuulumattomalla kiekumisellaan. Billy Cox on rautaa joka piisissä. Buddy Miles ei tosiaankaan ole sellainen Mitch Mitchellin kaltainen jazahtava hirmumyrsky, mutta äijän hyvinkin solidi biitti sopii moneen ralliin yllättävänkin hyvin. Jimi nousee hypnoottisemman komppiosaston myötä ikäänkuin korkeampiin sfääreihinesim. Hear my Train a coming ja tuo Machine Gun täyspitkänä. Ezy Ryderistä ois tullut myös ässäpiisi, kunhan olisivat saaneet veivata sitä vielä vähän hiotummaksi. Selvästi näissä kuulee, että Jimi on voinut keskittyä show-temppujen sijaan ihan soittamiseensa ja parhaimmillaan jälki on aivan ylimaallista. Power of Soul! Band of Gypsys ois pitänyt aikanaan julkaista selvästikin tuplana ja levy olisi varmasti ihan yhtä korkealle arvostettu kuin Experience-levytkin.

cyberiad2001: Mäkin hommasin vihdoin kuultavaksi tuon Music for Groovy Children-boxin, jossa on sitten näitä Band of Gypsys-projektin keikkoja kokonaisuudessaan. Helkkari, mulla on aina ollut vähän sellainen kädenlämpöinen fiilis tuosta Gypsys-livestä.Machine Gun on hieno, mutta muuten vähän sellaista innotonta kelailua. Nyt huomaan olleeni täysin väärässä; nehän on helkkarin kovia keikkoja vetäneet ja Jimi on ihan liekeissä parhaissa vedoissa. Jopa Milesin joskus parjattu komppiosastokin toimii itse asiassa mainiosti suuren osan aikaa. Ja taustavokaalit myös, mitä nyt yhden Machine Gunin melkein pelaa asiaankuulumattomalla kiekumisellaan. Billy Cox on rautaa joka piisissä. Buddy Miles ei tosiaankaan ole sellainen Mitch Mitchellin kaltainen jazahtava hirmumyrsky, mutta äijän hyvinkin solidi biitti sopii moneen ralliin yllättävänkin hyvin. Jimi nousee hypnoottisemman komppiosaston myötä ikäänkuin korkeampiin sfääreihinesim. Hear my Train a coming ja tuo Machine Gun täyspitkänä. Ezy Ryderistä ois tullut myös ässäpiisi, kunhan olisivat saaneet veivata sitä vielä vähän hiotummaksi. Selvästi näissä kuulee, että Jimi on voinut keskittyä show-temppujen sijaan ihan soittamiseensa ja parhaimmillaan jälki on aivan ylimaallista. Power of Soul! Band of Gypsys ois pitänyt aikanaan julkaista selvästikin tuplana ja levy olisi varmasti ihan yhtä korkealle arvostettu kuin Experience-levytkin.
 
Öö tarkoitatko nyt sitten Songs For Groovy Children-boxia?
 
https://levyikkuna.fi/p41529/jimi-h … -the-fillmore-east-concerts-8lp-box

Se on Hendrixinpäivä taas. Tekipä terää kuunnella Axis: Bold as Love kuulokkeilla pimeässä huoneessa. Fly on, Little Wing.